Pekka Puska

Wikipedia

Pekka Puska (s. 18. joulukuuta 1945, Vaasa) on suomalainen lääkäri, kansanterveyden asiantuntija ja poliitikko. Hän on Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja joulukuusta 2003 lähtien ja toimi jo tätä ennen laitoksen määräaikaisena pääjohtajana vuodesta 2000. Hänet tunnetaan suomalaisen lääketieteen pitkäaikaisena vaikuttajana, johon Pohjois-Karjala-projekti keskeisesti liittyy.

[muokkaa] Pohjois-Karjala-projekti

Pekka Puska valmistui Turun yliopistosta ensin valtiotieteiden maisteriksi ja sitten lääketieteen lisensiaatiksi, mutta lääketieteen ja kirurgian tohtori hänestä tuli 1974 Kuopiossa. Tuohon aikaan hän toimi päätutkijana Kuopion korkeakoulussa, josta sittemmin 1983 tuli Kuopion yliopisto. Puska oli alusta asti mukana Kuopiossa 1972 aloitetussa Pohjois-Karjala-projektissa, jonka tarkoitus oli parantaa erityisesti itäsuomalaisten kansanterveyttä, Pohjois-Karjalan lääniä kun vaivaa muuta maata korkeampi sydän- ja verisuonitautikuolleisuus, mistä seuraa muuta maata lyhyempi keskimääräinen elinikä. Projekti tähtää itäisen Suomen kansanterveyden kohentamiseen ihmisten elintapoja muuttamalla. Puskasta tuli Pohjois-Karjala-projektin johtaja 1977. Hän on toiminut Helsingin ja Kuopion yliopistojen dosenttina^[1].

[muokkaa] Politiikka

Projektin myötä Puska keskittyi Pohjois-Karjalaan ja muutti asumaankin Joensuuhun. Hän lähti mukaan politiikkaan keskustapuoluelaisena. Pekka Puska valittiin eduskuntaan vuoden 1987 vaaleissa keskustan listoilta Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä. Eduskunnassa hän oli suuren valiokunnan ja talousvaliokunnan jäsen. Puska ei uusinut kansanedustajan paikkaansa vuoden 1991 vaaleissa, sillä hän jäi keskustan ensimmäiseksi varaedustajaksi – vaikka saikin lisä-ääniä – ja eduskuntaura jäi näin yhden kauden mittaiseksi. Hän yritti uudestaan kansanedustajaksi Pohjois-Karjalasta vuoden 1995 vaaleissa, mutta jäi noin 3 500 äänellä täpärästi keskustan listan neljänneksi: vain kaksi ensimmäistä valittiin.

Hän oli ehdolla myös seuraavana vuonna pidetyissä Suomen ensimmäisissä Euroopan parlamentin vaaleissa saaden Pohjois-Karjalan alueelta yli 9 000 ääntä. Muualta maasta ääniä tuli kuitenkin suhteellisen vähän, ja Europarlamentti jäi kauas. Puska yritti eduskuntaan vielä vuoden 1999 vaaleissa – tällä kertaa Helsingin vaalipiiristä – mutta jäi vain 1 700 äänellä keskustan listan selkeäksi kakkoseksi. Vuonna 2000 Esko Ahon anottua vuoden vapaata eduskunnasta väläyteltiin mahdollisuutta nostaa varaedustaja Puska hänen tilalleen, mutta näin ei tehty, vaan paikka jätettiin virkavapaan ajaksi tyhjäksi. 1990-luvulla hän oli lisäksi neljä vuotta Joensuun kaupunginvaltuutettuna.

[muokkaa] Työ- ja luottamustehtäviä

Pekka Puska on ollut Kansanterveyslaitoksen tärkeissä tehtävissä sekä Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijana 1994 alkaen. Vuonna 2000 hän oli Kansanterveyslaitoksen määräaikaisena pääjohtajana ja pääsi tämän jälkeen WHO:n kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtajaksi Geneveen 2001. Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja hänestä tehtiin 2003.

Syksyllä 2006 Pekka Puska oli Suomen ehdokas WHO:n uudeksi pääjohtajaksi. Häntä ei kuitenkaan valittu, vaan valituksi tuli Margaret Chan.^[2]

Maailman Sydänjärjestö (World Heart Federation, WHF) valitsi syyskuun 2006 alussa Suomen Sydänliiton puheenjohtajan, professori Pekka Puskan, puheenjohtajakseen (President Elect) tammikuusta 2007 alkaen kahdeksi vuodeksi. Nykyinen puheenjohtaja, pakistanilainen Shahryar A Sheikh, siirtyy järjestön President-tehtävään. Maailman Sydänjärjestöön kuuluu 189 kansallista sydänjärjestöä ja -yhdistystä yli sadasta eri maasta.^[3]

Puska tunnetaan ennen kaikkea ansioistaan terveyskasvatuksessa. Hän on korostanut vähärasvaista ja -suolaista ruokavaliota, kolesterolin vähentämistä sekä ylipainon välttämistä ja liikunnan merkitystä kansanterveyden kohottamisessa. Työssään hän on tutkinut myös kansantauteja ja suomalaista tautiperimää.