Vakoilu

Wikipedia

Mata Hari, kuuluisa ensimmäisen maailmansodan ajan vakoilija

Vakoilu on luvatonta tiedustelutoimintaa, jonka avulla pyritään hankkimaan tietoa kohteen tietämättä ja usein tahdonvastaisesti. Vakoilun kohteena on yleensä valtion hallinto tai sotilaallinen organisaatio, yksittäinen henkilö tai henkilöjoukko, jokin teollisuuden haara tai yksittäinen yritys, jolloin on kyse teollisuusvakoilusta. Vakoilu on siten myös yksi organisaatioiden tiedonhankintakeinoista. Organisaatiossa toimivat vakoojat, jotka ovat soluttautuneet tiettyihin kohteisiin paljastamaan tietoa ja välittämään sitä organisaatiolle. Vakoilukeinoja ovat ihmisten eli vakoojien suorittama vakoilu, apuvälineiden käyttö (mm. vakoilusatelliitit) ja salakuuntelu. Vakoilua suoritetaan monella tasolla.

Yksittäisen ihmisen vakoilu keskittyy esimerkiksi kohteen sijaintiin ja tekemisiin. Henkilön yhteyksiä toisiin henkilöihin voidaan myös vakoilla kun halutaan saada tietoa verkostoista. Erityinen laji vakoilua on aviopuolison uskottomuuden vakoilu. Tähän voidaan käyttää yksityisetsiviä. Henkilökohtaista vakoilua sanotaan myös varjostukseksi.

Teollisuusvakoilussa kohdeyrityksestä vakoillaan tuotantoprosessien menetelmiä, muotoilua ja käytettyjä raaka-aineita, tuotesuunnitelmia sekä tulevaisuudensuunnitelmia.

Vakoilukohteina valtiotasolla voivat olla esimerkiksi ovat esimerkiksi vieraan maan strategiset sotilas- ja siviilikohteet kuten rakennukset, joukkojen sijoituskohteet, rautatiet ja ohjusasemat. Suurimittaisinta vakoilu on valtioiden välillä kriisitilanteissa, missä tiedustelua hoitaa nimetty organisaatio. Rauhan aikana sodan uhatessa vihollisesta tiedustellaan mahdollista sotilaallisia varustelutoimenpiteitä. Sodankäynnissä vakoilutulosten perusteella voidaan suunnitella vastatoimia vihollisen pyrkimyksiä estämään.

Elokuvateollisuudessa, kirjallisuudessa ja jossain määrin myös tietokonepeleissä vakoilu ja siihen liittyvä välineistö on erittäin suosittu aihe. Tunnetuin fiktiivinen vakooja lienee eittämättä James Bond.

Vakoilu on myös lasten harjoittama leikki.

Sisällysluettelo

1 Vakoilun perusteet
- 1.1 Vakoilun hierarkia
2 Vakoilumenetelmiä
3 Vakoilu Suomessa
4 Vakoilun historia
5 Kuuluisia vakoiluorganisaatioita
6 Kuuluisia vakoojia
7 Katso myös
8 Kirjallisuutta
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Vakoilun perusteet

Vakoiluun liittyy aina suhteellisen edun hankkimisen pyrkimys. Vakoiluun liittyvät keskeisesti:

vakoilutoiminta
vastatoiminta eli hyökkäys vakoilua vastaan (vastavakoilu) tai vakoojien paljastaminen
vastavastatoimi, eli suojautuminen vakoilua vastaan tapahtuvalta hyökkäykseltä; esim. omien vakoojien suojaus soluttautumalla vastustajan vastavakoiluorganisaatioon

Vakoilussa tämä periaate näkyy muun muassa kaksois- ja kolmoisagentteina sekä erillisinä vakoilu- ja vastavakoiluorganisaatioina (CIA/FBI, SVR/FSB).

[muokkaa] Vakoilun hierarkia

Vakooja on agentti, joka toimii vakoilun kohteen tietämättä toimeksiantajansa (tavallisesti valtiollisen organisaation) eduksi. Kaksoisagentti on vakooja, joka toimii vakoilun kohteen eduksi varsinaista toimeksiantajaansa vastaan. Kolmoisagentti on kaksoisagentti, jonka vakoilun kohde luulee toimivan kaksoisagenttina, mutta vakooja toimiikin alkuperäisen toimeksiantajansa etujen mukaisesti. Luonnollisesti kolmoisagentti voi muuttua vielä nelosagentiksi ja niin edelleen.

[muokkaa] Vakoilumenetelmiä

Vakoilussa käytetyt menetelmät muuttuvat ajan ja erityisesti tekniikan mukana. Tavallisen ihmisten tekemän vakoilun lisäksi on yhä keskeisemmäksi keinoksi noussut tekninen vakoilu. Laitteista ja tekniikoista voidaan mainita salakuuntelulaiteet, signaalitiedustelu, tiedustelusatelliitit, salaviestintämenetelmien kehittäminen ja paljastaminen sekä siepattujen laitteiden ja ohjelmistojen tutkimus.

Erityisen merkittävä uusi tiedustelun väline on internet.

[muokkaa] Vakoilu Suomessa

Lain näkökulmasta vakoilua käsitellään tarkemmin artikkelissa Maanpetos

Suomea vastaan toimineista vakoojista kuuluisin ja aikansa merkittävin vakoilija Neuvostoliitolle oli Vilho Pentikäinen. Hän muun muassa luovutti Suomi-konepistoolin piirustukset Neuvostoliitolle. Pentikäinen paljastui valokuvatessaan salaisia asiakirjoja ja hän loikkasi nopeasti Neuvostoliittoon.

Stasin arkistoista on löydetty suomalaisten asiamiesten ja yhteyshenkilöiden nimiä. Useat heistä ovat opiskelleet DDR:ssä. Kuuluisin tapaus lienee Alpo Rusi, jota epäiltiin vakoilusta vuonna 2003, koodinimenään Viulu.

Hänen veljensä Jukka Rusi tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja Stasille. Stasin pesänselvityksessä on löytynyt muun muassa niin sanottu Tiitisen lista, jossa on 20 suomalaista nimeä.

Tampereella toimiva Vakoilumuseo on maailman ensimmäinen vakoilun erikoismuseo.

[muokkaa] Vakoilun historia

Kiinalainen sotateoreetikko Sun Tzu kirjoitti vakoilijoiden käytöstä jo yli 2 000 vuotta sitten. Hän luokitteli salaiset asiamiehet viiteen tyyppiin:

paikallinen agentti on vihollisalueen ihminen, joka otetaan palvelukseen
salainen agentti on vihollisalueen virkamies, joka otetaan palvelukseen
kaksoisagentti on vihollisen vakoilija, joka otetaan palvelukseen
uhrattava agentti on oma vakoilija, jolle tahallisesti annetaan väärää tietoa
vakoilija on oma asiamies, joka palaa tietojen kanssa

Sun Tzu totesi: "Salaiset operaatiot ovat olennaisia sodassa, niiden varassa on armeijan jokainen liike."

[muokkaa] Kuuluisia vakoiluorganisaatioita

[muokkaa] Kuuluisia vakoojia

Nathan Hale - hirtettiin 1776 vakoilusta amerikkalaisten hyväksi. Hänen väitetään sanoneen: "I only regret that I have but one life to lose for my country." (Kadun ainoastaan sitä, että minulla on antaa vain yksi elämä maani puolesta)
Guy Francis de Moncy Burgess, Anthony F. Blunt, Donald Maclean ja Kim Philby, englantilaisia Neuvostoliiton hyväksi 1930-luvulta 1960-luvun alkuun asti toimineita vakoilijoita.
Sidney Reilly, James Bondin esikuvaksi väitetty vakoilija. Vakoili mm. saksalaisia, Venäjää ja Neuvostoliittoa, Japania sekä Englantia 1900-luvun alkupuolella. Neuvostoliitto väittää ampuneensa Reillyn Suomen rajalla 1925, mutta hänen väitetään todellisuudessa toimineen Neuvostoliiton salaisen poliisin Tšekan neuvonantajana ja nähdyn hengissä vielä 1944.
Mata Hari
Lordi Robert Baden-Powell, partioliikkeen perustaja.
Rudolf Abel
Max Clauzen
Reino Häyhänen
Richard Sorge