Toivo Kuula

Wikipedia

Toivo Timoteus Kuula syntyi 7. heinäkuuta 1883 kirkonkirjojen mukaan Vaasassa (perimätiedon mukaan Alavudella) perheen esikoisena ja kuoli 18. toukokuuta 1918 Viipurissa. Lestadiolaissaarnaajana toiminut, Turkin sodassakin ollut sotilasisä Matti Kuula toivoi pojastaan pappia, mutta musiikki vei voiton. Kuula oli kansallisromanttinen säveltäjä, joka oli erikoistunut eteläpohjalaiseen kansanmusiikkiin.

Toivo Kuula opiskeli musiikkia Helsingin musiikkiopistossa (myöhemmin Sibelius-Akatemia) 1900–1903, mutta joutui varojen puutteessa keskeyttämään. Vuonna 1905 hän tutustui Selim Palmgreniin ja hänen avustuksellaan sai opintolainan ja jatkoi opiskelua Helsingissä 1906–1908. Etelä-Pohjanmaan Kotiseutuyhdistyksen apurahan turvin hän keräsi vuoden 1907 kesällä 262 kansanlaulua ja 34 polskaa Pohjanmaalta.

Kuula avioitui vuonna 1905 luokkatoverin Rauha Nelimarkan (Silja Valo) kanssa. Heille syntyi lapsi Aune, joka kuoli pian syntymänsä jälkeen. Kuula sävelsi hänen muistokseen sekakuorolaulun ”Tuuti lasta Tuonelan” ja myöhemmin yksinlaulun ”Kesäyö kirkkomaalla”. 1908–1909 hän opiskeli musiikkia ja säveltämistä ulkomailla Bolognassa, Leipzigin konservatoriossa ja Pariisissa. Kuula toimi kapellimestarina Oulussa Soitannollisen Seuran orkesterissa 1910–1911, Helsingissä hyvän ystävänsä Leevi Madetojan apulaisena 1912–1914 ja Viipurin Musiikin Ystävien orkesterissa 1916–1918. Hän oli myös Suomen Säveltaiteen Liiton (SSL) perustajajäsen 1917.

Vuonna 1913 hän erosi Siljasta ja kihlautui laulaja Alma Silventoisen kanssa. Vuoden päästä he menivät naimisiin Lappeenrannan Skinnarilanhovissa ja vuonna 1917 heille syntyi tytär Sinikka, josta myöhemmin tuli tunnettu pianotaiteilija.

Toivo Kuula kuoli 18. toukokuuta 1918 Viipurin lääninsairaalassa. Hän haavoittui vappuyönä ravintola Seurahuoneen pihalla riidan päätteeksi sisällissodan jälkeisessä valkoisten voitonjuhlassa. Kuula oli käsirysyn yhteydessä puukottanut jääkärivänrikki Edmund Mauritz Nylundia. Tilanne rauhoittui, mutta Kuulan poistuessa ravintolasta jääkärialiupseeri Oskar Einar Pirinen ampui häntä ravintolan portailla. Kuula menehtyi pari viikkoa myöhemmin vammoihinsa ja Pirinen vangittiin. Myöhemmin vartiomies ampui Pirisen tämän yritettyä karata. Kuulan isän kertoman mukaan Toivo Kuula ehti vielä ennen kuolemaansa kääntyä takaisin vanhoillislestadiolaisuuteen.

Toivo Kuulan hauta on Helsingin Hietaniemen hautausmaalla Alman haudan vierellä. Paikalle pystytetyn hautapatsaan (1922) on tehnyt Alpo Sailo.