Hasardi

Wikipedia

Hasardilla (arab. sattuma, sattumanvarainen uhka) tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

[muokkaa] Hasardien luokittelu

Hasardit voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen eri luokkaan:

1. luonnon hasardit
   • ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään luonnonhasardeja
2. luonnon tapahtuma, jota ihminen toiminnallaan edistää ja
   • esim. tulvat
3. ihmisen aiheuttamat hasardit
   • esim. ydinonnettomuus, saastuminen.

Toisaalta hasardit voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

• ilmakehän hasardit
  • esim. myrsky, lumisade, pakkanen, kuivuus, salamointi
• vesikehän hasardit
  • esim. tulvat, aallot, vedän riittävyys, saastuminen
• maankamaran hasardit
  • esim. maanjäristykset, tulivuorien toiminta, eroosio, lentohiekka
• eliömaailman hasardit
  • esim. kulkutaudit, metsäpalot, kasvi- ja eläin epidemiat (~pandemiat)
• tekniset hasardit
  • esim. liikenneonnettomuudet, öljyonnettomuudet, ydinonnettomuudet, tulipalot.

Hasardeissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla hasardiprofiileja, joissa. arvioidaan esim. ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten hasardien määrä ei korreloi maan kehittyneisyyteen.

[muokkaa] Hasardityyppejä

Endogeeniset hasardit

• seismiset hasardit
• tsunamit
• vulkaaninen toiminta

Universaalit hasardit

• avaruuden uhkat

esim. meteoriitit, asteroidit, komeetat, avaruusromu, mustat aukot, surpernova

Ilmastohasardeja

• ilmaston vaihtelu, ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, otsonikato
• säiden oikut
• myrskyt
• jokien tulvat
• muutokset merivirroissa
• metsä- ja pensaspalot
• lumi, pakkanen (halla), salamat, rakeet

Väestöhasardeja

• väestönkasvu
• väestörakenteen muutokset
• muuttoliike: esim. turvapaikanhakijat, pakolaisuus
• kaupungistuminen: esim. miljoonakaupungit, infrastruktuurin ongelmat
• matkailu: matkailualueen kantokykyyn vaikuttavat tekijät

- kohdealueille tulevat haitat: talouselämän haitat, kulttuurille tulevat haitat ympäristölle tulevat haitat ja - matkailjalle tulevat haitat

• taudit: esim. Hi-virus, H5N1-virus

Tuotantohasardeja

• ravinnontuotannon ongelmat, aliravitsemus, hullun lehmän tauti
• puhtaan veden saannin ongelmat
• tekniset ongelmat: esim. teollisuus, liikenne, energian tuotanto
• öljyn tuotantoon, kuljettamiseen ja käyttöön liittyvät riskit
• ilman saastuminen, hiukkaspäästöt
• säteily; esim. radioaktiivinen säteily
• happosade

Sosiaalisia hasardeja

• sodat
• alueellisista talouseroista johtuvat konfliktit
• talouskasvun eroista johtuvat konfliktit
• terrorismi
• korruptio

• biodiversiteetin väheneminen
• maannoksen köyhtyminen: esim. hakkuista alkava eroosio

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 90-luvulle tultaessa, on samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaiseksi. Suurimmat kuolonuhrit määrät luonnonkatastrofeissa on tapahtunut Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia. Toisaalta esim. USA:ssa ihmisten elinikää lyhentävistä riskeistä suurimmat ovat köyhyys (~taloudellinen epätasa-arvo), tupakointi ja ylipaino.

[muokkaa] Lähteet ja lisää aiheesta

• Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
• Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006):Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
• Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
• Nierenberg, Danielle ...[et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
• Ervamaa, Tomi (2002):First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.