Rypälepommi
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Kerronnaltaan sekava esitys joka hyppii Israelin, Suomen ja Norjan välillä. Varsinaisesta aseesta tai sen tekniikasta ei ole juuri lainkaan tietoa ---Joonasl (kerro) 28. helmikuuta 2007 kello 13.58 (UTC) Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Rypälepommi tai kasettipommi on lentokoneesta pudotettava tai maasta ammuttava ammustyyppi, jossa aseen rungosta kylvetään suuri määrä pienikokoisia tytärammuksia, jotka leviävät laajalle alueelle. Pieniä pommeja käytetään laajoja kohteita kuten autosaattueita, kiitoteitä tai jalkaväkeä vastaan. Myös panssaritorjuntaan käytettäviä rypälepommeja on olemassa.
| Kuorma-ammus | Asejärjestelmä | Esimerkkijärjestelmä | Tytärammuslukumäärä | Kantama (km) |
| kasettipommi | lentokone | F-16, B-52 | ||
| kuormakranaatti | tykki | 155 K 98 | ||
| kuormaraketti | raketinheitin | M270 |
Vanhimpia kuorma-ammuksia (englanniksi cargo munition) ovat olleet lentokoneista pudotettavat rypälepommit (englanniksi cluster bomb), kasettipommit (englanniksi cassette bomb),jotka sisältävät tytärpommeja (englanniksi daughter munition). Se jälkeen on kuorma-ammuksia kehitetty tykistöaseille: kenttätykeille kuormakranaateiksi sekä myös raketinheittimille kuormaraketeiksi. Tytärammukset voivat olla heti räjähtäviä, viivästettyjä, miinoja tai näiden ammustyyppien sekoitus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kasettipommit
Lentokoneesta pudotettuna pommit leviävät jopa neliökilometrin alueelle. Yhdysvaltalainen CBU-87/B (Cluster Bomb Unit) lienee yleisin ilmasta levitettävä rypälepommi.
[muokkaa] Kuormakranaatit ja -raketit
Rypälepommien kuormakranaatteja ja tytärpommeja on kehitelty laajasti mm. 105 mm:n ja 155 mm:n haupitseille ja kanuunoille. Myös raskaimmalle 203 mm:n tykeille on aikaisemmin kehitelty rypälepommeja. Kiinalaisen Norincon 122 mm tykin kranaateilla ammuttavia MZD2-tytärammuksia löytyi Libanonin sodan jäljiltä Pohjois-Israelista. Rypälepommeja toimittaa perille myös muun muassa M270 MLRS-raketinheittimellä, jolloin virhemarginaaliksi tulee jopa 1200 metriä.
[muokkaa] Räjähtämättömyys
Tyypillisesti 5 % tytärammuksista jää räjähtämättä. Sen vuoksi rypälepommeilla on huono maine, koska räjähtämättömänä maastoon jäävät pienikokoiset tytärammukset saattavat tappaa ja vammauttaa siviilejä. Räjähtämättömyyttä eli suomeksi puhekielellä suutariksi jäämistä (englanniksi dud) pidetään laatutekijänä nimenomaan oheisvahinkojen välttämiseksi, minkä vuoksi joihinkin tytärammuksiin on lisätty kuori, joka takaa tytärammuksen itsetuhon, mikäli se ei räjähtäisi muutoin maahan pudotessaan.
[muokkaa] Rypälepommikieltohanke
Norjan hallitus ryhtyi toimeen rypälepommikiellon aikaansaamiseksi. Ongelmaksi rypälepommien käyttöönotolle Suomessa voi muodostua rypälepommikieltohanke, jonka kansainvälisen kokouksen Norja järjestä helmikuussa 2007, koska myös uusia itsetuhoavia tytärpommeja (tytärammuksia) jäi niin runsaasti räjähtämättöminä maastoon kesällä 2006 34 päivää kestäneen Libanonin sodan aikana, jonka aikana Israel sirotti Libanoniin arviolta 1 200 000 - 1 600 000 rypälepommin (kuorma-ammuksen) tytärpommia (tytärammusta). Osa tytärammuksista oli vanhaa valmistetta, missä ei ole itsetuhomekanismia, mutta räjähtämättä jäi myös uusia M85-tytärammuksia, joissa on itsetuhomekanismi.
Norjassa helmikuussa 2007 pidetty kansainvälinen kokous hyväksyi 23. helmikuuta 2007 46:n maan julkilausuman, jossa sovittiin neuvotteluprosessin aloittamisesta rypälepommien kieltämiseksi. Yhdysvallat, Venäjä, Israel ja Kiina eivät osallistuneet kokoukseen. Osallistujamaista Puola, Romania ja Japani eivät hyväksyneet julkilausumaa.[1]
[muokkaa] Suomalaiskantoja
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan maamiinat voidaa korvata sellaisella rypälepommijärjestelmällä, josta maastoon ei jää räjähtämättömiä ammuksia. Vanhasen mukaan korvaavaa järjestelmää ei ole vielä tuotu poliittiseen päätöksentekoon asti. [2]
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomen armeijalla on rypälepommeja ja ne voivat osaltaan korvata maamiinoja. Rypälepommikieltosopimus ei kuitenkaan koskisi kaikkia rypälepommeja, sellaisia, joita ei jää maamiinojen tavoin eniten siviilituhoja aiheuttavina vaaraksi ympäristöön. Suomi pyrkii vaikuttamaan neuvotteluprosessissa siihen, ettei se vahingoita Suomen puolustusta kuitenkin siten, ettei Suomen puolustus perustu laajoja siviilituhoja aiheuttaviin aseisiin. [3]
Tasavallan presidentti Tarja Halonen antoi Kalevalle haastattelun, minkä mukaan Suomi voi hyvin korvata jalkaväkimiinat rypälepommeilla:"Lähdemme siitä, että hankittavat rypälepommit ovat täysin kansainvälisten sopimusten mukaisia. Kaikilla nyt käytettävissä olevilla tiedoilla meillä on ihan turvallinen pohja mennä eteenpäin" (Halonen). Oslon rypälepommeja koskevan sopimuksen ja Suomen tulevan asehankinnan välillä ei ole ristiriitaa. "Nyt on myös vältetty jotkut aikaisemmat virheet. Kansainvälisessä sopimuksessa on oltu riittävän ajoissa ja aktiivisesti mukana, jolloin voidaan tuoda myös omat haasteet ja mielipiteet esille. Tämä on minusta se tärkein asia. Aikoinaan Ottawan miinakieltosopimuksen kohdalla oltaisiin voitu olla aktiivisempia" (Halonen). [4]
Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala, mainitsi Suomen koeampumatulosten perusteella rypälepommien tytärammusten toimintavarmuudeksi 99,8%. Tutkimusmenetelmän yhteensopivuudesta norjalaisiin tutkimustuloksiin ei mainittu. [5]
[muokkaa] Rypälepommin historiaa
[muokkaa] Käyttö toisessa maailmansodassa
Ensimmäiseksi lentokoneesta pudotettavaksi rypälepommiksi on kustuttu Kolmannen valtakunnan SD-2 eli Sprengbombe Dickwandig 2 kg. Rypälepommeja kehitti ja käytti toisessa maailmansodassa Italia, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto. Neuvostoliitto käytti rypälepommeja ainakin jatkosodan aikana suomalaisia joukkoja vastaan.
Tykistön ampumatarvikkeisiin kuuluu myös rypälepommeja, mutta niiden kehitys tapahtui myöhemmin.
[muokkaa] Libanonin sota
Israelin käytti runsaasti rypälepommeja Libanonissa 2006. Yhdysvallat myi Israeliin rypälepommeja sillä ehdolla, ettei niitä käytetä siviilikohteisiin. Edellisen kerran Israelin havaittiin käyttäneen laajasti rypälepommeja 1982 Etelä-Libanonissa. Israeliin kesällä 2006 Libanoniin ampumasta 1800 pommista ja ammuksesta, jotka sisälsivät 1,6 miljoonaa tytärammusta, noin 40 % jäi arvioiden mukaan räjähtämättä[6], ja ne ovat surmanneet kymmeniä ihmisiä sodan jälkeen.
Yhdysvalloissa alettiin tutkia, oliko Israel noudattanut Yhdysvaltain ehtoja käyttäessään runsaasti rypälepommeja kolmen viimeisenä päivänä ennen aselevon astumista voimaan. Ronald Reaganin presidenttikaudella 1982 Israel asetettiin Yhdysvaltain kongressin tutkimusten jälkeen kuuden vuoden rypälepommivientikieltoon, koska tuonaikaisen käytön todettiin rikkoneen Yhdysvaltain asettamia viennin ehtoja. [7]
United Nations Mine Action Coordination Center, Yhdistyneiden kansakuntien miinankäytön koordinointikeskus, on löytänyt Libanonista Litanijoen eteläpuolelta 249 paikkaa, missä kasettipommeja on käytetty.
Libanonin sodassa kesällä 2006 käytettiin israelilaisia, kiinalaisia ja yhdysvaltalaisia rypälepommeja tykistöammuksina, raketteina ja lentopommeina.
Israelilainen raketinheitinyksikkö ampui 1 800 kuorma-ammusta Libanoniin, joista tuli yli 1 200 000 (1 800 x 644 = 1 159 200) tytärammusta. Raketinheittimellä kantama voi olla 32 kilometriä ja iskemä voi olla 1,2 km:n päässä maalista. [8]
[muokkaa] 155 mm:n kenttätykin ammukset
- M482A1 on yhdysvaltalaisen Alliant Techsystemsin kenttätykkeihin 64 M42 ja 24 M46 kehittämä tykistöammus, jonka kantama on 23 km - 28 km. Sitä on varastoituna Bahrainissa, Israelissa, Jordaniassa, Kanadassa, Korean tasavallassa, Kreikassa, Marokossa, Pakistanissa, Turkissa ja Yhdysvalloissa.[9]
- M395 ja M396 on Israel Military Industriesin tykistöammus, jossa on joko 63 kappaletta tai 49 kappaletta M85-tytärammuksia. Toinen M85-tytärammusmalleista on M42:n ja M46:n kopio ja toiseen on lisätty itsetuhomekanismi väärän putoamisen varalta. Ammuksen kantama kenttätykillä on 23 km - 36 km. Niitä on varastoituna Argentiinassa, Britanniassa, Italiassa ,Intiassa, Israelissa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Romaniassa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Israel Military Industries on tuottanut yli 60 000 000 tytärammusta. [9]
[muokkaa] Raketinheitinten ammukset
- M26 on 644 kappaletta M77 tytärammuksia sisältävä raketti, jota valmistaa Lockheed-Martin. M26:n kantama on 32 km - 38 km. Sitä varastoivat Bahrain, Britannia, Israel, Italia, Japani, Korean tasavalta, Kreikka, Ranska, Saksa, Turkki ja Yhdysvallat.[9]
- Norinco-122mm:n raketti on kiinalaisen Norincon valmistama. Siinä on MDZ2-tytärammuksia. Sitä varastoi Kiinan kansantasavalta. Muista varastoivista maista ei ole tietoa. Hizbollah ampui niitä Pohjois-Israeliin. [9]
[muokkaa] Raivaushavaintoja Libanonista
Libanonissa Yhdistyneiden kansakuntien miinakoordinaatiokeskuksen mukan Etelä-Libanonissa aselevon solmimisen jälkeen 13 on kuollut ja 46 haavoittunut tytärammuksista. Yhteensä Yhdistyneiden kansakuntien miinaryhmät ovat löytäneet 2 171 räjähtämätöntä kuorma-ammuksen tytärarmmusta: 715 (33%) tyyppiä M41, 820 (38%) tyyppiä M77 ja 691 (32%) tyyppiä M85. [10]
Libanonissa on käytetty lisäksi myös M42-tytärammuksia, joista osa on valmitettu 1974 ilman itsetuhomekanismia. [11]
[muokkaa] Lentopommit
CBU 58B on Lockheed-Martinin Lansonissa valmistama rypälepommi, joka kuljettaa 650 BLU 63-tytärpommia. CBU 58B:ä varastoivat Israel, Marokko ja Saudi-Arabia. [9]
| Järjestelmä | Kuorma-ammus | Tytärammus | Lukumäärä | Kantama (km) |
| 155 mm tykki | M482A1 | 23-28 | ||
| 155 mm tykki | M395 | M85 | 63 | 23-36 |
| 155 mm tykki | M396 | M85 | 49 | 23-36 |
| raketinheitin (MLRS) | M26 | M77 | 644 | 32-38 |
| Type-81 | Type-80 (MZD2) | 39 | ||
| lentopommi | CBU-58/B | BLU-63 | 650 |
[muokkaa] Persianlahden sota
Joidenkin arvioiden mukaan Persianlahden sodassa saatettiin pudottaa 20 000 000 tytärammusta sekä ampua tykistöaseilla lisäksi 30 000 000 tytärammusta.
[muokkaa] Raketinheittimet
Raketinheittimillä ammuttujen M77-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti vaihteli 17%:sta 23%:iin. Yhdysvaltain 21. kenttätykistörykmentin ensimmäinen (Alfa)-patteri ampui 13.2.1991 illasta Saudi-Arabian, Kuwaitin ja Irakin rajan tuntumassa yli 100 rakettia minuutissa kymmenellä kolmen kilometrin pituiselle kaistalle sijoitetulla raketinheittimellä. Persianlahden sodan aikana se ampui 550 rakettia tullen määrältään toiseksi. Suurin ammuttujen rakettien määrä oli 158 kenttätykistörykmentin ensimmäisellä pataljoonalla, joka ampui 699 rakettia. Yhteensä yhdysvaltalaiset raketinheittimet ampuivat 17 286 rakettia, mikä M26-raketteina laskettuna merkitsee 11 132 184 M77-tytärammusta 2881 kuuden putken laukauksin. M270 MLRS:ssä on 12 putkea, mutta yleensä sillä ammutaan kuuden putken laukauksin. [18] [19]
| Järjestelmä | Raketti | Lukumäärä | Tytärammus | Lukumäärä | Yhteismäärä | Kantama | Pinta-ala |
| M270 MLRS | M77-raketti | 12 | M77 | 644 | 7 728 | 11,5 km - 32 km | 0,5 km x 0,5 km |
http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/m26.htm
[muokkaa] Kenttätykit
155 mm kenttätykeillä ammuttujen kaksoisvaikutteisten M42- ja M42-tytärammusten räjähtämättömyysprosentti oli 14%.
Persianlahden sodassa Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM-rypälepommeja 10 035 kappaletta. Lentokoneina saatettiin käyttää hävittäjiä F-4, F-15, F-16, F-111 sekä rynnäkkökoneita A-7, A-10 ja pommikonetta B-52. [12]
- luettelo artikkelissa tytärammus
Ilman kerrointa oleva luku ilmoittaa, montako kasettipommia pommikone kykenee kuljettamaan pommisäiliössään. Kertoimella varustettu luku puolestaan sen, miten monta kasettipommia mahtuu rungon ulkopuolelle kummankin siiven alle. Yhteislukumäärä kertoo, miten monta tytärammusta kyetään kuljettamaan, mikäli kuorma-ammuksia on kiinnitetty lentokoneeseen suurin määrä, minkä se kykenee kuljettamaan. F-16:n kahdessa kasettipommissa kulkee yhteensä 404 tyrtärammusta, kun taas B-52:n 24 kasettipommiin mahtuu 4 848 tytärammusta. Strategisella pommikoneella pystytään siis kuljettamaan 12 kertainen määrä tytärammuksia verrattuna Euroopan unionissakin yleiseen torjuntahävittäjä F-16 Fighting Falconiin verrattuna.
[muokkaa] Irakin sota
Irakin sodassa 25.4.2003 mennessä oli Yhdysvaltain puolustushaarojen komentajien neuvoston puheenjohtaja, kenraali Richard Meyersin mukaan Yhdysvallat oli pudottanut 1 500 rypälepommia Irakiin, joista 1 500 jalan päähän siviileistä oli osunut 26. Irakin sodassa kuolleiden lukumäärää laskevan verkkopalvelun mukaan siviilitappioita oli 372, joista 147 johtui räjähtämättömistä ja viallisista tytärammuksista.
Britannian puolustusministeriö puolestaan ilmoitti sen ampuneen yli 2 000 LO20-tytärammusta Basraan, joita ei kuitenkaan voidan verrata suoraan maamiinoihin tai yleisesti käytössä oleviin ryhpälepommeihin. Niistä viallisia on vain 2%-5%:ia.
[muokkaa] Kosovon sota
Kosovoon pudotettiin 1 392 kuorma-ammusta, joissa oli 289 536 tytärammusta, jotka surmaavat enemmän siviileitä kuin maamiinat. Muoviset ja rikkaankeltaiset tytärammukset ovat etenkin lasten mielenkiinnon kohteena.[13]
Yhdysvallat pudotti lentokoneesta CBU-87/B CEM- ja Rockeye II- kuorma-ammuksia 333 alueelle. Osa pommeista pudotettiin muualle Jugoslaviaan. Niiden tytärpommi BLU-97/B:n räjähtämättömyysprosentti oli noin 5%.[12] [14]
[muokkaa] Rypälepommit ja kuorma-ammukset
Rypälepommeille (englanniksi cluster bomb) muodostui huono maine niiden siviileilla aiheuttamista oheisvahingoista. Siksi niitä alettiin kehittämään suuntaan, missä maastoon tavanomaisesti räjähtämättä runsaasti räjähtämättä jääneisiin tytärpommeihin alettiin kehittämään itsetuhon tekeviä tai pommin neutraloivia kuoria. 1998 Israel Military Industries esitteli tällaisen kuoren ja vuodesta 2003 asemessuilla alettiin uudenlaisia tytärpommeja markkinoimaan tytärammuksina erotukseksi aikaisemmista rypälepommeista ja niiden tytärpommeista. Rypälepommia alettiin kutsua kuorma-ammuksiksi (englanniksi cargo munitiion).
[muokkaa] Kuorma- ja tytärammukset käytössä
2003 BAe osti 20 000 tytärpommin kuorta Israel Military Industriesilta ja brittijoukot tulittivat Irakin sodassa Basraa rypälepommeilla, jotka sisälsivät noin 2 000 L20A-tytärammusta, joissa on Israel Military Industriesin kuori, jonka räjähtämättömyysnormi on Pentagonin vaatimusten mukaan 1%. Rypälepommien kantama oli tykistökranaatteina noin 30 kilometriä. Britannian puolustusministeriön tiedotuksen mukaan räjähtämättä jäi 2%:ia. Israel Military Industries ei 2003 enää markkinoinut kokonaisuutta rypälepommeina niiden huonon maineen vuoksi, mikä johtuu jopa kymmenien prosenttien räjähtämättömyydestä, vaan kyse on nykyään kuorma-ammuksista cargo munitionista, mikä ei yhdistä tuotetta pahamaineisiin rypälepommeihin siksi, että se on laadullisesti parempi. [15]
[muokkaa] Suomen ja Norjan rypälepommit
Suomessa 155 mm:n Tampellan kenttätykki 155 K 98 käyttää Rheinmetallin saksalaista DM 662-kuorma-ammusta, jossa tytärammuksena on M85. Norjan käyttää lisäksi myös DM 642:a, minkä tytärammukset ovat myös M85:ia. [16]
Niiden hankkimista tutkitaan Alankomaista käytettynä hankittuihin yhdysvaltalaista valmistetta oleviin M270 MLRS-raketinheittimiin, joiden mahdolliseksi suomalaiseksi tyyppimerkinnäksi tullee 277 RakH 06. Rypälepommeilla on tarkoitus korvata henkilömiinat, joista Suomi luopuu Ottawan miinakieltosopimuksen mukaisesti vuoteen 2016 mennessä. Raketinheittimessä MLRS 277 06 ei ole sellaista rakettia, joiden tytärkranaateissa lisi sekä itsetuhotoiminto että varmistintoiminta, joten niillä ei voida korvata henkilömiinoja. Näissä raketeissa on eräänä mahdollisuutena panssarimiinat, jotka voidaan aikauttaa toimimaan monin eri tavoin ja se on niden arvokas ominaisuus. Suomeen hankituissa tykistön kuorma-ammuksissa on sekä itsetuhotoiminta että varmistustoiminta, joilla pyritään varmistumaan siitä ettei maastoon jää vaarallisia räjähtämättömiä kuorma-ammusten tytärammuksia. Kansainvälistä sopimusvelvoitetta vain tämän kaltaisten tytärkranaattien käyttöön ei ole ollut olemassa.
[muokkaa] Norjalaiskokeet yllättävät
Norjalaiset olivat tehneet tavanomaisia kokeita 155 mm tykin kuorma-ammuksilla ja huomanneet syksyllä 2005 Hjerkinnin ampuma-alueella ja huomanneet, että hyväksyttävää määrää suurempi osa tytärammuksista jää räjähtämättä. Syynä olisi voinut olla valmistusvirhe, väärä varastointitapa tai muut ennalta tuntemattomat syyt. Osoittautui, että räjähtämättömien tytärammusten määrä lisääntyy, kun ampumamatka pitenee, esimerkiksi norjalaisten käyttämällä DM 662-kuorma-ammuksella, joka sisältää M85-tytärammuksia. Norjan hallitus kielsi kesäkuussa 2006 käyttämästä kumpaakaan. [17] Norjalaisten käyttämä DM 662 ammus on saksalaisten oma versio, jota Nato ei ole hyväksynyt käyttöön. Käyttökielto saattaa johtua myös siitäkin syystä.
[muokkaa] Räjähtävyys
Yleisesti tytärammusten räjähtämättömyyteen katsotaan vaikuttavat laukaisumenetelmä, tytärammuksen ikä, vallitseva ilman lämpötila sekä pinta, jolle tytärammus putoaa. Mutainen tai pehmeä maa lisää merkittävästi tyräammusten räjähtämättömyysprosenttia. Tytärpommien nauha voi tarttua puihin tai kasveihin tai rakennelmiin. Myös korkeat puut voivat hidastaa tytärammuksen putoamista siten, että sen putoamisnopeus maahan ei riitä räjäyttämään sitä. M77-tytärammuksen tulee pudota 65-90 asteen kulmissa räjähtääkseen. [18] Juuri näidenkin syiden takia se itsetuhotoiminta on tärkeä ominanisuus. Itsetuho toimii yleensä 20 sekunnin kuluttua siitä kun tytärkranaatti on ammuttu ulos pommista, raketista tai ammuksesta.
[muokkaa] Kokeet jatkuvat Libanonin sodan jälkeen
Libanonin sodan jälkeen syksyllä 2006 Norjan puolustusvoimien logistiikkaorganisaatio aloitti uudet kokeet Hjerkinnin ampuma-alueella. Norjan puolustusvoimien tutkimuskeskus alkoi kokeilla, mitä räjähtämättä jääneiden M85:ien räjäyttämiseksi tarvitaan. Niitä on kaadettu sementtimyllyyn, pudotettu 12 metrin korkeudesta teräslevylle sekä sijoitettu avotulen yläpuolelle. Kokeiden tarkoituksena on käydä läpi niitä mahdollisuuksia, mihin räjähtämättömät tytärpommit voivat joutua, mikäli ne löytää joku, jota ei ole perehdytetty tytärammuksiin. Kokeiden tulosten uskotaan valmistuvan kesällä 2007. [19] [20]
Norjalaiset ampuivat telatykki M109 A3GN :llä yhteensä 332 laukausta kokeeksi. 174 laukausta Turrhausenista, 110 laukausta Gardsendenista 17 kilometrin päästä ja 48 laukausta Storrandenista 6,7 kilometrin päästä. Norjalla on vajaat 50 000 kuorma-ammusta, jotka muodostavat 40% Norjan tykistöammuksista. Norjan puolustusvoimat jättää tulosten julkistamisen Norjan puolustusministeriölle, joka tilasi ammunnat. Kuormakranaatit maksavat Norjalle noin 10 000 kruunua eli noin 1 240 euroa kappaleelta. Ammuskulutuksen hinnaksi muodotui yli 400 000 euroa. [21]
[muokkaa] Suomen ja Norjan hankinnat
Suomen 155 K 98:aa varten hankkimissa kuorma-ammukset käytetään M85-tytärammuksia. Ne vastaavat tytärpommeilla yleisesti asetettavia vaatimuksia. Pentagon edellyttää tilattavilta tytärammuksilta enintään kymmenen dollarin hintaa kappaleelta sekä sitä, että enintään prosentti tytärammuksista jää tuhoutumatta. Testin laboratorio-olosuhteita on kritisoitu siitä, että niissä tytärammus on laajalla ja kovalla alustalla, kun taas Libanonissa suuri osa ammuksista putosi hedelmälliselle viljelymaalle tai asutuksen lähelle, jolloin uusistakin tytärammuksista jäi normit ylittävä määrä räjähtämättä. Pohjoismaisista oloista esimerkiksi lumelle pudotettaessa ei ole julkaistua tietoa.
Norjan valtion ja suomalaisen Patria Oyj:n keskenään puoliksi omistama Nammo AS osti vuoden 2006 lopulla arizonalaisen Talley Defense Systemsin, joka valmistaa myös kuorma-ammuksia. Libanonin tapahtumien vuoksi Norjan hallitus kielsi Norjassa Nammo AS:n 155 mm kenttätykkejä varten lisenssillä valmistamia M85-tytärammuksia sisältävien DM 642 ja DM 662 kuorma-ammusten käyttö 2006 lopulla. Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimus Libanonissa valmistunee huhtikuussa 2007.[22] [19]
| Järjestelmä | Kuorma-ammus | Tytärammus | Lukumäärä | Kantama (km) | Tila | Maa | Muuta | Huomautus |
| M114/39 | DM642 | M85 | käytössä [19] | Norja | käyttökielto [19] | |||
| M114/39 | DM652 | M85 | 49 | varastoitu [18] | Norja | mahd. poistettu | ||
| M114/39 | DM662 | M85 | käytössä [19] | Norja | käyttökielto [19] | |||
| 155 mm tykki | BONUS | BOMUS SFM | 2 | varastoitu [18] | Ruotsi | |||
| 155 K 98 | DM662 [16] | M85 | 49 | 23-36 | hankittu | Suomi | ei www.mil.fi :ssä | |
| 277 mm raketinheitin | M26-kuorma-ammus | M77 DPICM | 644 | varastoitu [18] | Norja | |||
| 277 mm raketinheitin | EPG-kuorma-ammus | AT2-sirotemiinaraketti AVM | 28 | varastoitu [18] | Norja | |||
| 277 RakH 06 | M28 | 644 | 32-38 | hankitaan [23] | Suomi | |||
| 277 RakH 06 | AT2-sirotemiinaraketti | 28 | 38 | hankitaan [23] | Suomi | |||
| 277 RakH 06 | M30-ohjattava raketti | P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles | 60-100 | tutkitaan [23] | Suomi | |||
| 277 RakH 06 | M39-ohjusjärjestelmä | M74 | 950 | 165-330 | tutkitaan [23] | Suomi | ||
| 277 mm raketinheitin | M26-kuorma-ammus | M77 DPICM | 644 | varastoitu [18] | Tanska | |||
| kasettipommi | Rockeye II | Mk-118 HEAT | 247 | varastoitu [18] | Ruotsi | |||
| kasettipommi | Rockeye II | Mk-118 | 247 | varastoitu [18] | Norja | |||
| kasettipommi | CBU-87 | BLU-97 CEM | 202 | varastoitu [18] | Norja | |||
| kasettipommi | Rockeye II | Mk-118 | 247 | varastoitu [18] | Tanska |
M74-tytärammusta ei ole ilmoitettu hankittavaksi, mutta se on yksi raketinheittimelle teknisesti mahdollinen ammus, samoin myös P3I BAT, SADARM, LOCAAS, Damocles ovat teknisesti mahdollisia, mutta ei ilmoitettuja Suomen puolustusvoimille hankittavaksi tutkittaviksi tytärammuksiksi.
[muokkaa] Yhdysvaltain käyttämät rypälepommit tytärpommeineen (1996)
| Järjestelmä | Kuorma-ammus | Sirotin | Tytärammus | Lukumäärä |
| 105 mm tykki | M444 ICM | M49 | 18 | |
| 105 mm tykki | M915 DPICM | M80 | 42 | |
| 105 mm tykki | M916 DPICM | M80 | 42 | |
| 155 mm tykki | M449 ICM | M43A1 | 60 | |
| 155 mm tykki | M864 DPICM | M42 | 72 | |
| 155 mm tykki | M864 DPICM | M46 | 72 | |
| 155 mm tykki | M843A1 DPICM | M42 | 64 | |
| 155 mm tykki | M843A1 DPICM | M46 | 24 | |
| 203 mm tykki | M404 ICM | M43 | 104 | |
| 203 mm tykki | M509A1 DPICM | M42 | 180 | |
| raketinheitin (MLRS) | M26 | M77 | 644 | |
| raketinheitin (MLRS) | M26A1 | M77 | 518 | |
| maavoimien taktinen ohjus(Army TACMS) | ohjus itse | M74 | 1 000 | |
| lentopommi | MK15 | M40 | 2 020 | |
| Rockeye I | MK20 | M118 | 247 | |
| Rockeye I | MK22 | M38 | 2 020 | |
| Rockeye I | CBU-7/A | SUU-13/A | BLU-18 | 1 200 |
| Rockeye I | CBU-12/A | SUU-17/A tai SUU-17/B | BLU-17/B | 213 |
| Rockeye I | CBU-24/B | SUU-30/B tai SUU-30/C | BLU-26/B | 670 |
| Rockeye I | CBU-25/A | SUU-14/A | BLU-24/B | 132 |
| Rockeye I | CBU-29/B | SUU-30/A, [[SUU-30/B tai SUU-30/C | BLU-36/B | 670 |
| Rockeye I | CBU-46/A | BLU-66/B | 444 | |
| Rockeye I | CBU-49/B | BLU-59/B | 670 | |
| Rockeye I | CBU-52/B | BLU-61/A | 217 | |
| Rockeye I | CBU-52/B | BLU-61/B | 217 | |
| Rockeye I | CBU-52/A | BLU-63/B | 650 | |
| Rockeye I | CBU-52/B | BLU-61/B | 217 | |
| Rockeye II | CBU-59/B | BLU-77/B | 717 | |
| Rockeye II | CBU-60/A | BLU-24/B | 264 | |
| Rockeye II | CBU-63/B | M40 | 2 025 | |
| Rockeye II | CBU-70/B | BLU-85/B | 79 | |
| Rockeye II | CBU-71/B | BLU-86/B | 650 | |
| Rockeye II | CBU-75/A | BLU-63 | 1 420 | |
| Rockeye II | CBU-75/B | BLU-86 | 355 | |
| Gator | CBU-78 | BLU-91/B | 45 | |
| Gator | CBU-79 | BLU-92/B | 15 | |
| Gator | CBU-81/A | BLU-49/A | 45 | |
| Gator | CBU-81/A | BLU-49/B | 45 | |
| CEM | CBU-87/B | BLU-97/B | 202 | |
| CEM WCMD | CBU-87/B | BLU-97/B | 202 | |
| Gator | CBU-89/B | BLU-91/B | 92 | |
| Gator | CBU-89/B | BLU-92/B | 92 | |
| Sensor Fued Weapon | CBU-97 | BLU-108/B | 10 | |
| SFW WCMD | CBU-105 | BLU-108/B | 10 | |
| JSOW | AGM-154A | BLU-97/B | 145 | |
| JSOW | AGM-154B | BLU-108/B | 6 |
[muokkaa] Käsitteitä
- AGM: air-to-ground munition (ilmasta-maahan ammukset)
- ATACMS: Army Tactical Missile System (maavoimien taktinen ohjusjärjestelmä M39, voi tulla 277 RakH 06:een )
- BLU: Bomb Live Unit (rypälepommin laitettava tytärpommikasetti)
- CBU: Cluster Bomb Unit (lentokoneesta pudotettava rypälepommiyksikkö)
- CEM: Combined Effects Munition (yhdistelmävaikutteinen ammus)
- DPICM: Dual Purpose Improved Conventional Munition (kaksoiskäyttöinen parannettu tavanomainen ammus)
- ICM: Improved Conventional Munition (parannettu tavanomainen ammus)
- JSOW: Joint Standoff Weapon
- MLRS: Multiple Launch Rocket System (raketinheitinjärjestelmä, usean laukaisuputken )
- SFW: Sensor Fused Weapon (tunnistinkuorinen ase)
- WCMD: Wind Corrected Munitions Dispenser (tuulikorjattu ammussirotin)
Käsitteet ovat suoria yleiskielisiä käännöksiä, joille ei ole välttämättä suomen kielessä vakiintuneita käännöksiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- HS: Rypälepommi levittää satoja tytärammuksia
- Maanpuolustuskorkeakoulu:Rypälepommit herättävät keskustelua, eversti Esa Lappalainen, 7. huhtikuuta 2003
- Mennonite Central Committee:[20] Cluster Bombs
- BBC: US probes Israel cluster bomb use, 25. elokuuta 2006
- Human Rights Watch: rypälepommien esittely valmistajamaittain ja käyttökohteittain kuvineen [21] (englanniksi) , PDF-tiedostomuoto
- Human Rights Watch: Rypälepommien käytön historia [22] (englanniksi)
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Rypälepommien kiellosta laaja sopu HS. Luettu 23.02.2007.
- ↑ Helsingin Sanomat:Vanhanen: Rypälepommi on vaihtoehto 24.2.2007 10:55 päivitetty 20:22 [1]
- ↑ Erkki Tuomioja:Rypälepommit kieltoon, Erkki Tuomiojan henkilökohtaiset verkkosivut http://www.tuomioja.org, luettu 26.2.2007 18:43
- ↑ Kaleva:Halonen hyväksyy rypälepommit 4.3.2007 [2]
- ↑ Verkkouutiset: Rypäleammusten toimintavarmuus 99,8% 5.3.2007 [3]
- ↑ IDF commander: We fired more than a million cluster bombs in Lebanon Haaretz. Luettu 23.02.2007.
- ↑ The Guardian Unlimited, Mark Tran, 29.1.2007 US studies Israel's cluster bomb use in Lebanon [4]
- ↑ Haaretz:IDF commander: We fired more than a million cluster bombs in Lebanon, Meron Rappaport, 12.9.2006 [5]
- ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 Land Mine Action: Foreseeable harm - the use and impact of cluster munitions in Lebanon, 2006 , lokakuussa 2006ISBN-10:0-9551923-3-1 ja ISBN-13:978-0-9551923-3-3 [6] PDF-tiedostomuoto
- ↑ Norsk Folkehjelp, Miner og klasevåpen, Minepolitisk arbeid: Norsk klaseammunisjon på versting-liste, 31.8.2008 Grethe Østern i Norsk Folkehjelp: 90078208, Steve Goose i Human Rights Watch: +15406303011 [7]
- ↑ Common Dreams Newsletter, US May Ban Sale of Cluster Bombs to Israel, Partrick Cockburn 20.9.2006 [8]
- ↑ 12,0 12,1 Federadion of American Scientists: Military Analysis Network, CBU-87/B Combined Effects Munitions (CEM), BLU-97/B Combined Effects Bomb (CEB), 25.6.2007 18:33:32
- ↑ Kosovo mine expert criticises Nato BBC. Luettu 23.02.2007.
- ↑ Aktionbündnis landmine.de: Aktionbündnis landmine.de, Factsheet Streubomben, luettu 28.2.2007 06:06 [9] PDF-tiedostomuoto
- ↑ The Guardian Unlimited, Welcome: this way for cluster bombs, Richard Norton-Taylor, 20.9.2003 [10]
- ↑ 16,0 16,1 Human Rights Watch:Backgrounders: IV. Cluster Munition Country Profiles, luettu 28.2.2007 07:34 [11]
- ↑ Norsk Folkehjelp, miner: Norsk testskyting kan gi tungt humanitært argument, 14.9.2006 [12]
- ↑ 18,0 18,1 18,2 18,3 18,4 18,5 18,6 18,7 18,8 18,9 Human Rights Watch, Human Rights News Cluster Munition Questions and Answers: The M26 Rocket, luettu 27.2.2007 [ http://hrw.org/english/docs/2006/08/18/global14050.htm]
- ↑ 19,0 19,1 19,2 19,3 19,4 19,5 Forsvarets forskningsinstitutt:FFI Facts: Cargo ammunition - The cargo ammunition of the Norwegian Armed Forces is undergoing thorough and exhaustive testing. What is the proportion of duds, and how sensitive are they?, ove.dullum(at)ffi.no , jan-ivar.botnan(at)ffi.no +47 63807000 [13] PDF-tiedostomuoto
- ↑ Forsvarsdepartementet:Test av cargoammunisjon - (11.09.06) Statssekretær Espen Barth Eides innlegg ved Forsvarets informasjonsmøte om test av cargoammunisjon, 11.9.2006 [14] PDF-tiedostomuoto
- ↑ Oppdalsmagasinet:Tier om testfunn på Hjerkinn, 28.9.2006 12:55 [15]
- ↑ TerraNet Plus: Oslo leads global efforts to ban cluster bombs, Daily Star, 22.2.2007[16]
- ↑ 23,0 23,1 23,2 23,3 Pääesikunta: Raskaat raketinheittimet ovat saapuneet Suomeen, päivitetty 22.2.2007 12:00 [17]
