Museo
Wikipedia
Museo on laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa, luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. Museoiden esine- ja taidekokoelmat ovat pääsääntöisesti huomattavasti laajemmat kuin esillä olevien esineiden tai taiteen määrä antaisi olettaa. Usein museoissa tehdään myös tutkimustyötä ja museoilla ja eri alojen asiantuntijoilla on tutkimuksellista yhteistyötä.
Suomen museoliiton tietojen mukaan Suomessa toimii yli 1000 museota. Suurin osa Suomen museoista on harrastelija- ja vapaaehtoisvoimin ylläpidettyjä museoita, jotka pitävät näyttelyitään avoinna ainoastaan kesäisin. Suomen museoista 163 on ammatillisesti hoidettuja ja niillä on yhteensä 321 museokohdetta. Suurin osa ammatillisesti toimivista museoista on joko kuntien tai valtion omistamia. Valtaosa Suomen valtion omistamista museoista on Museoviraston hoidossa.
Museon tyyppi ei ole aina helposti määriteltävissä. Esimerkiksi koti- ja henkilömuseon raja on epätarkka. Lisäksi suurissa museoissa saattaa olla eri aloihin keskittyviä osastoja.
Suomen museoliiton tietojen mukaan Suomen ammattimaisesti hoidetuissa museoissa kävi vuoden 2004 aikana 4,8 miljoonaa kävijää. Käyntejä oli 307 000 enemmän kuin vuonna 2003. Lisäksi osin harrastajavoimin ylläpidetyissä paikallismuseoissa kävi noin 700 000 henkilöä. Ilmaiskävijöiden osuus oli 38 %. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Museoiden historiaa
Museo-sana tulee antiikin kreikan sanasta museion, jolla tarkoitettiin muusille pyhitettyä paikkaa, koulua tai tutkimuslaitosta. Muusat tunnetaan tieteiden ja taiteiden jumalattarina. Historian merkittävin museion sijaitsi Egyptissä, Aleksandriassa. Aleksandrian museionin yhteydessä oli laaja kirjasto sekä veistos- ja eläinkokoelma. Museion tuhoutui Rooman valtakunnan hajotessa 300-luvulla.[1]
Rooman vallan aikana sotapäälliköillä oli suuret yksityiset kokoelmat, jotka olivat kertyneet sotaretkillä hankitusta saaliista. Keskiajalla vastaavia esinekokoelmia oli kirkoilla. Esineistö käsitti paljolti maagisia esineitä ja luonnon kuriositeetteja. Pyhimysuskon seurauksena kirkoille kertyi myös pyhäinjäännöskokoelmia.[1]
Nykyaikaisen museon juuret ovat renessanssin ajalla. Pankkiiri- ja kauppiassuvut keräsivät suuria kokoelmia, jotka ulottuivat luonnontieteellisistä näytteistä taide-esineisiin ja teknisiin välineisiin asti. Kuuluisin kokoelma lienee firenzeläisen Medicien pankkiirisuvun kokoelma, jonka taide-esineistön parhaimmisto on nykyisin esillä kuuluissa Uffizin galleriassa.[1]
Ensimmäinen yleisölle avoin museo oli Baselin yliopiston museo, joka avattiin vuonna 1671. Sitä seurasi Ashmolean museo Oxfordissa vuonna 1683. Modernin museon esikuvana pidetään kuitenkin British Museumia, joka avattiin vuonna 1753. Museotoiminta levisi Euroopassa 1800-luvun aikana kansallisvaltiokehityksen myötä, jolloin ne nähtiin kansallisen identiteetin vahvistajina ja ylläpitäjinä. Samalla museolaitos demokratisoitui eli kokoelmat tulivat avoimeksi kaikille kansankerroksille, eivät pelkästään tiedemiehille, säätyläisille ja porvareille. Maailmannäyttelyjen järjestäminen aloitettiin 1850-luvulla, ja ne vaikuttivat myös merkittävällä tavalla museolaitoksen avautumiseen ja laajenemiseen.[1]
[muokkaa] Valtakunnallinen keskusmuseo
Kulttuurihistoriallinen keskusmuseo, Suomen tapauksessa Kansallismuseo, tutkiin ja esittelee koko kansakunnan kulttuurihistoriaa laajasti aina esihistoriasta nykypäivään. Eri valtioiden keskusmuseot ovat lähes poikkeuksetta valtioiden omistamia.
- Suomen kansallismuseo, Helsinki
[muokkaa] Maakuntamuseot
Maakuntamuseot toimivat alueellisella tasolla esitellen oman maakuntansa historiaa. Maakuntamuseon statuksen saaneet museot vastaavat maakuntansa museotoiminnasta kokonaisvaltaisesti ja tukevat maakuntansa alueella toimivia pienempiä museoita. Lisäksi maakuntamuseoille on delegoitu eräiden museoviraston tehtävien hoitaminen omalla toimialueellaan. Suomessa toimii 20 kulttuurihistoriallista maakuntamuseota. Maakuntamuseot ovat kotikaupunkiensa omistamia.
- Etelä-Karjalan maakuntamuseo, Lappeenranta
- Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Seinäjoki
- Helsingin kaupunginmuseo
- Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo
- Kainuun museo, Kajaani
- Keski-Suomen museo, Jyväskylä
- Kuopion kulttuurihistoriallinen museo
- Kymenlaakson maakuntamuseo, Kotka
- Lahden kaupunginmuseo
- Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi
- Pohjanmaan museo, Vaasa
- Pohjois-Karjalan museo
- Pohjois-Pohjanmaan museo, Oulu
- Porvoon museo
- Satakunnan museo, Pori
- Savonlinnan maakuntamuseo
- Tammisaaren museo
- Tampereen museot Vapriikki
- Tornionlaakson maakuntamuseo, Tornio
- Turun maakuntamuseo
[muokkaa] Muita suomalaisia kulttuurihistoriallisia museoita
Keskus- ja maakuntamuseoiden lisäksi kulttuurihistoriallisten museoiden joukkoon mahtaa paljon museoita joille ei ole myönnetty korkeampaa statusta eikä sen mukanaan tuomia erityistehtäviä. Tyypillisiä kulttuurihistoriallisia museoita ovat kuntien ja kaupunkien omistamat paikallista kulttuurihistoriaa esittelevät museot.
- Suur-Savon museo, Mikkeli
[muokkaa] Ulkomaisia kulttuurihistoriallisia museoita
- British museum, Lontoo, Iso-Britannia
- Hagia Sofia, Istanbul, Turkki
- Kielletty kaupunki, Peking, Kiina
- Lontoon Tower, Lontoo, Iso-Britannia
- Madame Tussauds, Lontoo, Iso-Britannia
- Moskovan historiallinen museo, Moskova, Venäjä
- Pietarhovi, Pietari, Venäjä
- Sininen moskeija, Istanbul, Turkki
[muokkaa] Taidemuseot
Taidemuseot keräävät, tutkivat ja esittelevät taideteoksia. Taidemuseoiden tärkeänä tehtävänä on taiteen tuntemuksen lisääminen ja yleisönsä perehdyttäminen kuvataiteen saloihin. Museot voivat esitellä joko laajasta eri aikakausien taideteoksia tai erikoistua johonkin tiettyyn aikakauteen. Taidemuseot järjestävät myös yksittäisten taiteilijoiden teemanäyttelyitä tai voivat erikoistua pysyvästi yhden tai useamman taiteilijan teoksiin.
[muokkaa] Valtakunnallinen keskusmuseo
- Valtion taidemuseo, Helsinki
- Ateneumin taidemuseo
- Nykytaiteen museo Kiasma
- Sinebrychoffin taidemuseo
- Kuvataiteen keskusarkisto
[muokkaa] Aluetaidemuseot
Kulttuurihistoriallisten maakuntamuseoiden tavoin Suomessa toimii 16 aluetaidemuseota, joiden tehtävänä on oman näyttely- ja tutkimustoiminnan lisäksi edistää ja ohjata taidemuseotoimintaa omalla toiminta-alueellaan.
- Etelä-Karjalan taidemuseo, Lappeenranta
- Helsingin kaupungin taidemuseo
- Hämeenlinnan taidemuseo
- Joensuun taidemuseo
- Jyväskylän taidemuseo
- Kemin taidemuseo
- Kuopion taidemuseo
- Lahden taidemuseo
- Mikkelin taidemuseo
- Nelimarkka-museo, Alajärvi
- Oulun taidemuseo
- Pohjanmaan museo, Vaasa
- Porin taidemuseo
- Rovaniemen taidemuseo
- Tampereen taidemuseo
- Turun taidemuseo
[muokkaa] Muita suomalaisia taidemuseoita
- Didrichsenin taidemuseo, Helsinki
- Hyvinkään taidemuseo
- Keravan taidemuseo
- Retretti, Punkaharju
- Turun taidemuseo
- Willa MAC, Tampere
[muokkaa] Ulkomaisia taidemuseoita
- Moderna museet, Tukholma
- KUMU, Tallinna
- Eremitaaši, Pietari, Venäjä
- Guggenheim Museo ,Bilbao, Espanja
- Guggenheim Museo, New York, Yhdysvallat
- Kansan palatsi, Bukarest, Romania
- Louvre, Pariisi, Ranska
- MoMA, New York, Yhdysvallat
- Pompidou-keskus, Pariisi, Ranska
- Rijksmuseum, Amsterdam, Alankomaat
[muokkaa] Luonnontieteelliset museot
Luonnontieteellisissä museoissa keskitytään jonkin luonnon osa-alueen, kuten eläintieteen, kasvitieteen tai geologian, näytteiden tallentamiseen, tutkimukseen ja esittelyyn. Suomen tieteelliset museot ovat pääsääntöisesti luonnontieteellisiä museoita. Luonnontieteellisten museoiden kokoelmia kartutetaan jatkuvasti laajojen tutkimusmateriaalien aikaansaamiseksi.
[muokkaa] Valtakunnallinen keskusmuseo
- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki
[muokkaa] Muita suomalaisia luonnontieteellisiä museoita
- Oulun yliopiston eläinmuseo, Oulu
- Oulun yliopiston geologinen museo, Oulu
- Oulun yliopiston kasvimuseo, Oulu
[muokkaa] Ulkomaisia luonnontieteellisiä museoita
[muokkaa] Erikoismuseot
Erikoismuseot keskittyvät jonkin yksittäisen ilmiön tai esinetyypin tallennukseen, tutkimukseen ja esittelyyn. Erikoismuseoiden näyttelyiden tarjoama tieto omasta alastaan on huomattavasti syvempi kuin erimerkiksi laajempaan aihealueiden kirjoon keskittyneiden kulttuurihistoriallisten museoiden näyttelyt. Erikoismuseoiden toiminta saattaa omata yhtä aikaa piirteitä niin kulttuurihistoriallisten-, taide- kuin luonnontieteellisten museoiden toiminta-alueelta.
[muokkaa] Suomen valtakunnalliset erikoismuseot
Suomessa toimii 15 valtakunnallisen erikoismuseon statuksen saanutta museota. Ne koordinoivat oman erikoisalansa museotoimintaa koko maassa.
- Forum Marinum, Suomen laivastomuseo, Turku
- Siida – Saamelaismuseo, Inari
- Mobilia, Auto- ja liikennemuseo, Kangasala
- Sotamuseo, Helsinki
- Suomen ilmailumuseo, Vantaa
- Suomen käsityön museo, Jyväskylä
- Suomen lasimuseo, Riihimäki
- Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki
- Suomen rautatiemuseo, Hyvinkää
- Suomen urheilumuseo, Helsinki
- Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
- Designmuseo, Helsinki
- Teatterimuseo, Helsinki
- Tekniikan museo, Helsinki
- Työväen keskusmuseo, Tampere
[muokkaa] Muita suomalaisia erikoismuseoita
- Helsingin yliopistomuseo Arppeanum
- Jalkaväkimuseo, Mikkeli
- Jalomäen umpipiha, Ulvila (32 min. netti-TV video)
- Jokioisten Museorautatie ja Kapearaidemuseo
- Luostarinmäen käsityöläismuseo, Turku
- Muovikassimuseo
- Mediamuseo Rupriikki, Tampere
- Postimuseo, Postitalo Helsinki
- Päämajamuseo, Mikkeli
- Rahamuseo, Helsinki (Senaatintori)
- Suomen maatalousmuseo Sarka, Loimaa
- Espoon Automuseo, Espoo
[muokkaa] Henkilömuseot
- Abraham Ojanperän museo, Liminka
- Lauri Viita -museo, Tampere
- Lenin-museo, Tampere
- Mannerheim-museo, Helsinki
- Särestöniemi-museo, Kaukonen
- Albert Edelfeltin ateljeemuseo, Porvoo
- Ilmari Kiannon Turjanlinna, Ämmänsaari
- Elias Lönnrotin syntymäkoti, Paikkarin torppa, Sammatti
- Elias Lönnrotin kuolintalo, Lammin talo, Sammatti
- Sibelius-museo, Turku
[muokkaa] Kotimuseot
- Johan Ludvig Runebergin kotimuseo, Porvoo
- Pekka Halosen Halosenniemi, Tuusula
- Jean Sibeliuksen Ainola, Järvenpää
- Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki
- Juhani Ahon Ahola, Järvenpää
- Adolf Erik Nordenskiöldin museo , Alikartano, Mäntsälä
- Mannerheim-museo, Kaivopuisto, Helsinki
- J. V. Snellmanin kotimuseo, Kuopio
- Teresia ja Rafael Lönnströmin kotimuseo, Rauma
- Hvitträsk, Kirkkonummi
- Volter Kilven kotimuseo, Kustavi
- Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo, Helsinki
- Tarvaspää Gallen-Kallella museo, Espoo
- Toivi Järvisen taidekoti, Saarijärvi
- Wolkoffin talomuseo, Lappeenranta
- Urajärven kartanomuseo, Urajärvi
- Alvar Aallon Riihitien Talo, Helsinki
- Söderlångvikin museo (Amos Anderson), Kemiö
- Kuddnäs, Topeliuksen lapsuudenkoti, Uusikaarlepyy
- Visavuori, Emil Wikströmin taiteilijakoti, Tarttila, Valkeakoski
- Hemmet, Turku
- Ethen, Turku
[muokkaa] Teollisuusmuseot
- G.A.Serlachius -museo, Mänttä
[muokkaa] Museolaivat
- Pommern, Maarianhamina
- Sigyn, Turku
- Suomen Joutsen, Turku
- Vesikko, Helsinki (Suomenlinna)
[muokkaa] Linnamuseot
- Hämeen linnan museo, Hämeenlinna
- Olavinlinna, Savonlinna
- Turun linnan museo, Turku
[muokkaa] Ulkomaisia erikoismuseoita
- Anne Frankin talo, Amsterdam, Alankomaat
- Charles M. Schulzin museo, Santa Rosa, Yhdysvallat
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Heinonen, Jouko & Lahti, Markku (1996): Museologian perusteet. Jyväskylä: Suomen museoliitto. ISBN 951-9426-17-5.
