Ruoka
Wikipedia
Ruoka (taivutusmuodot ruoan, ruoassa jne., kirjoitetaan myös ruuan, ruuassa) tarkoittaa aineita, joita ihminen syö suun kautta ja käyttää sitä ravinnoksi. Eläinten syömästä ravinnosta käytetään yleensä nimitystä eläinten ravinto, eläinten ruoka, rehu tai eläinlajin mukaan nimetty ruoka esim. koiranruoka.
Syödessä ihminen hienontaa ruokaa siten, että sen sekaan sekoittuu sylkeä, joka aloittaa ruuan sulatuksen ja helpottaa nielemistä. Juodessa nautittava tuote on viskositeetiltaan niin juoksevaa, että sitä ei tarvitse lainkaan hienontaa, eikä sekaan joudu yhtä paljon sylkeä. Tällöin nautittavasta aineesta käytetään yleisesti nimitystä juoma.
Ruokaa voidaan tuottaa viljelemällä, keräilemällä, metsästämällä tai kasvattamalla eläimiä ja hyödyntämällä niiden lihaa, maitoa, munia, hunajaa ja muita tuotteita. Yleensä eläimistä, joita ihminen kasvattaa elintarvikkeita saadakseen käytetään nimitystä karja. Ihmiskunnan historiassa on myös tunnettu kulttuureja, joissa ravinnoksi käytettiin muita ihmisiä, mutta tapaa pidetään nykyisin barbaarisena ja on lähes kaikissa maissa ankarasti kielletty.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Etiketti eli ruokatavat
Juhlavammissa tilaisuuksissa on tapana tarjota peräkkäin erityyppisiä ruokia aterian kuluessa. Ruuat onkin ryhmitelty erityyppisiin luokkiin sen mukaan, missä vaiheessa ateriaa niitä on tarkoitus tarjota. Eri maissa noudatetaan hyvinkin erilaista ruokailujärjestystä, mutta Suomessa ruuat luokitellaan yleensä cocktailpalaan, liemeen, alkupalaan, salaattiin, keittoon, pääruokaan, jälkiruokaan, juustopöytään ja kahviin. Alkuruuat (alkupala ja liemi) voidaan vielä ryhmitellä lämpimiin alkuruokiin ja kylmiin alkuruokiin. Harvoin aterialla tarjotaan kaikkia näitä mutta on yleistä, että pääruoan lisäksi tarjotaan jälkiruoka ja mahdollisesti joku alkuruoka ja/tai salaatti.
Ruoan syömistä varten on laadittu tarkkoja ohjeita, miten mitäkin ruokaa pitäisi oikeaoppisesti syödä. Näitä sääntöjä sanotaan etiketiksi eli hyvän käytöstavan säännöstöksi. Länsimaissa tunnetuin näistä säädöksistä on ranskalainen etiketti. Etiketin avulla saa myös osoittaa ruokailuvälineiden asennolla, onko jo lopettanut meneillään olevan ruokalajin syömisen vai haluaako vielä lisää.
Ranskalainen ruokailuetiketti ei ole yleismaailmallinen. Jokaisessa kulttuurissa noudatetaan omaa hyvän tavan säännöstöä, joka saattaa poiketa hyvinkin paljon länsimaisesta. Aina vieraaseen kulttuuriin mennessä pitäisi tuntea paikalliset käytöstavat, ettei loukkaa vierailumaansa kansalaisia.
[muokkaa] Ruoan tuotanto
Ruoan tuotanto on maailman suurin ja tuottoisin teollisuudenala ja nykypäivänä raaka-aineita pystytään tarvittaessa hyödyntämään hyvinkin tarkkaan. On laskettu, että maailmassa tuotettu ruoka riittäisi tyydyttämään koko maailman ravinnontarpeen, jos se jakautuisi tasaisesti. Ruoka, kuten muukaan varallisuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti maailman väestön kesken ja siksi jossakin päin maailmaa on ruuasta ylituotantoa, mutta silti toiset elävät ravinnon puutteessa.
[muokkaa] Tunnetut keittiöt
Keittiö on huone, joka on suunniteltu ruuan valmistamista varten, mutta usein sillä tarkoitetaan myös jonkin tietyn alueen tai kansan tapaan valmistettuja ruokia. Ruokakulttuuri onkin eräs tapa tehdä maatansa tunnetuksi ulkomailla ja vahvistaa kansallista identiteettiä. Kansallisten ruokien lisäksi voidaan tietyistä ruokavalioista, jotka perustuvat esimerkiksi eettisiin arvoihin, käyttää nimeä keittiö (kasviskeittiö, vegaanikeittiö ja kosherkeittiö). Useat kansat ovat menestyksellisesti tehneet omaa ruokakulttuuriaan tunnetuksi maailmalla. Perinteisesti Ranskaa on pidetty kulinarismin kehtona, mutta nykyään italialainen ruoka on ohittanut suosiossaan ranskalaisen keittiön antimet.
Kiinalaiset siirtolaiset ovat tehneet Yhdysvalloissa tunnetuksi myös kiinalaisen keittiön, josta se on levinnyt koko maailmaan. Kiinalaisesta keittiöstä puhuttaessa on kuitenkin erotettava aito kiinalainen keittiö, joka on tyypillisesti hyvin erilaista kansainväliseen kiinalaiseen keittiöön verrattuna. Kansainvälinen kiinalainen keittö on omaksunut raaka-aineita ja ruokareseptejä Kiinan eri alueilta, joissa on keskenään hyvinkin erilainen ruokakulttuuri ja sitten näitä on muokattu hyvin voimakkaasti länsimaisen makumaailman mukaiseksi. Usein kansainvälisissä kiinalaisissa ravintoloissa valmistetaan kiinalaisen ruoan lisäksi myös muiden Kaukoaasian maiden tapaan valmistettua ruokaa. On hyvin yleistä, että kiinalaisesta ravintolasta saa esimerkiksi thaimaalaista ja indonesialaista ruokaa.
Muista etnisistä keittiöistä tunnettuja ovat intialainen kettiö, turkkilainen keittiö, meksikolainen keittiö, kreikkalainen keittiö ja japanilainen keittiö, joka varsinkin viime vuosina on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan Suomessa. Japanilaisen keittiön tunnetuin ruoka on yhtenä suupalana syötävä riisistä muotoiltu kakku, jossa on päällä tai sisällä erilaisia mereneläviä. Tätä kutsutaan nimellä sushi (寿司).
Muita kansainvälisesti tunnettuja ruokia ovat mm. italialaiset pizza ja pastaruuat, amerikkalaiseen keittiöön liitettävät hampurilainen ja ranskalaiset perunat, vanhan kiinan keisarillisen keittiön mukainen Pekingin ankka 北京烤鸭, sekä kansainvälisen kiinalaisen keittiön kehittämä Chop suey 雜碎.
[muokkaa] Ruokaan liittyviä aiheita
[muokkaa] Ravintoaineet
[muokkaa] Raaka-aineet
- kuskus
- durra
- hedelmät
- hunaja
- maissi
- peruna
- puuvilla
- riisi
- soija
- sokeri
- ruokasuola
- tupakka
- vihannekset
- viljat
- voi
- yrtit
