V. A. Koskenniemi
Wikipedia
Veikko Antero Koskenniemi (s. 8. heinäkuuta 1885 – k. 4. elokuuta 1962) oli suomalainen runoilija ja suomentaja sekä kirjallisuuskriitikko, -tutkija ja -opettaja. Hänet on tunnettu isänmaallisuudestaan ja oikeistolaisuudestaan, ja aikoinaan häntä on kutsuttu "valkoisen Suomen hovirunoilijaksi". Toisaalta hän oli maailmankuvaltaan hyvin pessimistinen. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
Koskenniemi oli kotoisin Oulusta ja opiskeli Helsingin yliopistossa, josta valmistui maisteriksi 1907. Vuoteen 1921 Koskenniemi toimi kriitikkona ja vapaana kirjoittajana. Vuonna 1921 hän sai professuurin Turun yliopistosta, jonka rehtorina hän toimi 1924–1932. Koskenniemen kansallismielisyys heijastui monista hänen runoistaan ja sanoituksistaan, kuten Lippulaulusta ja Finlandiasta. Koskenniemi oli aikansa suosituin suomenkielinen runoilija Eino Leinon jälkeen ja merkittävä kulttuuriauktoriteetti, kunnes joutui sotien jälkeen modernistien esiinmarssin myötä sivuraiteelle "menneen maailman edustajana".
Koskenniemen runous oli perinteistä, mittaan ja loppusointuun nojaavaa, eikä hän koskaan täysin hyväksynyt modernia, vapaamittaista ja loppusoinnutonta lyriikkaa. Hänen tuotannossaan on paljon viittauksia antiikin Kreikkaan. Suurena esikuvanaan hän piti Goethea, jonka tuotantoa hän myös suomensi.
[muokkaa] Teokset
- Runokokoelmat
- Runoja. 1906.
- Valkeat kaupungit ynnä muita runoja. 1908.
- Hiilivalkea ynnä muita runoja. 1913.
- Elegioja ynnä muita runoja. 1917.
- Sydän ja kuolema. Elegioja, lauluja ja epitaafeja. 1919.
- Uusia runoja. 1924.
- Kurkiaura. Ballaadeja ynnä muita runoja. 1930.
- Tuli ja tuhka. Runoja. 1936.
- Latuja lumessa: kenttäpostia ynnä muita runoja. 1940
- Syksyn siivet. Runoja 1949.
- Runoelmat
- Hannu. Erään nuoruuden runoelma. 1913.
- Nuori Anssi. Runoelma Suomen sodasta 1918. 1918.
- Romaani
- Konsuli Brennerin jälkikesä. 1916.
- Aforismit
- Matkasauva. Katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta. 1925.
- Vuoden päivät. Syntymäpäiväkirja. 1926.
- Vaeltava viisaus: aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta. 1952.
- Elokuisia ajatuksia. 1954.
- Ihmisosa. Elokuisia ajatuksia. Toinen sarja. 1954.
- Minä ja maailma. Epigrammeja. 1960.
- Matkakirjat
- Kevätilta Quartier Latinissa. Parisin muistelma. 1912.
- Runon kaupunkeja ynnä muita kirjoitelmia. 1914.
- Suvipäiviä Hellaassa. 1927.
- Symphonia Europaea A. D. 1931. 1931.
- Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta. 1937.
- Etruskien haudoilta nykypäivien Italiaan. Vaikutelmia ja kokemuksia. 1939.
- Muistelmat
- Onnen antimet. Lukuja elämäni kirjasta. 1935.
- Vuosisadanalun ylioppilas. 1947.
- Autobiografisia kirjoituksia. (Kootut teokset 4). 1955.
- Esseet
- Kirjoja ja kirjailijoita 1. 1916.
- Kirjoja ja kirjailijoita 2. 1918.
- Roomalaisia runoilijoita. 1919.
- Kirjoja ja kirjailijoita 3. 1922.
- Runouden kuvastimessa. Kirjoja ja kirjailijoita. 4. sarja. 1925.
- Kasvoja ja naamioita. Kirjoja ja kirjailijoita. Viides sarja. 1931.
- Runousoppia ja runoilijoita. 1951.
- Arvosteluja ja esseitä kokoelmien ulkopuolelta. (Kootut teokset 8–9). 1955.
- Arvosteluja ja esseitä kokoelmien ulkopuolelta. (Kootut teokset 10). 1956.
- Filosofian ja runouden rajamailta. 1961.
- Monografiat
- Alfred de Musset. 1918.
- Nuori Goethe. Elämä ja runous. 1932.
- Aleksis Kivi. 1934.
- Goethe, keskipäivä ja elämänilta. 1944.
- Maila Talvio. Kirjailijakuvan ääriviivoja. 1946.
- Werner Söderström. Kirjallisuudelle pyhitetty elämäntyö. 1950.
- Puhekokoelmat
- Miekka ja taltta. Puheita kansallisista aiheista. 1937.
- Sata kunnian päivää. Kolme puhetta. 1939–1940. 1940.
- Sota rauhan rakentajana. Puheita päivän aiheista 1940–1941. 1941.
