Geneve
Wikipedia
| Geneve | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Sveitsi | ||||
| Kantoni | Geneve | ||||
| Perustamisvuosi | |||||
| Väkiluku | 184 758 (2003) | ||||
| Pinta-ala | km² | ||||
| Väestötiheys | as/km² | ||||
| Korkeus | |||||
| Kotisivu | www.ville-ge.ch | ||||
Geneve (ransk. Genève, saks. Genf, ital. Ginevra, retoromaaniksi Genevra) on Sveitsin toiseksi suurin kaupunki Zürichin jälkeen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Geneve sijaitsee Genevejärven rannalla Rhônejoen suulla, aivan Ranskan rajan tuntumassa. Kaupungissa oli joulukuussa 2003 184 758 asukasta, joista 44,2 % oli ulkomaalaisia. Ympäröivässä Geneven kantonissa asuu 414 300 asukasta ja sen pinta-ala on 282 km².
[muokkaa] Historia
Geneve oli kelttiläisten asuttama ennen joutumistaan Rooman valtaan. Latinankielinen nimi "Genua" mainitaan ensimmäisen kerran Julius Caesarin gallialaissodista kertovassa kirjassa. Rooman valloituksen jälkeen kaupunki kuului Rooman Provincia Romana (Gallia Narbonensis) -provinssiin. 800-luvulla Genevestä tuli Burgundin pääkaupunki. Vaikka burgundit, frankit ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta taistelivat alueesta, Geneve oli pääasiassa omien piispojensa hallitsema. Jean Calvinin reformaation yhteydessä Genevestä tuli tasavalta.
Uskonpuhdistajen vaikutuksesta Geneveä on kutsuttu protestanttien Roomaksi; 1500-luvulla kaupunki oli kalvinismin keskus ja Pyhän Pietarin kirkko (Temple St-Pierre) Calvinin kotikirkko.
Yksi tärkeimmistä tapauksista Geneven historiassa on Escalade, Savoijin viimeinen yritys vallata Geneve. Hyökkäys tapahtui yöllä 11.–12. joulukuuta 1602. Voittoa juhlitaan edelleen tuonaikaisilla asuilla, hevosin ja tykein varustetuilla paraateilla ja näytöksillä Geneven vanhassa kaupungissa.
Nykyisen Geneve on saman nimisen kantonin (virallisesti: Geneven tasavalta ja kantoni; République et Canton de Genève) pääkaupunki vuodesta 1815 lähtien, vapauduttuaan Napoleonin vallasta.
[muokkaa] Kansainvälinen merkitys
Geneve tunnetaan erityisesti monien kansainvälisten organisaatioiden pääpaikkana. Siellä on myös järjestetty merkittäviä konferensseja ja solmittu sopimuksia. Ensimmäinen Geneven sopimus solmittiin 1864 taistelukentällä haavoittuneiden suojelemisesta.
Genevessä oli 1920–1946 Kansainliiton päämaja. Kansainliiton kutsusta pidettiin 1932 aseistariisuntakonferenssi, jonka epäonnistumisen jälkeen Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta.
Genevestä johdetaan nykyisinkin mm. seuraavia järjestöjä:
- Maailman kauppajärjestö (WTO)
- CERN
- ISO, kansainvälinen standardointiorganisaatio
- Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN)
- Maailman terveysjärjestö (WHO)
- International Labour Organization (ILO)
- United Nations High Commissioner for Refugees (UNHCR)
- United Nations High Commissioner for Human Rights
- Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahasto (UNICEF)
- World Intellectual Property Organization (WIPO)
- Kansainvälinen Punainen Risti
- Amnesty International
- Kansainvälinen olympiakomitea
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Geneven näkyvin maamerkki on Jet d'Eau, vesisuihku Genevejärvessä (Lac Leman). 140 metriä korkea suihku näkyy koko kaupungissa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Geneven virallinen sivusto
- Geneven matkailusivusto
- Geneven 1910 - 2006
- Matkaopas aiheesta Geneva Wikitravelissa (englanniksi)
