Tampereen teknillinen yliopisto
Wikipedia
Perustettu | 1965 |
---|---|
Tyyppi | Julkinen |
Rehtori | Jarl-Thure Eriksson |
Henkilökunta | 1 900 |
Opiskelijoita | 12 600 |
jatko-opiskelijoita | 2 000 |
Sijainti | Tampere, Suomi |
Osoite | Korkeakoulunkatu 10, 33720 Tampere |
Kotisivu | http://www.tut.fi |
Suomessa toimivat yliopistot:
Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsinki
Helsingin yliopisto, Helsinki
Joensuun yliopisto, Joensuu
Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä
Kuopion yliopisto, Kuopio
Kuvataideakatemia, Helsinki
Lapin yliopisto, Rovaniemi
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta
Oulun yliopisto, Oulu
Sibelius-Akatemia, Helsinki
Svenska handelshögskolan, Helsinki
Taideteollinen korkeakoulu, Helsinki
Tampereen teknillinen yliopisto, Tampere
Tampereen yliopisto, Tampere
Teatterikorkeakoulu, Helsinki
Teknillinen korkeakoulu, Espoo
Turun kauppakorkeakoulu, Turku
Turun yliopisto, Turku
Vaasan yliopisto, Vaasa
Åbo Akademi, Turku
Tampereen teknillinen yliopisto (lyhenne TTY, engl. Tampere University of Technology, engl. lyhenne TUT) on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava valtiollinen yliopisto. Vuoden 2002 loppuun asti yliopiston nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).
Opiskelijoita tässä yliopistossa on noin 12 000, joista reilut 10 000 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja lähes 2000 tohtori-opintoja. Teknillisen yliopiston opiskelijaa voidaan useimmiten kutsua nimellä tekniikan ylioppilas, teekkari (poikkeuksia tästä ovat mm. arkkitehti- ja jatkotutkinto-opiskelijat).
TTY:ltä valmistuu vuosittain n. 800 opiskelijaa lopputöineen (useimmiten diplomityö) ja koulutus pätevöittää tieteellisen tutkimuksen ja yrityselämän tehtävien lisäksi mm. valtion virkoihin. Virallisten opintosuunnitelmien mukaiset tavoiteajat valmistumisessa ovat 5 vuotta.
TTY:llä työskentelee yli 1800 henkilöä (opettajia, tutkijoita ja hallintovirkamiehiä), ja se toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. Teknologiatutkimuksen merkittäviä rahoituslähteitä ovat valtion budjettirahoituksen lisäksi Tekes-projektit sekä yritysrahoitus. Myös Suomen akatemian rahoitus on merkittävä.
Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia, ja TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös mm. Finn-Medi-tutkimuskeskuksen ja Tampereen yliopiston kanssa.
TTY:n rehtorina on toiminut vuodesta 1997 alkaen professori Jarl-Thure Eriksson.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Oppilaitos perustettiin vuonna 1965. Se toimi aluksi (Helsingin) Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna, kunnes se itsenäistyi opetusministeriön päätöksellä vuonna 1972.
Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toimitilat alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan.
Kampus on hiljalleen laajentunut seuraavasti
- Konetalo 1973
- Sähkötalo 1978
- Päärakennus 1983
- Rakennustalo 1984
- Hermitec 1991
- Festia 1995
- Tietotalo 2001
- Liikuntahalli 2002
Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa.
Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.
[muokkaa] Osastoja ja yksiköitä
TTY koostuu yhdeksästä osastosta ja joukosta erillislaitoksia. Osastot ovat
- Arkkitehtuurin osasto (yksi Suomen kolmesta arkkitehtikoulutusta antavasta arkkitehtiosastosta)
- Automaatiotekniikan osasto
- Konetekniikan osasto
- Materiaalitekniikan osasto
- Rakennustekniikan osasto
- Sähkötekniikan osasto
- Teknis-luonnontieteellinen osasto
- Tietotekniikan osasto
- Tuotantotalouden osasto
- Ympäristötekniikan osasto
Osastot hoitavat kukin yhtä tai useampaa koulutusohjelmaa, joissa tutkinnot suoritetaan. Käytännön tutkimus ja opetus tapahtuu laitoksilla, jotka kuuluvat osastoihin. Koulutusohjelmiin haetaan pääsääntöisesti diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa.
Osastojen laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä.
- Optoelektroniikan Tutkimuskeskus (ORC) joka toimii TTY:n tiloissa erillislaitoksena
- Digitaalisen median instituutti (lopettanut toimintansa vuoden 2006 lopussa)
- Täydennyskoulutuskeskus EDUTECH
- Kielikeskus
- Kirjasto
- Porin yksikkö
- Teknillisen laskennan instituutti
Tampereen teknilliseen yliopiston Porin yksikkö aloitti vuonna 1984 täydennyskoulutuskeskuksena. Koulutus insinööristä diplomi-insinööriksi alkoi 1987 ja ylioppilaspohjainen diplomi-insinöörikoulutus vuonna 2001. Viimeinen sisäänotto Porin yksikön ylioppilaspohjaisiin diplomi-insinööriohjelmiin tapahtui vuonna 2005.
TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.
[muokkaa] Tärkeitä henkilöitä
- Jarl-Thure Eriksson, rehtori 1997-, professori
- Osmo Hassi, rehtori vuosina 1975-1985, professori emeritus
- Reino Kurki-Suonio, 1. vararehtori 1992-2002, tietotekniikan osaston ensimmäinen johtaja, professori emeritus
- Timo Lepistö, rehtori vuosina 1985-1996, professori
- Yrjö Neuvo, elektroniikan professorina 1976-1992, suuntasi laitosta signaalinkäsittelyyn ja mikroprosessoritekniikkaan päin
- Markus Pessa, Optoelektroniikan Tutkimuskeskuksen (ORC) johtaja, saavuttanut huomattavaa tieteellistä huomiota uraauurtavalla optiikkaa ja elektroniikkaa yhdistävällä tutkimuksella, professori
[muokkaa] Merkittävää tutkimustyötä
- Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä:
- signaalinkäsittelyn tutkimus
- optoelektroniikka- ja laser-tutkimus
- hydrauliikan ja automatiikan tutkimus
- bioteknologia ja biohajoavat implantit
- lääketieteellinen tekniikka
- ohjelmistotekniikan tutkimus, joka on liittynyt GSM-teknologian ja matkapuhelinverkkojen kehitykseen (maailman ensimmäiset kaupalliset GSM-puhelut soitettiin vuonna 1991 Tampereella ja Helsingissä).
[muokkaa] Tunnettavuutta saavuttaneita keksintöjä
- Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator, kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin
- TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
[muokkaa] Muuta mielenkiintoista tai erikoista
Eräs TTY:n tutkija on esittänyt, että painovoimalla on olemassa vastavoima (antigravitaatio) [1].
Tunnetuin TTY:llä opiskeleva urheilija lienee Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä.
TTY on kadunmiesten julkisuudessa tunnettu myös joidenkin sen opiskelijoiden etenkin vappuna käyttämistä teekkarihaalareista, kiltatoiminnan vuoksi tekemistä teekkarijäynistä ja vappulehdestä nimeltä Tamppi. Vappulehti on saanut Tampereelle myös kaksi nimikkokatua (Tamppikuja ja Tamppiraitti), jotka sijaitsevat Hervannassa yliopiston välittömässä läheisyydessä.
TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu viime vuosina kohtauksia myös kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck VI: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".
[muokkaa] Lähteitä
- TTY: Tampereen teknillisen yliopiston historiaa [2]. Luettu 27. lokakuuta 2005.
- Suomen Akatemian [3] ja opetusministeriön [4] www-sivut
- TTY:n lehdistöosumat suomalaisessa mediassa