Basel
Wikipedia
Basel (ransk. Bâle, ital. Basilea) on kaupunki Sveitsissä lähellä Sveitsin Saksan ja Ranskan rajapistettä. Se on Sveitsin kolmanneksi suurin kaupunki Zürichin ja Geneven jälkeen ja kuuluu Basel-Stadtin puolikantoniin. Baselia nimitetään yleisesti ranskankielisen Sveitsin saksankieliseksi osaksi. Tällä on poliittiset perusteet: saksankielinen Sveitsi on hengeltään konservatiivinen, mutta Basel ja ranskankielinen alue ovat liberaaleja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleisiä tietoja
[muokkaa] Sijainti
Basel sijaitsee Reinin varrella joen molemmin puolin. Joen kahta puolta kutsutaan Grossbaseliksi ja Kleinbaseliksi. Rein tekee Schwarzwaldin ja Juran välissä 90° asteen kaarroksen, jota nimitetään Reinin mutkaksi. Tämän sijainnin ansiosta Baselista tuli jo varhain tärkeä liikenteen solmukohta ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Kaupunki on eräs tiheimmin asutuista alueista Euroopassa, vaikka siihen kuuluukin yli 320 hehtaaria viheralueita ja 71 hehtaaria metsää.
[muokkaa] Vaakuna
Baselin kaupungin vaakuna on vasemmalle kaartunut musta käyrä sauva, jota kutsutaan Baselin sauvaksi. Baselin sauva symboloi piispan käyrää paimensauvaa.
[muokkaa] Asukkaat
- Kaupungin asukasluku: 166 000 asukasta (2004)
- Baselin Sveitsin puoleisten esikaupunkialueiden asukasluku: noin 731 000 asukasta (2000)
- Basel-Stadtin puolikantonin asukasluku: 188 000 asukasta (2004)
[muokkaa] Ilmasto
Baselissa on niin sanotun Burgundin portin läpi virtaavan välimerellisen ilman ansiosta erittäin leutoa ja aurinkoista. Vuoden keskilämpötila on 9,4° C. Vuosittainen sademäärä on 785 litraa neliömetriä kohden. Talvella Baselissa sataa tavallisesti vain vähän lunta. Lumipeite säilyy vuosittain keskimäärin 30 päivän ajan. Tuuli on heikkoa, ja se puhaltaa hyvällä säällä idästä ja huonolla lännestä.
[muokkaa] Historia
- n. 500 eaa. - Keltit asettuvat Reinin mutkan alueelle
- 374 - Ensimmäinen kirjallinen merkintä paikannimestä Basilia
- n. 450 - Rooman valtakunnan tuho, alemannit asettuvat Baseliin 400-luvun lopulla – Basel joutuu frankkien hallintaan
- 912 - Basel kuuluu Burgundiiin
- 917 - Unkarilaiset tuhoavat kaupungin
- 1019 - Keisari Henrik II aloittaa Baselin katedraalin rakennuttamisen
- 1291 - Sveitsin valaliiton perustaminen
- 1348 - Puolet väestöstä kuolee ruttoepidemiassa.
- 1356 - 18.10 Voimakkain alppien pohjoispuolella tapahtunut maanjäristys, luultavasti 100 kuollutta ja yli 40 tuhoutunutta linnaa, myös osa Baselin Münsteristä sortuu.
- 1392 - Grossbaselin asukkaat ostavat piispa Friedrich von Blankenheimilta Kleinbaselin kaupungin 29 800 guldenilla
- 1397 - Juutalaiset häädetään kaupungista
- 1431-1449 - Baselin konsiili (1439 Felix V valitaan vastapaaviksi)
- n. 1433 - Baselissa aletaan valmistaa paperia
- 1460 - Paavi Pius II perustaa Baselin yliopiston, Sveitsin vanhimman yliopiston. Kirjapaino alkaa Baselissa ja Erasmus Rotterdamilainen asuu kaupungissa.
- 1499 - Svaabilaissota; Basel irtautuu Saksalais-roomalaisesta keisarikunnasta ja kääntyy Sveitsin valaliiton puoleen
- 1500 - Baselin katedraali valmistuu.
- 1501 - 13. heinäkuuta Basel liittyy valaliittoon
- 1529 - Uskonpuhdistus Baselissa. Kaupungista tulee protestanttinen.
- 1563-1594 - Neljä ruttoepidemiaa vaativat yhteensä noin 7000 uhria.
- 1609-1611 - Suuri ruttoepidemia, noin 3600 uhria
- 1795 - Baselin rauhansopimus päättää Ranskan, Espanjan ja Preussin välisen sodan
- 1844 - Baselissa alkaa junaliikenne ensimmäisenä Sveitsissä
- 1860 - Kaupunginmuurit poistetaan. Vain muutama suuri portti jätetään jäljelle, kuten Spalentor
- 1897 - 26.-29. elokuuta ensimmäinen sionistinen maailmankongressi Baselissa
- 1953 - Maailman ensimmäinen monikansallinen lentokenttä Basel-Mulhouse vihitään käyttöön
- 1966 - Naiset saavat äänioikeuden Baselin kantonissa
[muokkaa] Taide ja kulttuuri
Baselilla on mainetta musiikkikaupunkina. Paul Sacher perusti 1930-luvulla Baseliin Schola Cantorum Basiliensis –musiikkiakatemian, joka keskittyy vanhaan musiikkiin. Baselin sinfoniaorkesteri on merkittävä orkesteri ja Knabenkantorei Basel –poikakuoro sekä Basler Gesangsverein ovat maineikkaita kuoroja. Kaupungissa järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja.
Baselissa on paljon eri kokoisia elokuvateattereita, suurin keskittymä löytyy Steinenvorstadtista.
Baselissa on yli 30 museota, joista mainittavia ovat Baselin taidemuseo, Tinguely-museo sekä yksityinen Fondation Beyeler.
[muokkaa] Fasnacht
Baselissa vietetään monien Etelä-Saksan kaupunkien tapaan karnevaalia pääsiäisen aikaan. Baselin Fasnacht alkaa tuhkakeskiviikkoa seuraavana maanantaina. Karnevaalin aloittaa kello 4.00 aamulla ’’Morgestraich’’, jolloin kaupungin valot pimenevät ja päähän kiinnitettävillä lyhdyillä varustetut osallistujat alkavat soittaa rumpuja ja huiluja. Festivaali kestää tasan 72 tuntia, ja siihen kuuluu erilaisia kulkueita ja muita tapahtumia sekä puhallinmusiikkia.
[muokkaa] Talous
Baselilla on keskeisen sijaintinsa ansiosta tärkeä kaupallinen merkitys. Sveitsin, Saksan ja Ranskan raja-alueen talousalueella asuu 2,3 miljoonaa asukasta, joista miljoona on työikäisiä (vuoden 2001 tilanne).
Basel on monien kemianteollisuuden yritysten toimipaikka ja osin myös kotipaikka. Yhdessä läheisen Schweizerhallen tehtaitten kanssa Basel vastaa 20%:sta koko Sveitsin viennistä ja tuottaa kolmanneksen koko kansantuotteesta. Kemianteollisuuden lisäksi Baselissa on kone-, metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Vuosisatoja vanhojen kirjapaino- ja paperinvalmistusperinteiden ansiosta Baselissa toimii lukuisia kustantamoja.
Vuodesta 1917 lähtien Baselissa on pidetty messuja. Schweizer Mustermesse –nimen alle on koottu eri alojen messuja ja kongresseja, jotka ovat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia, kuten nykytaiteen messut ”Art Basel” tai BASELWORLD, kello- ja korumessut.
Basel on ollut jo keskiajasta lähtien myös merkittävä pankkien ja pääoman keskus. Monien pankkien ja vakuutuslaitoksien lisäksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) on asettunut Baseliin.
[muokkaa] Kustantamot ja tiedotusvälineet
Baselin kirjapainojen kukoistuskausi alkoi Baselin yliopiston perustamisesta vuonna 1460. Vuonna 1468 ilmestyi Baselissa ensimmäinen latinankielinen Raamattu. 1500-luvulla Basel nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä kustantamokaupungeista. Nykyään Baselissa toimii yli 15 kirjapainoa. Basler Zeitung (BaZ) on suurin päivälehti Luoteis-Sveitsissä ja ainoa Baselissa.
[muokkaa] Liikenne
Baselissa on kolme rautatieasemaa. Basel SBB -asemalta (Centralbahnhof) lähtee junia Zürichiin, Berniin ja Delémontiin sekä Saksaan ja Italiaan. Samaan rakennusjärjestelmään kuuluu Basel SNCF (Elsässerbahnhof), josta lähtevät junat Ranskaan. Basel Bad –asemalla kaupungin pohjoisosassa pysähtyvät kaikki Saksaan lähtevät ja sieltä tulevat junat. Kansainvälinen lentokenttä Basel-Mulhouse-Freiburg sijaitsee Ranskan puolella Baselista luoteeseen. Basel on myös tärkeitten Saksan ja Ranskan välisten tieyhteyksien solmukohta. Kaupungin sisällä viisi tavallista sekä yksi rautatiesilta yhdistävät kaupungin kaksi puolta toisiinsa.
[muokkaa] Kuuluisia baselilaisia
- Hans Holbein vanhempi (1465-1524)
- Erasmus Rotterdamilainen n. (1466-1536), humanisti
- Hans Holbein nuorempi (1497-1543)
- Jakob Bernoulli (1654-1705), matemaatikko ja fyysikko
- Leonhard Euler (1707-1783), matemaatikko
- Jacob Burckhardt (1818-1897), filosofi, matemaatikko ja historioitsija
- Friedrich Nietzsche (1844-1900), saksalainen filosofi, opetti vuosina 1869-1879 Baselin yliopistossa
- Paul Sacher (1906 - 1999), kapellimestari ja kulttuurimesenaatti
- Arthur Cohn (s. 1928), filmituottaja ja 6 Oscarin voittaja
- Urs Widmer (s. 1938), kirjailija
[muokkaa] Urheilu
- UEFA perustettiin Baselissa
- FC Basel on 11-kertainen Sveitsin mestari jalkapallossa
- Kuuluisia baselilaisia urheilijoita ovat
- Murat ja Hakan Yakin, jalkapalloilijoita
- Alexander Frei, jalkapalloilija
- Ottmar Hitzfeld, jalkapallovalmentaja ja entinen pelaaja (kasvanut Baselissa)
- Roger Federer, tenniksenpelaaja
- Patty Schnyder, tenniksenpelaaja
