Ruoanlaitto
Wikipedia
Ruoanlaitto tarkoittaa ruoan (ravinnon) valmistamista raaka-aineista lähtien.
Käytettävät valmistusmenetelmät sekä raaka-aineet vaihtelevat suuresti eri puolilla maapalloa. Eri menetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä.
Eri maiden ruoanlaittoperinteisiin vaikuttavat sekä luonnontieteelliset että kulttuuriset syyt. Luonnonolosuhteet vaikuttavat eri kasvi- ja eläinlajien menestykseen eri alueilla sekä ruoan säilyvyyteen. Kulttuurisiin seikkoihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi eri uskontojen käsitykset pyhästä ja saastaisuudesta. Näistä meillä tunnetuimpia lienevät Vanhan testamentin puhtaussäädösten määräykset syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta sekä islamin sianlihan syömistä koskeva kielto. Usein myös vegetarismi ja veganismi ovat eettisesti perusteltuja yksilöllisiä ratkaisuja.
Allergiat vaikuttavat usein ruoanlaittoon rajoittamalla mahdollisten käytettävien raaka-aineiden valikoimaa.
Ruoanlaitossa yleensä käytetään apuna kuumuutta. Kuumentaminen (keittämällä, paistamalla tai höyryttämällä) vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä sekä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esim. eräät sienet ja palkokasvit).
Ruonvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla ja suolaamalla raaka-aineita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käsitteitä
Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista. Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.
[muokkaa] Eri maiden keittiöt
- espanjalainen keittiö
- italialainen keittiö
- japanilainen keittiö
- kiinalainen keittiö
- kreikkalainen keittiö
- ranskalainen keittiö
- thaimaalainen keittiö
- venäläinen keittiö
- vietnamilainen keittiö
- malesialainen keittiö
