Punakärpässieni
Wikipedia
| Punakärpässieni | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Nuorilla kärpässienillä lakin täplät ovat tiheässä |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Punakärpässieni (Amanita muscaria) on kenties tunnetuin myrkyllinen sieni. Se sisältää hermostoon vaikuttavia psykoaktiivisia aineita. Se on Suomen yleisin myrkkysieni.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Punakärpässienen lakki on väriltään punainen ja siinä on valkoisia täpliä. Täplät ovat jäänteitä suojuksesta, ja täplät voivat irrota esimerkiksi sateen vaikutuksesta.
Nuori punakärpässieni on pieni, maamunan näköinen pallo, jonka yllä on valkoinen tai kellertävä suojus. Pinnan rikkomalla paljastuu kuitenkin punainen väri. Kun sieni kasvaa tarpeeksi, murtuu suojus ja punainen lakki tulee esiin. Suojuksen jäänteet jäävät jalkaan kiinni: kärpässienessä näkyy siksi jalassa rengasmainen sukka. Helttoja suojannut osa suojakerroksesta on siis kärpässienen jalassa renkaana ja lakin pintaa suojannut pilkkuina.
Punakärpässieni voi kasvaa jopa parinkymmenen sentin korkuiseksi. Sienen kasvaessa sen lakki laajenee jopa lähes parikymmentäsenttiseksi ja muuttuu laakeaksi. Vanha kärpässieni vaalenee ja kellastuu. Punaisen kärpässienen heltasto ja jalka ovat valkoiset. Jalan tyvi paksuuntuu ja voi olla pitkäkin.
Kärpässienen malto on valkoista, mutta voi kellertää pintakelmun alla. Punakärpässieni tuoksuu heikosti.
Punakärpässieni sekoittuu helposti pantterikärpässienen (Amanita pantherina) kanssa.
[muokkaa] Esiintyvyys
Punakärpässieni esiintyy kautta pohjoisen pallonpuoliskon Britteinsaarilta Itä-Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan mänty-, kuusi-, koivu- ja pihtametsissä. Se on levinnyt myös eteläiselle pallonpuoliskolle, missä se tavallisesti kasvaa istutetuissa mäntymetsissä. Punakärpässieni voi muodostaa sienijuuren lukuisten eri puulajien kanssa. Uusilla alueilla se voi muodostaa symbioosin paikallisten lajien kanssa, esimerkiksi eukalyptusten kanssa Australiassa. Kärpässientä on kuitenkin lähes mahdoton viljellä.
Suomessa punakärpässieni on yleinen koko maassa niin metsissä kuin pihoissa ja puistoissakin. Kärpässieniä löytää keskikesästä eteenpäin.
[muokkaa] Myrkyllisyys
Punakärpässieni on myrkyllinen. Punakärpässienessä on useita myrkyllisiä ja huumaavia aineita, joista tärkeimmät ovat iboteenihappo ja erityisesti sen hajoamistuote muskimoli. Muita myrkkyaineita ovat muun muassa atropiini, muskatsoni ja bufoteniini. Punakärpässienen syöminen vaikuttaa keskushermostoon ja psyykeen aiheuttaen myrkytysoireita, harhoja ja raivotiloja. Keskeisin myrkky on muskimoli, joka häiritsee asetyylikoliinireseptorien toimintaa.
Punakärpässienen myrkyllisyys riippuu alueesta, vuodenajasta ja muunnoksesta. Kuolemantapauksia on todettu ainakin Pohjois-Amerikassa (var. guessowii). Luultavasti osassa tapauksista on huumaavaa vaikutusta hakeneiden ihmisten tunnistusvirhe: punakärpässieni on sekoitettu pantterikärpässieneen, jonka myrkyt ovat punakärpässientä vastaavia, mutta esiintyvät suurempina pitoisuuksina ja saattavat aiheuttaa vakavamman myrkytyksen.
Punakärpässienen myrkyt ovat veteen liukenevia ja ne hajoavat lämmitettäessä. Monien mielestä ryöppäämällä sienestä saa syötävän. Punakärpässieniä on eri tavoin käsiteltyinä käytetty myös ravinnoksi, esimerkiksi Japanissa Naganon prefektuurissa. [1], [2]
[muokkaa] Myrkytyksen oireet
- Iboteenihappo aikaansaa huimausta, pyörrytystä, hallusinaatioita ja sekavuutta. Oireet alkavat ½–3 tuntia syömisestä ja kestävät 8–12 tuntia.
- Muskariini aikaansaa vatsavaivoja, ripulia, hikoilua ja silmän mustuaisen supistumista. Oireet alkavat 15 minuutin – 2 tunnin päästä syömisestä ja jatkuvat 4–12 tuntia.[1]
[muokkaa] Punakärpässieni ja käyttö
Punakärpässientä on käytetty kansanlääketieteessä erityisesti reuman hoitoon. Esimerkiksi Venäjällä ja Suomessa reumaa on hoidettu hieromalla siihen viinaa, jossa on liotettu kärpässientä. Lukuisat lähteet kertovat myös punakärpässienen shamanistisesta ja huumaavasta käytöstä. Ainakin Koillis-Siperian korjakit ja tšuktšit ovat käyttäneet sientä huumeena. Kärpässientä on myös käytetty kärpäs- ja ludemyrkkynä liottamalla sitä maitoon.
Viikinkien on väitetty syöneen kärpässieniä saavuttaakseen taisteluissa niin sanotun berserkkitilan. Väite on kuitenkin kyseenalaistettu.
[muokkaa] Aiheesta muualta
- Elintarviketurvallisuusvirasto punakärpässienestä
- Viikinkiberserkkien ja kärpässienen myytti : Ole Högberg, Flugsvampen och människan. [2] (ruotsiksi)
