Singlish
Wikipedia
Singlish on Singaporessa puhuttava englannin kielen murre. Se on hyvin samankaltainen kuin Malesian englanti eli manglish. Vaikka se on englannin murre, sen ymmärtäminen voi olla hyvin vaikeaa toisen englannin murteen puhujalle, kuten esimerkiksi brittiläisen englannin tai amerikkalaisen englannin puhujille.
Singlishin sanastossa ja kieliopissa on vaikutteita Singaporessa puhutuista kiinan kielistä, malaijin kielestä ja tamilista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käyttö yhteiskunnassa
Singlishin käyttöä pyritään voimakkaasti estämään singaporelaisissa kouluissa sillä sen uskotaan heikentävän tavallista englantia. Singlishin kayttöä puhuttaessa luokassa tai opettajille pidetään epähyväksyttävänä. Siitä huolimatta, monille opiskelijoille singlishin käyttö on lähes väistämätöntä tuttavien, sisarusten ja joskus vanhempiensa kanssa kommunikoidessa. Ammattikorkeakouluissa opiskelijat tuntevat suurempaa tarvetta tutustua toisiinsa vähemmän kankeassa opiskeluympäristössä ja sosiaalisen paineen vuoksi singlish on todella suosittu ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden käytössä. Koulut ja kielien opettajat kohtaavat pahoja vaikeuksia estää singlishin käytön muodostuminen tavaksi.
Useimmilla työpaikoilla, singlisiä vältetään muodollisissa tilanteissa, etenkin työhaastatteluissa, asiakastapaamisissa, esityksissä ja kokouksissa. Siitä huolimatta, singlishiä lisätään joskus keskusteluun huumorina, varsinkin kun yleistö koostuu enimmäkseen paikallisista.
Singaporen asevoimissa singlish on oleellinen epävirallinen kieli. Stressaavissa harjoitustilanteissa tavallisen englannin kielioppi ja sanasto korvataan usein singlishin kieliopilla ja sanastolla joka ovat helposti ymmärrettävissä eri kulttuuri- ja koulutustaustaisten sotilaiden kesken.
Epämuodollisissa tilanteissa, kuten keskustelussa ystävän kanssa, tai kahviloissa (kopi tiam) ja ostoskeskuksissa, singlishiä käytetään rajattomasti. Ainoa poikkeus on singlishin puhuminen ulkomaalaisille, jota pidetään epäkohteliaana, sillä on oletettavissa että hänellä olisi vaikeuksia ymmärtää singlishiä.
[muokkaa] Kielioppi
[muokkaa] Topic
Singlishissa topic (puheenaihe) on hyvin keskeinen, kuten kiinassa. Tämä tarkoittaa että singlishin lauseet voidaan yleensä konstruktoida kertomalla ensin topic (tai tunnettu viittaus), ja sen jälkeen kommentti tai uusi tieto. Semanttinen suhde topicin ja kommentin välillä ei ole tärkeä.
- Dis country weather very hot, one. — In this country, the weather is very warm.
- Dat person there cannot trust. — That person over there is not trustworthy.
- Play soccer he very good also. — He's very good at playing soccer too.
- Tomorrow no need bring camera. — You don't need to bring a camera tomorrow.
Yllä olevat konstruktiot voidaan kääntää suoraan kiinaksi pienellä sanajärjestyksen vaihdolla.
Topic voidaan jättää mainitsematta kun tai jaettu lauseiden välillä. Tämän aiheuttaa konstruktioita joista vaikuttaa puuttuvan topic.
- Not good one lah. — This isn't good.
- Cannot liddat go one lah. — You/it can't go just like that.
- How come never show up? — Why didn't you/he/it show up? (Huomaa myöhemmin kuinka never käytetään didn't sijasta.)
- I like badminton, dat's why go play every weekend. — I like badminton, so I go play every weekend.
- He not feeling well, so decide to stay home and sleep. — He's not feeling well, so he decided to stay home and sleep.
[muokkaa] Substantiivit
Substantiivien merkkaaminen monikkoon on vapaaehtoista. Myös artikkelit ovat vapaaehtoisia.
- He can play piano.
- I like to read storybook.
- Your computer got virus one, izzit? (Does your computer have viruses?)
On yleisempää merkata monikko lisäämällä monikkoa ilmaiseva määre, kuten "several" tai "both".
- He got several apples.
[muokkaa] To be
Kopulaa, joka on verbi "to be" useimmissa Englannin variaatiossa, käsitellään hieman eri lailla Singlishissa:
Adjektiivin kanssa esiintyessään "to be" usein tippuu pois, ja korvautuu monesti adverbillä kuten "very". Adverbin käyttö kopulana on muistuttaa vahvasti kiinan käyttöä:
- Dis house very nice.
- Dat car not worth the money.
Kun se esiintyy "-ing"-muodon kanssa muodostaakseen jatkuvan aspektin, "to be" saattaa samalla lailla tippua pois, jättäen "-ing"-muodon itsenäisenä jatkuvana muotona:
- How come so late in the night you still playing music, ar?
- You looking for trouble, izzit?
Hieman vähemmän yleisempi "to be"-verbin pudotus tapahtuu kun sitä käytetään yhtäläisyyttä osoittavana kahden substantiivin välillä tai lokatiivina:
- Dis boy the class monitor. (=class president)
- His house in Ang Mo Kio.
Yleisesti "to be" tippuu enemmän substantiivien ja pronominien (paitsi "I", "he", ja "she") yhteydessä, ja paljon vähemmän lauseiden (what I think is...) tai demonstratiivien (this is...) yhteydessä.
[muokkaa] Mennyt muoto
Menneen muodon merkkaaminen on vapaaehtoista singlishissä. Menneen muodon merkkaaminen esiintyy yhteneväisimmin vahvojen verbien (epäsäännöllisten verbien) kanssa, ja verbien kanssa jotka päättyvät -t ja -d, kuten:
- I went to Orchard Road yesterday.
- He accepted in da end.
Konsonanttiklusterien yksinkertaistamisen vuoksi, mennyt muoto on merkkaamaton kun se on osa monimutkaista konsonanttiklusteria:
- He talk for so long, never stop, not even when I ask him.
Menneellä muodolla on tapana olla merkkaamaton jos kyseessä oleva verbi esiintyy pitkään yhden erillisen tapauksen sijasta (vertaa ranskan imperfektiin):
- When I was young, ar, I go to school every day.
- When he was in school, he always get good marks one.
- Last night I mug so much, so sian already. (mug = cram for exam. sian = bored/tired.)
Menneen muodon sijasta, valmistunut tila voidaan ilmaista lisäämällä already or liao (/liɑ̂u/) lauseen loppuun, analogisesti kiinaan 了 (le). Tämä on englannin menneen muodon kaltainen, mutta ei sisällä menneisyyden tavanomaisia ja jatkuvia tilanteita.
- He throw it liao. - (He has already thrown it away.)
- Aiyah, cannot wait any more, must go oreddy. (Oh dear, I cannot wait any longer, and must leave immediately.)
- I eat liao. (I ate or I have eaten.)
- Yesterday, dey go there oreddy. (They already went there yesterday.)
- This new game, you play liao or not? (As for this new game, have you played it yet?)
- Ah Song kena sai oreddy, then how? (If Ah Song were to get in trouble, what would you do?)
[muokkaa] Neuvottelu
[muokkaa] Interrogatiivi
[muokkaa] Reduplikaatio
[muokkaa] Kena
[muokkaa] One
Sana one on käytössä korostamaan lauseen predikaattia ilmaisemalla sen ainutkertaisuutta ja ominaisuuksia. Sen käyttöä voidaan verrata sanoihin kuten 的 de eteläisen Kiinan murteissa. One tällä tavalla käytettynä ei vastaa mitään mitään tapaa jolla "one" on käytössä brittienglannissa ja Amerikan englannissa:
- Wah lau! So stupid one! - Oh my gosh! He's so stupid!
- I do everything by habit one. - I always do everything by habit.
- He never go to school one. - He doesn't go to school (unlike other people).
[muokkaa] Partikkeleja
[muokkaa] Lah
Kaikkialla läsnä oleva sana lah (/lɑ́/ or /lɑ̂/) on käytössä lauseen lopussa. Sitä kuvataan on partikkelina joka sama aikaan vakuuttaa käyttäjän asemaa ja viettelee solidaarisuutta.
Huomaa, että 'lah' kirjoitetaan selvyyden vuoksi usein pilkun jälkeen, mutta koskaan ennen sen lausumista ei ole taukoa. Tämä on sen vuoksi, että alkuperäisessä maleissa 'lah' lisättiin sanan loppuun eikä se ollut sana itsestään
Maleissa 'lah' on käytössä muuttamaan verbi komennoksi tai pehmentämään sen sävyä, erityisesti kun käyttö saattaisi olla epäkohteliasta. Juoda on minum, mutta 'Juo!' on minumlah. Samalla lailla, 'lah' on säännöllisesti käytössä Singlishin imperatiiveissa:
- Drink, lah!
'Lah' esiintyy myös usein "Yah" ja "No" kanssa (siksi "Yah lah" ja "No lah"). Tulos kuulostaa vähemmän töykeältä ja helpottaa keskustelunkulkua.
Lah on usein käytössä töykeissä, lyhyissä ja negatiivisissa vastauksissa:
- Dun have, lah! (Töykeä vastaus kysymykseen "Lend me some money, can?")
- Dun know oreddy, lah! (Töykeä vastaus jollekin joka haparoi selityksen kanssa.)
Lah on käytössä myös uudelleenvakuuttelussa:
- Dun worry, he can one lah. Don't worry, he can [do it].
- It's okay lah. It's all right.
Lah voidaan käyttää korostamaan osasia luettelossa, esiintyen jokaisen osasen jälkeen.
Vaikka lah voi esiintyä melkein missä vain, se ei voi esiintyä kyllä-ei kysymyksessä:
- Where are you lah? (kieliopillisesti väärin)
[muokkaa] Wat
Partikkeli wat (/wɑ̀t/), kirjoitetaan myös what, on käytössä muistuttamaan tai esittämään kontradikti kuuntelijalle, erityisesti korostaessa nykyisestä väitteestä seuraavaa väitettä:
- But he very good at sports what. (Shouldn't you know this already, having known him for years?)
- You never give me what! (Or else I would have gotten it, right?)
[muokkaa] Mah
Mah (/mɑ́/) on käytössä väittämään että jokin on päivänselvää ja viimeisteltyä, ja käytetään useimmiten vain lauseiden kanssa jotka ovat jo tiedetty tosiksi. Tämä saattaa vaikuttaa alentavalta kuuntelijasta:
- This one also can work one mah! — Can't you see that this choice will also work?!
[muokkaa] Lor
Lor (/lɔ́/), kirjoitetaan myös lorh or loh, on käytössä vakuuttamaan kuuntelijalle suoria havaintoja tai selkeitä seurauksia, joskus vitsikkäästi. Se kantaa myös sävyn, "se tapahtuu näin eikä sitä voi muuttaa":
- If you don't do the work, then you die-die lorh! — If you don't do the work, then you're dead!
- Okay lorh, you do what you want. — Fine, go ahead and do what you want.
[muokkaa] Leh
Leh (/lɛ́/) on käytössä pehmentämään käskyä, pyyntöä, väitettä tai valitusta joka saattaisi olla töykeä muuten:
- Give me leh.
- How come you don't give me leh?
- The tix are seriously ex leh. — The tickets are seriously expensive.
- But I belief safe is better than sorry leh.
[muokkaa] Hor
Hor (/hɔ̃ˇ/), kirjoitetaan myös horh, on käytössä vetämään kuulijan huomio ja myöntyminen/tuki puoleensa:
- Then horh, another person came out of the house.
- This shopping center also very nice horh.
[muokkaa] Ar
Ar (/ɑ̌/), kirjoitetaan myös arh tai ah, lisätään puheenaiheen ja kommentin väliin (usein negatiivisessa sävyssä):
- Dis boy arh, always so naughty one! — This boy is always so naughty!
Ar (/ɑ̌/) nousevalla äänensävyllä on käytössä retorisen kysymyksen uudelleenkäynnissä:
- How come lidat one, arh? — Why is it like that? / Why are you like that?
Ar (/ɑ̄/) keskitason soinnilla toisaalta on käytössä merkkaamaan aitoa kysymystä joka vaatii vastauksen:
- You going again ar? — "Are you going again?"
[muokkaa] Hah
Hah (/hɑ̌/), kirjoitetaan myös har, on käytössä ilmaisemaan epäuskomusta tai kyselevää sävyä.
- Har! He really pon class yesterday ar? - What? Is it true that he played truant (=pon) yesterday?
- Har? How come like that one? End up kena caning! - What? How did he end up being caned?
[muokkaa] Meh
Meh (/mɛ́/) on käytössä muodostamaan yllätystä ilmaisevia kyllä-ei kysymyksiä:
- They never study meh? (I thought they do?)
- You don't like that meh? (I thought you do?)
[muokkaa] Siah
/sjɑ̀/ on käytössä ilmaisemaan kateutta ja korostusta
- He very solid siah. — He's very capable.
- Wahlau, very heng siah. — Goodness me (=Wahlau)! That was a close shave (=heng)!
[muokkaa] Nia
Vaikuttaa olevan Hokki-kielestä peräisin merkiten "vain".
- Liddat nia? Like that only?
- Abit nia. A bit only.
[muokkaa] Sanasto
[muokkaa] Kahvilassa tilaaminen
- Teh - (Hokkien) Tea
- Teh-O - (Hokkien) Tea without milk
- Teh-C - (Hokkien) Tea with evaporated milk. The C here means the "Carnation" brand of evaporated milk.
- Teh-Peng - (Hokkien) Tea with ice.
- Teh-packet - Tea to go.
- Kopi - (Hokkien) Coffee
- Kopi-O - (Hokkien) Coffee without milk
- Kopi-C - (Hokkien) Coffee with evaporated milk. The C here means the "Carnation" brand of evaporated milk.
- Kopi-Peng - (Hokkien) Coffee with ice.
- Kopi-packet - Coffee to go.
- Kopi-gao - Thick coffee
- Kopi-siu-dai - Coffee with less sugar
[muokkaa] Englannin sanoja, joilla eri merkitys singlishissä
- arrow - pinpoint/pick on; To assign someone with a duty; "Why he arrow me to do this?"
- blur - confused
- choose - browse - "Choose, choose, choose, but never buy, is it?"
- chop - to stamp (with a rubber stamp) - "eh, your passport got kena chop or not ah?"
- ever - once - I ever see him - from Malay "pernah"
- follow - to come along/accompany - Can I follow?
- heartlander - person from working class HDB estate
- having here - "to eat-in at a restaurant. The antonym is "take-away" or "tar-bao"."
- help, lah - please, do lend me a hand by desisting from whatever it is you are doing - "Help lah, stop hitting on my sister"
- keep - put away - "Please keep your notes"
- kilat - 'excellent - army term referring to someone who shines his boots well.' See also "solid"
- on, off - to switch on/off "I on the TV"
- send - to take somebody to somewhere - "I'll send you to the airport."
- shagged - tired (derived from the British colloquialism "shagged out" which means roughly the same thing. Note that this is the only use of the word "shag" in Singaporean English and it does not have the same sexual connotation that it does in British English. A young lady might say I am so shagged after last night's party without implying any sex was involved.)
- solid/steady - excellent - "Solid sia, that movie." See also "Kilat"
- sabo - short for "sabotage", also meaning to betray or cause failure - "Because he sabo me, now boss mad at me!"
- spoil - to be damaged "This one, spoil."
- stay - to live (in a place) - from Malay "tinggal". "She's staying in Ang Mo Kio."
- shy (don't shy!) - come on! - from Malay "jangan malu-malu!"
- upgrade - to improve, renovated - "The service has been upgraded."
- what? - eh? huh? - "You never give me, what?"
- trow - to throw away "I trow it already."
- tailong/chetti/chettia - One who lends money at exorbitant interest rates, especially one financed and supported by an organized crime network.
- tok kok - Probably from the English "cock and bull story". Talking senselessly/rubbish; "Dont tok kok lah!"
[muokkaa] Ilmaisuja
- Aboden/Abuden (ah-buh-den) - replacement phrase for - "isn't it obvious?" thrown in response to remarks stating the obvious Sometimes shortened to "Aboh?". It is equivalent to the usage of the word "Duh"
- Eye-power - 'refers to someone who sits back and watches others do the work. The comic book character "Cyclops" of the X-Men is sometimes synonymous with the idiom "Eye-power".'
- return back - give back
- Taiji master - 'A buck-passer, someone adept at handing off responsibility.'
- toast bread - toast
- no fish prawn oso can - accepting a lesser alternative (direct translation of the Hokkien idiom "bo hir hay mah hoh.")
- You think, I thought, who confirm? - army expression used during organisational foul ups.
- You want 10 sen? - 'Means to "buzz off!" Refers to public phones that require 10 cents per call.
- My england not powderful! - 'A sarcastic response made when a singlish speaker is being corrected for his grammar, or lack thereof.'
- Last time police wear short pants! - a retort made to someone who refers to how policies were made in the past. Refers to the British colonial police forces who wore three-quarter khaki pants in the 1950's and 60's.
- Why you so liddat ar? - (English - Why are you so "like that"?) 'an appeal made to someone who is being unreasonable.'
- He still small boy one - 'a remark (Often offensive) made against someone who is not of a legally median age allowed by the law.'
- Got problem is it? - 'an aggressive, instigatory remark.'
- You got telephone me that time? - replacement phrase for - "Did you call me some time ago?"
- HA HA HA (said with a pause in between each 'HA') - an act of sarcastic laughter which means the joke is not funny but is showing politeness by laughing.
[muokkaa] Singlish populaarikulttuurissa
[muokkaa] Elokuvat
- Money Not Enough
- I Not Stupid
- Army Daze
[muokkaa] Televisio
- Phua Chu Kang
- Comedy Night
[muokkaa] Kirjallisuus
- Chong, C.S., NS: An Air-Level Story (Singapore: Times Books International, 1994)
- Chiang, Michael, Army Daze (Singapore: Times Books International, 1985)
