Simo Häyhä
Wikipedia
Simo Häyhä (17. joulukuuta 1905 – 1. huhtikuuta 2002) oli suomalainen sotilas talvisodassa. Häyhä tunnetaan historian menestyneimpänä tarkka-ampujana. Hän tappoi varmennettujen tietojen mukaan tarkka-ampujana 505 puna-armeijan sotilasta, varmentamattomat tapot mukaan lukien 542. Vihollisen sotilaat nimesivät Häyhän "Valkoiseksi Kuolemaksi" (ven. Belaja Smert, Белая Смерть).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Häyhä syntyi Rautjärvellä. Hän kävi Miettilän kansankoulun ja päätti ryhtyä maanviljelijäksi. Simo "Simuna" Häyhä liittyi suojeluskuntaan heti täytettyään 17 vuotta ja vuonna 1925 aloitti 15 kuukauden asepalveluksen Raivolassa. Häyhä toimi aktiivisesti suojeluskunnassa ja hän kehitti ampumataitoaan säännöllisellä harjoittelulla. Talvisodan aikana Häyhä palveli muun muassa Kollaan rintamalla Aarne "Marokon Kauhu" Juutilaisen komppaniassa, jossa huomattiin, että tämä vaatimaton ja pienikokoinen (152 cm) mies oli erinomainen konepistoolin ja pikakiväärin käyttäjä. Häyhä määrättiin lopulta tarkka-ampujaksi, jollaisena hän palveli aina vakavaan haavoittumiseensa asti Kollaalla.
[muokkaa] Taktiikka
Häyhä käytti tarkka-ampujan tehtävässään suojeluskunta-asettaan, m/28-30 "Pystykorva" -kivääriä (sarjanumero 60974), ja toisin kuin neuvostoliittolaiset vastustajansa, hän suosi avotähtäimiä kiikaritähtäimen sijaan. Avotähtäimen avulla oli mahdollista saada nopeampi tähtäinkuva kuin kiikaritähtäimellä, jonka lasi lisäksi huurtui helposti talvella. Kiikaritähtäin myös heijasti toisinaan valoa paljastaen samalla ampujan sijainnin. Kiikaritähtäin olisi myös edellyttänyt pään nostamisen muutamia senttejä korkeammalle, mikä saattoi olla kohtalokasta.
Lisäksi Häyhä kehitti erityisesti talvisiin oloihin uraauurtavaa taktiikkaa ja tekniikkaa. Hän mm. jäädytti vedellä hangen, jottei lumi lennähdä laukaisun yhteydessä ja paljasta ampujaa.
Häyhä aiheutti niin suuria tappioita neuvostoupseerien keskuudessa, että nämä lähettivät tarkka-ampujia ampumaan Häyhän ja lupasivat suuria palkkioita Häyhän surmaajalle. Vihollisen tarkka-ampujat kuitenkin tuotiin lähes aina kuolleina takaisin. Kerrotaan myös, että puna-armeija tilasi jopa kranaatinheitinkeskityksiä pelkästään Häyhää varten. Pienestä koosta oli hyötyä, sillä usein Häyhä palasi tehtävistään lumipuku rei'illä, oltuaan esimerkiksi kaksintaistelussa konekivääriä vastaan.
[muokkaa] Kunnianosoitus
Simo Häyhä sai 17. helmikuuta 1940 ruotsalaisen Eugen Johanssonin lahjoittaman Sakon valmistaman tarkkuuskiväärin huomionosoituksena saavutuksistaan. Hän oli jo tuohon mennessä ampunut 219 puna-armeijan sotilasta kiväärillä, lisäksi arviolta saman verran pikakiväärillä ja konepistoolilla. Hän oli aiemmin saanut vastaavanlaisina huomionosoituksina mm. vapaudenristin, taskukellon ja villahansikkaat.
[muokkaa] Haavoittuminen
6. maaliskuuta 1940 Häyhä haavoittui vakavasti. Sekavassa tilanteessa perääntymisvaiheessa hän sai vihollisen sotilaskivääristä räjähtävän luodin leukaansa. Häyhän kasvot olivat murskana ja hänet evakuoitiin selustaan. Aluksi levisi väärää tietoa, että Häyhä olisi kuollut vaikeisiin vammoihinsa. Häyhä vaipui koomaan ja palasi tajuihinsa 13. maaliskuuta, päivänä, jolloin rauha julistettiin. Hieman sodan jälkeen marsalkka Mannerheim ylensi Häyhän suoraan alikersantista vänrikiksi. Suomen sotilashistoriassa kukaan muu ei ole koskaan saanut vastaavaa ylennystä.
[muokkaa] Ennätys
Häyhällä on 505 varmistettua kaatoa tarkka-ampujana ja lisäksi yli 200 konepistoolilla. Häyhän tapot kiväärillä olivat taistelutoverien varmistamia "varmoja kaatoja". Laskuja ei tehty usean ampujan ampuessa samaa kohdetta tai tapauksessa, jossa vihollisen kaatumista ei voitu varmentaa. Lukuun ei myöskään lasketa Häyhän konepistoolilla suorittamaa yli kahtasataa tappoa. Kaikki Häyhän tapot suoritettiin vain kolmen kuukauden sisällä, ennen kuin hän haavoittui. Muut tarkka-ampujat, jotka ovat päässeet lähelle Häyhän ennätystä ovat ampuneet tuloksensa paljon pidemmän ajan sisällä.
Häyhä oli luonteeltaan hyvin vaatimaton henkilö, joka ei koskaan korostanut itseään eikä pitänyt ääntä "ennätyksestään". Hän antoi erittäin harvoin haastatteluja ja korosti aina, että hän teki vain velvollisuutensa. Kun häneltä kysyttiin vuonna 1998 kuinka hänestä tuli niin hyvä ampuja, hän vastasi lakonisesti "Harjoitus."
[muokkaa] Lähteet
- Sarjanen, Petri (2005): Valkoinen kuolema: talvisodan tarkka-ampujan Simo Häyhän tarina. Jyväskylä: Gummerus. ISBN 952-5170-44-6.
- Saarelainen, Tapio A. M. (2006): Sankarikorpraali Simo Häyhä. Tampere: Apali. ISBN 952-5026-52-3.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- R. Brantberg, Tarkka-ampujan joululahja
- YLE, 100 suurinta suomalaista
- Sarjakuva-albumi: (Vesa Vitikainen - Tomi Sunnarborg) Valkoinen kuolema (Revontuli 2005) http://www.revontuli.net
