Järvenpää

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Järvenpään kaupunki


vaakuna	sijainti

{{{koordinaatit}}}

[[{{{kihlakunta}}}]]

Perustamisvuosi

1951 (1967)

Kuntaliitokset

Pinta-ala
- maa
- sisävesi

39,88 km²
37,46 km²
2,35 km²

Väkiluku
- väestötiheys

37 639 (28.02.2007)
1004,77 as/km²

Työttömyysaste

{{{työttömyys}}} %

Kunnallisvero

18,25 %

Kunnanjohtaja

Erkki Kukkonen

Kunnanvaltuusto
{{{valtuusto-puolueet}}}

{{{valtuusto-koko}}} paikkaa
{{{valtuusto-paikat}}}

Järvenpään rautatieasema

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 37 000 asukkaan kaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpää on yksi maamme tiheimmin asutetuista kaupungeista ja kaupunkirakenne tukeutuu päärataan.

[muokkaa] Historia

Järvenpää erotettiin kauppalaksi emäpitäjästään Tuusulasta vuonna 1951. Kellokosken kylän liittämisestä uuteen kauppalaan ja kuntarajan paikasta Nummenkylässä käytiin rajankäynnissä niin ankaraa kiistaa, että kuluneiden yli 50 vuoden aikana asiaan on palattu uudelleen useita kertoja. Kellokoski jäi Tuusulan kuntaan. Kaupungiksi Järvenpää muuttui vuonna 1967.

[muokkaa] Sijainti

Järvenpää sijaitsee Helsingin ja Riihimäen välisen rautatien varressa, Helsingistä 37 kilometriä pohjoiseen. Naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Myös Kerava luetaan Järvenpään naapuriksi, vaikka välittömän rajayhteyden estää kapea, vain runsaan kilometrin levyinen Tuusulaan kuuluva maakaistale.

Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja merkittävä kauppa- ja kulttuurikeskus Keski-Uudellamaalla.

[muokkaa] Liikenne

Järvenpää sijaitsee pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä. Myös Tuusulanväylä johtaa Järvenpäähän. Keravalle Järvenpäästä on matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km.

Rautateiden päärata kulkee kaupungin keskustan halki. Pääaseman lisäksi kaupungin alueella ovat Kyrölän, Saunakallion, Haarajoen ja Purolan rautatieasemat. Lahden moottoritie eli Valtatie 4 ja sen rinnalle rakennettu Lahden oikorata sivuavat kaupunkia sen itälaidalla. Moottoritieltä kaupunkiin on kaksi liittymää. Oikorata palvelee järvenpääläisiä Haarajoen aseman kautta.

Matka Helsinkiin kestää sekä tieliikenteessä että rautateitse noin puoli tuntia, ja ajoaika Helsinki-Vantaan lentokentälle noin 20 minuuttia. Junayhteydet pääkaupunkiin ovat hyvät. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat kulkevat pääasemalta kahdesti tunnissa (xx:12 ja xx:41), muilta asemilta tunnin välein.

[muokkaa] Kulttuuri

Järvenpää on laajalti tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Se sijaitsee noin 2 km kaupungin keskustasta etelään. Säveltäjämestari muutti perheineen Lars Sonckin piirtämään jyhkeään hirsihuvilaan 24.9.1904. Ainola on avoinna yleisölle Sibeliuksen kotimuseona.

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Järvenpäähän marraskuussa 1897. He asuivat 14 vuotta Tuusulanjärven rannalla Vårbacka-nimisessä huvilassa, joka sittemmin sai nimekseen Ahola.

Vuosisadan vaihteessa, vuonna 1901, valmistui Aholan lähettyville järven rantaan Eero Järnefeltin Suviranta taiteilijan työtiloiksi ja perheen asunnoksi. Eero Järnefeltin jälkeen Suviranta toimi taiteilijakotina hänen tyttärellään Lauralla ja tämän perheellä. Suviranta on edelleen suvun omistuksessa yksityiskotina.

Kun Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa, sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Mm. Järvenpään Taidemuseossa on esillä Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjastotalossa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä.

Tuusulanjärven rantamilla, vastakkaisella puolella Ainolaa on Alvar Aallon suunnittelema Villa Kokkonen, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Nykyisin museona toimivaa rakennusta on sanottu Finlandia-talon luonnokseksi. Taloa voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön.

Modernin arkkitehtuurin ja 1960 -luvun betonibrutalismin yksi puhtaimpia esimerkkejä on Järvenpään uusi kirkko. Kirkko on arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema ja se valmistui 1968. Kirkon alttarikrusifiksin on veistänyt järvenpääläinen kuvanveistäjä Erkki Eronen. Krusifiksi on Douglas-kuusta. Kirkon erikoisen kuutionmuotoinen kellotorni on muodostunut Järvenpään seurakunnan tunnukseksi. Akateemikko Joonas Kokkonen on säveltänyt niille kuusi eri sävelmää. Tämä 625 paikkainen kirkko on kirkkohallituksen suojelema aikakautensa arkkitehtuurin tyypillisenä edustajana.

[muokkaa] Tapahtumat

Järvenpää-talossa järjestetään kulttuuritapahtumia ympäri vuoden; konsertteja, teatteriesityksiä ja taidenäyttelyjä. Lasten suosikkikohde on Pikku-Ainon koti, jossa järvenpääläisen taiteilijan Kristiina Louhen maankuulujen Aino-kirjojen hahmot ovat heränneet eloon. Pikku-Ainon kodissa leikitään, lauletaan ja askarrellaan lasten toiveiden mukaisesti.

Vuosittaiset musiikkijuhlat kapungissa aloittaa juhannuksen jälkeen Järvenpään Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan ”blueskadulta”, lisäksi on konsertteja ja jameja järjestetään klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä.

Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivalin taiteellisina johtajina toimivat viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Tapahtuman aikana järjestetään konsertteja Tuusulanjärven taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään hyvästä akustiikastaan tunnetussa Järvenpää-talossa.

Järvenpäässä on myös joka vuosi keväällä naistenpäivänä naistenpäivätapahtuma, joka pidetään Järvenpää-talossa. Siellä voi ostaa kaikenlaista ja siinä yhteydessä naistenpäivämessut järjestää sinne myös muotinäytöksen missä esitellään tulevan vuoden muotia.

[muokkaa] Kaupunginosat

Järvenpää jakautuu 25 eri kaupunginosaan, joiden sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa.

1. Wärtsilä
2. Nummenkylä
3. Pietilä
4. Haarajoki
5. Jamppa
6. Peltola
7. Isokytö
8. Mylly
9. Saunakallio
10. Sorto
11. Pajala
12. Loutti
13. Pöytäalho
14. Terhola
15. Satumetsä
16. Mikonkorpi
17. Kaakkola
18. Keskus
19. Kinnari
20. Satukallio
21. Vanhakylä
22. Lepola
23. Kyrölä
24. Terioja
25. Ristinummi

[muokkaa] Luonto

Järvenpäässä on kaksi Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa luonnosuojelualuetta: Lemmenlaakson lehto ja Tuusulanjärven lintuvesi.

Järvenpäässä on n. 100 hehtaaria puistoja ja 250 ha puistometsiä.

Vanhankylänniemessä ja Lemmenlaaksossa on luontopolku.

[muokkaa] Luontoselvityksiä

Yleiskaava 2020 valmistelun yhteydessä on Järvenpäässä tehty ruutuinventointiin perustuva kasvillisuuskartoitus, (1997-2000), kasvien biotooppikartoitus (2000-2001). Lemmenlaakson linnustoa on selvitetty v. 1996 ja kääpälajistoa v. 2002.

Yhdistelmäkartta kasvi- ja eläinkartoitusaineistosta (pdf-tiedosto, 542 kt)
Virkistys- ja viheralueverkko (pdf-tiedosto, 415 kt)
Vanhankyläniemen hoito- ja käyttösuunnitelma (hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.2006)

[muokkaa] Hallinto

Järvenpää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua. Kaupunginvaltuuston ryhmät ovat SDP (14 valtuutettua), Kokoomus (13), Järvenpää 2000 plus (7), Keskusta (7), Vihreät[1](4), Vasemmistoliitto (3), KD (1), SKP (1) ja Liberaalit (1). Valtuuston puheenjohtajana toimii Ari Åberg (kok). Kaupunginjohtajana on vuodesta 1992 toiminut Erkki Kukkonen.