Suomen presidentin valinta 1974

Wikipedia

Tasavallan presidentin valitsijamiesvaalit ja presidentinvaali oli tarkoitus järjestää normaalisti vuonna 1974.

Presidentti Urho Kekkonen oli jo 1960-luvulla puhunut, ettei haluaisi enää käydä läpi vaaleja, sillä katsoi ne turhiksi. Presidenttinä hän kuitenkin halusi jatkaa, ja hänen haluttiin yleisesti jatkavan virassa. Ratkaisuksi muodostui eduskunnan säätämä poikkeuslaki, joka tosin vaati 5/6 enemmistön toteutuakseen, eikä varsinkaan Kokoomus ollut suinkaan poikkeuslain kannalla. Näin poikkeuslain säätäminen jäi joiksikin vuosiksi.

Kekkonen oli elokuussa 1972 neuvotellut Neuvostoliiton kanssa Zavidovossa Suomen mahdollisesta liitännäisjäsenyydestä Euroopan talousyhteisöön. Tärkeitä asiakirjoja kuitenkin vuosi julkisuuteen, ja Kekkonen katsoi, ettei ollut enää Neuvostoliiton luottamuksen arvoinen eikä suostunut asettumaan enää ehdolle vuoden 1974 pidettäväksi tarkoitettuihin presidentinvaaleihin. Kekkosen jatkaminen presidenttinä oli kuitenkin välttämätöntä, sillä hän oli ainoa, joka voisi ETY-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa saada aikaan, ja liitännäisjäsenyys taas oli ensiarvoisen tärkeää Suomen elinkeinoelämän kannalta, joten porvaripuolue Kokoomuskin myöntyi kannattamaan poikkeuslakia. Niinpä eduskunta sääti vuonna 1973 5/6 enemmistöllä (170 ääntä puolesta, 28 vastaan, yksi tyhjä) poikkeuslain, jonka mukaan 1968 alkanutta toimikautta jatkettiin neljällä vuodella eli vuoteen 1978 saakka.

Suomen presidentin valinta
Eduskunnan vaali	1919 | 1946
Valitsijamiesvaali	1925 | 1931 | 1937 | 1940 | 1943 | 1950 | 1956 | 1962 | 1968 | 1978 | 1982 | 1988
Poikkeuslaki	1944 | 1974
Suora kansanvaali	1988 | 1994 | 2000 | 2006 | 2012