Liettua

Liettuan tasavalta eli Liettua (liet. Lietuva) on valtio Itämeren rannalla Euroopassa. Se on yksi Baltian maista. Liettuan rajanaapureita ovat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä (Kaliningradin alue). Liettuan pääkaupunki on Vilna. Maan asukasluku on noin 3,5 miljoonaa ja pinta-ala on 65 200 km² eli noin yksi viidesosa Suomen pinta-alasta.

Liettua on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Läänit
4 Maantiede
5 Väestöjakauma
6 Talous
- 6.1 Merkittävimmät luonnonvarat
- 6.2 Merkittävimmät vientituotteet
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Liettua oli olemassa jo keskiajalla, ja se mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1009. Saksalaiset yrittivät käännyttää pakanalliset liettualaiset kristinuskoon 1200-luvulla, mutta tuloksetta. Liettuasta tuli ajan myötä ruhtinaskunta, joka kattoi suuria osia Itä-Euroopasta. Siitä tuli lopulta kristitty valtio, kun se rauhanomaisesti yhdistyi Puolan kanssa, muodostaen Puola-Liettuan 1569. Tämä liitto säilyi Puolan jakamiseen asti vuoteen 1795, kun Liettua liitettiin Venäjään.

Helmikuussa 1918 aikaisempaa pienempi Liettuan kuningaskunta itsenäistyi Venäjän vallankumouksen jälkeen. Liettuasta tuli jo marraskuussa tasavalta, sen jälkeen kun Saksa koki tappion ensimmäisessä maailmansodassa. Vuonna 1940 Neuvostoliitto valloitti Liettuan, josta tuli Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta.

Kommunistihallinnon romahdettua Liettua julistautui taas itsenäiseksi 11. maaliskuuta, 1990, ollen ensimmäinen neuvostotasavalta, joka näin teki. Liettua on tämän jälkeen lähentynyt Länsi-Eurooppaa, ja siitä tuli Euroopan unionin ja NATO:n jäsen vuonna 2004.

[muokkaa] Politiikka

Liettuan presidentti on valtionpäämies, ja hänet valitaan vaaleissa viiden vuoden kaudeksi. Samoin Liettuan presidentti toimii armeijan ylipäällikkönä ja johtaa ulkopolitiikkaa. Hän nimittää myös pääministerin, jonka eduskunnan on myös hyväksyttävä. Presidentti nimittää pääministerin esityksen pohjalta muut ministerit, johtavat virkamiehet, tuomarit ja perustuslakituomioistuimen jäsenet.

Liettualla on yksikamarinen eduskunta, Seimas, johon valitaan 141 jäsentä neljän vuoden kaudeksi. Puolueilta vaaditaan 5 prosenttia maan kaikista äänistä, että ne saavat ehdokkaansa eduskuntaan.

[muokkaa] Läänit

Liettua jaetaan kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu 56 kuntaan.

Alytus
Kaunas
Klaipeda
Marijampole
Panevezys
Siauliai
Taurage
Telsiai
Utena
Vilna

[muokkaa] Maantiede

Liettua satelliittikuvassa maaliskuussa

Liettua on suurin Baltian maista, kaksi kertaa Belgian kokoinen ja hieman pienempi kuin Irlanti. Merenrantaa Liettualla on 99 km. Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella. Liettuan korkeimmasta kohdasta ei ole varmaa tietoa – se on joko Juozapine tai Kruopine, jotka molemmat ovat 293–294 metrin korkuisia. Liettuan pinta-alasta metsää on kolmasosa. Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen). Liettuaa kutsutaan "tuhansien järvien maaksi", eikä syyttä, sillä Liettuassa on yli 4 000 järveä (Suomessa 187 888). Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.

[muokkaa] Väestöjakauma

Yli 80 % Liettuan väestöstä on etnisesti liettualaisia ja puhuvat liettuan kieltä, joka on ainoa virallinen kieli. Vähemmistöihin kuuluvat venäläiset (8 %), puolalaiset (7 %) ja valkovenäläiset (1,5 %).

Suurin osa liettualaisista on katolilaisia, loput ovat ortodokseja, protestantteja ja juutalaisia.