Vappu

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo juhlapäivästä. Vappu on myös naisen etunimi.

Helsingin Ullanlinnanmäki vappuna

Vappu (valpurinpäivä, valpuri) on vuosittain 1. toukokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja Suomessa yleinen vapaapäivä. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden ja kansainvälinen työväen juhlapäivä (ranskaksi Fête du Travail, englanniksi Labour Day, amer.englanniksi Labor Day).

Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien (myös Suomessa) 1. toukokuuta, mikä on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä.

Vanhoihin suomalaisiin vappuperinteisiin on liittynyt monenlaisia uskomuksia, jotka ennustivat tulevaa kesää. Kirkolliset ohjeet kielsivät tekemästä työtä - oli esimerkiksi kielto kalastaa - mutta kansan parissa liikkui myös kehotuksia esimerkiksi kylvöihin juuri vappuna ja päästämään lehmät ja lampaat ulos laitumelle, riippumatta siitä, millainen ilma vallitsee.

Vappu juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Vapun juhlinnan ylioppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suomalaisylioppilaat tiettävästi 1865. 1870-luvulla perinne yleistyi Suomessa.

Pohjois-Amerikassa 1870- ja 1880-luvuilla tapahtuneiden työselkkausten vuoksi tuli toukokuun ensimmäisestä päivästä työväen mielenosoituspäivä Euroopassa 1889. Maaseudulla, missä ei ollut kaupunkien säätyläistä sivistyneistöä eikä teollisuuden työväkeä ei vapusta tullut mielenosoitusjuhlaa.

1980-luvulle tullessa vapusta oli tullut Suomessa lähes kaikkien poliittisten puolueiden puhepäivä.

Sisällysluettelo

1 Suomalaisia vappuperinteitä
- 1.1 Työväenliike
2 1898
3 Useita vappumarsseja
- 3.1 Opiskelijat
4 Katso myös
5 Kirjallisuutta
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Suomalaisia vappuperinteitä

Helsingin Pohjois-Esplanadi vappuna 1.5.2006

Vappuna ja vapunaattona paikat ovat erityisesti kesän vieton aloittavien teekkareiden sekä muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilastutkinnon suorittaneet ihmiset, niin nuorempi kuin vanhempikin polvi, pitävät valkoista ylioppilaslakkia päässään.

Kaupunkien torit, kävelykadut ja puistokäytävät ovat vapun aikaan täynnä karnevaalitavaraa myyviä kojuja ja vappuilmapallojen kauppiaita. Vappupäivänä monilla lapsiperheillä on perinteenä ostaa vappuilmapalloja lapsille. Simaa pidetään vappuun liittyvänä koko perheen juomana. Vappuun kuuluvia ruokia ovat muun muassa tippaleivät, munkit, perunasalaatti ja nakit. Myös serpentiini kuuluu vappuun; myös on yleistä nuorten keskuudessa että he värjäävät tukan vappusprayllä. Vapulla ostetaan usein vappuun kuuluvia asioita kuten maskeja ja muita sellaisia.

Vappukukkia, pieniä rintaneuloja, on myyty Suomessa vuodesta 1908 alkaen lastensuojelutyön tukemiseksi. Yleisesti myynti aloitetaan jo huhtikuussa, mutta sitä jatketaan myös vapunpäivänä. Helsingin seudun perinteisiin kuuluu helsinkiläisten 1.-6. -luokkalaisten koululaisten kirjoitelmista koottu lehti Kevätpörriäinen.

[muokkaa] Työväenliike

Menneinä vuosikymmeninä vappu oli nykyistä korostuneemmin työväen juhla. Silloin olivat vappumarssit ja -kulkueet sekä poliittiset puhetilaisuudet nykyistä yleisempiä.

Työväen vappukulkue Helsingissä 2005

1900-luvun taitteessa osa Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin. Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön. Vappumarssilla on tunnustettu julkisesti vakaumusta. Tämän vuoksi erilaisen näkemyksen omaksuneet eivät ole ajoittain marssineet samassa vappukulkueessa.

[muokkaa] 1898

Suomen ensimmäistä työväenvappua vietettiin 1. toukokuuta 1898 raittiusliikkeenä. Silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Vähitellen ohjelmassa korostuivat myös muut vaatimukset, kuten äänioikeus. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue perustettiin vuotta myöhemmin 1899 Turussa. Sille laadittiin Itävallan työväenpuolueen ohjelman pohjalta oma puolueohjelma, Forssan ohjelma, 1903. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat eduskuntavaalit järjestettiin 16-17. maaliskuuta 1907. Erityisesti herätysliikkeiden ja työväenliikkeen kannattama kieltolaki säädettiin 1919.

[muokkaa] Useita vappumarsseja

Työväenliikkeen hajautumisesta johtui, etteivät kaikki työväenliikkeeseen itsensä lukevat halunneet näyttäytyä julkisesti vappumarssilla osoittaen kuuluvansa samaan joukkoon. Näin ollen 1970-luvulla esimerkiksi sosialidemokraatit ja kommunistit järjestivät omat vappumarssinsa ja vappujuhlansa.

[muokkaa] Opiskelijat

Mantan lakitus 2005

Vappu on teekkarien eli tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden vuoden suurin juhlapäivä. Silloin julkaistaan useita teekkarien vappulehtiä kuten Hässi, Julkku, Tamppi, Äpy, ja Ööpinen (1962-). Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.

Helsingissä vapunaaton opiskelijaspektaakkeli on Mantan lakitus. Viiden pääkaupunkiseudun korkeakoulun vuorovuosin järjestämässä tapahtumassa Havis Amanda -patsaan päähän laitetaan vastaava lakki kuin järjestävän yliopiston opiskelijoilla on.

Joensuun ylioppilaat juhlistavat vappua lakittamalla Torsopatsaan.

Jyväskylässä yliopiston opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa. Patsaan pesun ja lakituksen saa tehtäväkseen urheilullisen JYY-cupin voittajajoukkue.

Kuopiossa vapunaaton perinteisiin kuuluu Kuopion yliopiston uusien opiskelijoiden sivistykseen vihkiminen, Veljmies-patsaan pesu ja lakitus sekä professorin uitto altaassa.

Lahdessa Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen opiskelijat ja Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat 2004 alkaen lakittaneet Erkon puiston Hirvi-patsaan.

Lappeenrannassa lakitetaan Kurkipatsas ja julistetaan Wappurauha rikotuksi puolenpäivän aikaan, jonka jälkeen fuksikulkue siirtyy satamaan teekkari- ja kylterikasteeseen. Kaste suoritetaan liukumäistä keväiseen Saimaaseen.

Oulussa opiskelijat lakittavat runoilija F. M. Franzenin patsaan. Opiskelijoiden perinteisiin kuuluvat myös fuksikaste tekniikan opiskelijoille Rauhalassa laskemalla liukumäestä ei niin puhtaaseen Lasaretin väylän virtaan, asematunnelin laulujuhlat (Asematunnelin örinät) vappuaaton aamuna klo 3.33.33, aamun suolapala (Sillis) ja myöhäisemmän aamun Shamppanjamatinea Linnansaaressa.

Porissa Yliopistokeskuksen opiskelijat kokoontuvat raatihuoneen edustalle pesemään ja lakittamaan kaupungin ainoaksi naispatsaaksi todetun Karhun. Mukana Raatihuoneen puistossa on nähty usein myös teekkareiden peräkärrylle rakentama sauna. Vappupäivän traditioihin kuuluu fuksikastajaiset Etelärannalla.

Raumalla ylioppilaat kokoontuvat pesemään ja lakittamaan Kanaalin Helmi -patsasta. Lakituksen suorittavat vuorovuosin Rauman opettajankoutuslaitoksen sekä Satakunnan Ammattikorkeakoulun Rauman yksiköt.

Tampereella teekkarit lakittavat Vappuyönä Hämeensillalla olevan Suomen neito -patsaan. Vappupäivänä fuksit muodostavat kovaäänisen kulkueen, joka kulkee Hämeenkadun kautta Koskipuistoon. Koskipuistossa fuksit kokevat tamperelaisen wapun kohokohdan, teekkarikasteen, jossa heidät lasketaan korissa hyiseen Tammerkoskeen.

Turussa Turun yliopiston ylioppilaskunta järjestää muitten kaupunkien tapaan naispatsaalle kevätkasteen. Vappuaatona ylioppilaat pesevät ja lakittavat Liljan patsaan. Vappupäivän brunssi järjestetään Vartiovuorenmäellä.