Shoghi Effendi

Wikipedia

Terassinäkymä

Shoghi Rabbani, josta bahá'ít käyttävät nimeä Shoghi Effendi (s. 1. maaliskuuta 1897, Akko - k. 5. marraskuuta 1957, Lontoo) oli `Abdu'l-Bahán seuraaja ja bahá'í-uskon keskushahmo vuodesta 1921 kuolemaansa saakka.

Shoghi Effendin äiti oli Díyá'íyyih Khánum, `Abdu'l-Bahán vanhin tytär ja hänen isänsä Mírzá Hádí Shírází kuului babilaisuuden perustajaprofeetan, Bábin, sukuun. Bahá'u'lláh, bahá’i-uskon perustajaprofeetta, oli Shoghi Effendin isoisän isä.

Bahá'í-usko on ensimmäinen maailmanuskonto, jossa johtajuuden perimisjärjestys on kirjallisesti vahvistettu ja lahkoistuminen estetty. Bahá'úlláh määräsi testamentissaan `Abdu'l-Bahán, bahá’i-uskon keskushahmoksi, ja ’Abdu'l-Bahá nimesi testamentissaan Shoghi Effendin arvovaltaisimmaksi seuraajakseen, uskon Suojelijaksi, jonka tehtävä oli ylläpitää uskon opillista perintöä ja saattaa sen periaatteet ja opetukset käytäntöön. Shoghi Effendistä tuli bahá'í-uskon Suojelija vuonna 1921.

Shoghi Effendi suoritti opintonsa Beirutin amerikkalaisessa yliopistossa ja Oxfordin yliopistossa Englannissa. Hän oli opiskellut englantia lapsesta asti ja osasi sujuvasti myös arabiaa, ranskaa, persiaa ja turkkia. Hän käänsi `Abdu'l-Bahán kirjeet näille kielille toimiessaan hänen sihteerinään vuosina 1918–1920. Myöhemmin, Suojelijan tehtävässään, hän käänsi Bábin, Bahá’u’lláhin ja 'Abdu'l-Bahán kirjoittamia kirjoja englanniksi ja arvovaltansa nojalla selvensi niiden sisällön merkityksiä. Hän kirjoitti myös bahá’í-uskon historiaa ja sisältöä käsitteleviä kirjoja ja loi englanninkielisen ilmaisutyylin, jota pidetään tarkkana ja korkeatasoisena. Historiallisista teoksista merkittävin on hänen toisen maailmansodan aikana vuonna 1944 kirjoittamansa God Passes By, joka kattaa bahá’i-historian 100 ensimmäistä vuotta.

Bahá’í-usko siirtyi uuteen kehitysvaiheeseen Shoghi Effendin aktiivisen toiminnan tuloksena. Hän rakensi suunnitelmallisesti maailmanlaajuista Bahá’í-hallintojärjestelmää koko 36 vuotta kestäneen toimikautensa ajan kehittäen ja perustaen kansallisia ja paikallisia hallintoneuvostoja kaikkialle maailmaan. Uskon parhaiden etujen edistämiseen hän nimesi luotettavia bahá'íta, arvonimeltään Uskon kädet, seuraten näin sekä Bahá’u’lláhin että `Abdu'l-Bahán käytäntöä.

Suojelijan roolissaan Shoghi Effendi kehitti Haifassa sijaitsevaa Bahá’i-maailmankeskusta. Bahá'u'lláh oli luonnehtinut Karmel-muistiossa tätä hallinnollista keskusta uudeksi ”Jumalan Arkiksi”. Vuoreen liittyviä ennustuksia mainitaan jo Vanhassa Testamentissa, ja se on pyhä niin juutalaisille, kristityille, muslimeille kuin bahá’illekin. [1]

Ostettuaan Karmel-vuorelta uusia maa-alueita Shoghi Effendi laati Bahá’i-maailmankeskuksen arkkitehtonisen, 19-terassisen, kaaren muotoisen, perusmallin ja loi lukuisia yksityiskohtia, joiden tuli ilmentää ja symboloida bahá’í-uskon hallintojärjestelmää, sen opillista rakennetta ja päähenkilöiden roolia. Shoghi Effendin toimikautena valmistuivat muun muassa Bábin hautapyhäkkö ja Kansainvälinen arkistorakennus, joka oli ensimmäinen hänen Karmel-vuorelle suunnittelemastaan hallintorakennusten kokonaisuudesta. Lopullisen muotonsa Bahá’í-maailmankeskus sai vuonna 2000, ja siitä on tullut yksi Haifan kaupungin ja koko Israelin tärkeimmistä matkailunähtävyyksistä.

Shoghi Effendi suunnitteli myös Bahá’u’lláhin hautapyhäkön ympärillä, lähellä Akkoa, sijaitsevat Bahjín puutarhat sekä saattoi loppuun Wilmettin Illinois’ssa sijaitsevan bahá’i-temppelin rakentamisen, jonka peruskiven 'Abdu'l-Bahá oli laskenut Amerikkaan tekemällä matkallaan v.1912. Hän teki myös alustavat suunnitelmat Euroopan, Afrikan ja Australian ja Pyhän maan temppeleiden rakentamiseksi.

Aktiivisena maailmantilanteen tarkkailijana ja havainnoijana hän piti yhteyttä ja oli kirjeenvaihdossa lukuisten yksityisten ihmisten ja yhteisöjen kanssa ympäri maailman, muun muassa Romanian kuningatar Marien, Venäjän suurherttua Alexanderin, Egyptin prinsessa Kadrian, Kreikan prinsessa Marinan, lordi Lamingtonin ja professori Norman Bentwichin kanssa.

Shoghi Effendi piti tärkeänä, että Bahá'í Kansainvälinen Yhteisö saavutti vuonna 1948 ei-valtiollisen aseman Yhdistyneissä kansakunnissa. Nykyään se on pysyvästi edustettuna muun muassa Unicefissa ja ECOSOC:ssa ei-poliittisena järjestönä. Suhteet YK:hon vaikuttivat osaltaan myös siihen että pääsihteeri Dag Hammarskjöld sai Iranin hallituksen pysäyttämään bahá’ihin kohdistuneet väkivaltaiset vainot vuonna 1955. Palestiinassa Shoghi Effendi oli yhteydessä Israelin pääministeriin David Ben Gurioniin vuonna 1949 ja presidentti Ben Zvi’in vuonna 1954 kertoen heille suunnitelmistaan ja bahá’í-uskon ihmiskunnalle tarjoamista mahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan Shoghi Effendi oli hyvin huolestunut maailmantilanteesta ja kumuloituvasta katastrofista, joka huipentui toiseen maailmansotaan. Hänen kirjoituksensa tuovat esille toisaalta maailmanpalon uhan ja toisaalta bahá’í-uskon vakuuttaman mahdollisuuden välttyä siltä ryhtymällä rakentamaan uutta, kautta planeetan ulottuvaa sivilisaatiota.

Shoghi Effendi kuoli ja on haudattu Lontooseen vuonna 1957. Hän ei jättänyt jälkeensä testamenttia, jolloin bahá’í-säädösten mukaan bahá’i-hallinto siirtyi Kansainväliselle Bahá'í Neuvostolle ja lopullisesti Yleismaailmalliselle oikeusneuvostolle vuonna 1963. [2]

Shoghi Effendin aloittaessa toimikautensa vuonna 1921 bahá’ita oli 35 maassa. Hänen kuoltuaan vuonna 1957 heitä asui 254 maassa, bahá'í-kirjallisuutta oli käännetty 237 kielelle, kansallisia neuvostoja oli 56 ja paikallisia neuvostoja 4566 ja bahá’ita asui 15186 paikkakunnalla ympäri planeetan.