Euroopan vapaakauppajärjestö
Wikipedia
European Free Trade Association, Euroopan vapaakauppajärjestö, johon kuuluvat nykyisin Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein. EFTA ja Euroopan unioni muodostavat yhdessä Euroopan talousalueen (johon Sveitsi ei kuulu).
EFTA perustettiin alun perin Ison-Britannian johdolla vastavedoksi EEC:lle, josta myöhemmin kehittyi EU. Britannian sen aikainen Konservatiivipuolueen johto vastusti Euroopan yhdentymiskehitystä, joka näytti johtavan ylikansallisten instituutioiden pikemminkin kuin vain maiden välisen yhteistyön suuntaan. Toisaalta Ranska ei halunnut Britanniaa EEC:hen. EFTA:n oli tarkoitus olla löyhempi yhteisö ja sen toimialan rajoittua vain vapaakauppaan ilman poliittisempia ulottuvuuksia.
EFTA:n perustivat Britannia, Tanska, Norja, Ruotsi, Itävalta, Sveitsi ja Portugali 1960. Islanti liittyi EFTA:an 1970.
Suomi liittyi EFTA:an liitännäisjäseneksi 1961 Finn-EFTA-sopimuksella. Vuonna 1986 Suomesta tuli EFTA:n täysjäsen. Lähentyminen EEC:hen alkoi 1973 vapaakauppasopimuksella, EFTA menetti painoarvoaan Britannian liittyessä vuoden alusta Edward Heathin pääministerikaudella EEC:n jäseneksi. Suomelle Britannia on ollut perinteisesti merkittävä vientimaa, erityisesti paperiteollisuudelle. Britannian mukana EEC:n jäseneksi siirtyi Tanska. Portugali siirtyi EFTA:sta EY:öön 1986. EFTA:aan liittyi 1991 Liechtenstein siksi, että se halusi liittyä EFTA:n ja EU:n väliseen kauppapoliittiseen järjestelyyn, Euroopan talousalueeseen ETA sen jälkeen kun Sveitsi oli hylännyt ETA:n kansanäänestyksessä. Norjan, Islannin ja Liechtensteinin suhteet Euroopan talousalueeseen järjestyvät EFTA:n kautta, kun taas ETA:sta kansanäänestyksellä kieltäytynyt Sveitsi on solminut EU:n kanssa kahdenvälisiä sopimuksia. Liechtenstein käyttää rahanaan Sveitsin frangia ja sen ulkomaanedustuksen hoitaa Sveitsi, jolloin se on integroitunut Sveitsiin. Islanti ei ole harkinnut EU:iin liittymistä, mikä on Norjassa torjuttu toistain. Norjassa EU-jäsenyyttä pelätään yhteisen maatalouspolitiikan, aluetukien ja energiapolitiikan vuoksi. Neuvostoliitto suhtautui kriittisesti EEC:hen siksi, että sen jäsenet olivat pääasiassa NATO-maita.
Tämän vuoksi Neuvostoliiton kanssa käytävän bilateraalikaupan turvaamiseksi länsi-integraatiota harjoitettiin pienin askelin. Neuvostoliitolle bilateraalikauppa- ja kauppapolitiikka oli ulkopolitiikan elimellinen jatke, mikä edellytti Suomelta puolueettomuuden korostamista.
