Novgorod
Wikipedia
 |
Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi. |
| Syy: Kaupungin nykytilasta, elinkeinosta yms. ei kerrota oikeastaan yhtään mitään Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Vaakuna | Sijainti |
|---|---|
 |
 |
| Perustiedot | |
| Sijainti | 58°32′ N, 31°16′ E |
| Pinta-ala | 76,6 km² |
| Väestö | 216 856 (vuonna 2002) |
| Asukastiheys | 2 831,0 henkilöä / km² |
| Korkeus | |
| Postinumero | |
| Suuntanumero | +7 8162, +7 81622 |
| Rekisterikilven numerot | 53 |
Novgorod (ven. Но́вгород, vanhalta karjalaiselta nimeltä Uusilinna) on kaupunki Venäjällä, 150 km kaakkoon Pietarista. Vuodesta 1998 sen virallinen nimi on ollut Veliki Novgorod (Suuri Novgorod). Se on Novgorodin alueen pääkaupunki. Kaupungin väkiluku oli vuoden 2002 väestölaskennassa 216 856. Kaupunkia ei tule sekoittaa 1,3 miljoonan asukkaan Nižni Novgorodin (Ala-Novgorod) kaupunkiin 300 km Moskovasta itään.
Kaupunki sijaitsee Olhavanjoen varrella, joka jakaa kaupungin kahteen osaa. Kaupungin pinta-ala on 76,6 km²[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Novgorod oli keskiajalla kaupunki ja sen alaisuuteen syntynyt valtio, ensin ruhtinaskunta, sitten vuodesta 1136 kauppatasavalta. Novgorodin alueella asui esi- ja varhaishistoriassa suomensukuisia ryhmiä [2]. Myöhäisrautakaudella, aikaisintaan 600-luvulta alkaen, sinne ilmaantui myös itäslaavilaisia väestöjä. Tulokkaiden kieli ja kulttuuri syrjäyttivät vähitellen suomalais-ugrilaisen kantaväestön vastaavat.
Nestorin kronikan mukaan Novgorodin alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itseään. Ajauduttuaan riitoihin he kuitenkin kutsuivat viikingit ja näiden ruhtinaan Rurikin takaisin hallitsijakseen vuonna 862. Kertomuksen todenperäisyys on kuitenkin hyvin kiistanalainen: ainakaan Novgorodin kaupunkia ei Rurikin eläessä vielä ollut, sikäli kuin Rurik edes on todellinen henkilö. Arkeologisten tutkimusten perusteella kaupunki on perustettu 900-luvulla. Sen edeltäjä lienee ollut "Riurikovo Gorodištšeksi" eli Rurikin muinaislinnaksi [3] nimitetty vanha mäkilinnoitus, joka oli käytössä jo 800-luvulla. Rurikinlinnan kaivauksissa on löydetty sekä suomalais-ugrilaiseksi että slaavilaiseksi katsottua esineistöä. On arveltu, että skandinaavisissa lähteissä mainittu nimi Holmgård olisi myös tarkoittanut tätä kohdetta.[4]
Viikingeillä oli merkittävä rooli Novgorodin varhaishistoriassa. Vähitellen kaupunki kuitenkin ympäristöineen slaavilaistui kielellisesti ja kulttuurisesti. Keskiajalla Novgorod oli yksi Rutenian mahtavimmista kaupungeista. Kiovan rusien aikana se oli Venäjän toiseksi tärkein keskus Kiovan jälkeen ja kaupan keskus. Mongolien tuhottua Kiovan 1200-luvulla Novgorodin merkitys kasvoi; se oli ainoa mongoleilta valottamatta jäänyt venäläinen ruhtinaskunta. Siitä tuli myöhemmin yksi hansaliiton kaupan keskuksia ja se torjui sekä saksalaisten ritarikuntien että ruotsalaisten hyökkäykset Aleksanteri Nevskin johdolla 1240–1242.
Novgorodissa valtaa pitivät kauppiaat, jotka kutsuttiin koolle yleiseen kokoukseen kelloa soittamalla. Siellä oli myös luku- ja kirjoitustaito levinnyt varsin laajalle. Novgorodilaisia keskiaikaisia tuohikirjeitä tunnetaan arkeologisina löytöinä satoja. Näiden joukossa on myös kaksi itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettua kirjettä. Novgorodia onkin pidetty yhtenä sydänkeskiaikaisen Euroopan kehittyneimmistä yhteiskunnista.
Novgorod taantui myöhäiskeskiajalla. Iivana III liitti kaupungin Moskovan ruhtinaskunnan alaisuuteen vuonna 1478.
[muokkaa] "Uusilinna"
Karjalaiset ovat ilmeisesti toisinaan kutsuneet Novgorodia "Uudeksilinnaksi", mikä vastaa suoraan kaupungin venäjänkielisen nimen merkitystä [5].
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Way to Russia
- ↑ Vladimir Afanasjev: Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia
- ↑ http://arc.novgorod.ru/second.php3?menu=emain&content=article/eng/96-4.txt
- ↑ Rurikin Gorodishtshe Juha-Matti Vuorinen (utu.fi). Luettu 24.01.2007.
- ↑ Haavio, Martti 1967: Suomalainen mytologia. WSOY: Helsinki, s. 230
| Altain kultavuoret | Baikaljärvi | Derbentin monumentit | Ferapontovin luostari | Jaroslavlin historiallinen keskusta | Kamtšatkan tulivuoret | Kazanin Kreml | Keskinen Sikhote-Alin | Kiži | Kolomenskojen Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko | Komin aarniometsät | Kuurin kynnäs (Liettuan kanssa) | Läntinen Kaukasus | Moskovan Kreml ja Punainen tori | Novgorodin historialliset monumentit | Novodevitšin nunnaluostari | Pietari Pietarhovin, Puškinin, Pauluskoin, Hatsinan, Strelnan, Kronstadtin, Oranienbaumin ja Pähkinälinnan kanssa | Solovetskin luostari | Struven ketju (yhdeksän muun maan kanssa) | Troitse-Sergieva lavra | Uvs Nuurin syvänne (Mongolian kanssa) | Vladimirin ja Suzdalin valkoiset monumentit | Wrangelinsaari |
 |
Venäjän historia |  |
| Kiovan Venäjä (880–1100-luku) · Vladimir-Suzdal (1157–1318) | ||
| Novgorodin ruhtinaskunta (1200-luku–1478) · Moskovan ruhtinaskunta (1200–1400-luku) | ||
| Moskovan Venäjä (1400-luku–1721) · Venäjän keisarikunta (1721–1917) | ||
| Neuvostoliitto (1922–1991) · Venäjän federaatio (vuodesta 1991) | ||
| Venäjän historia | Venäjän hallitsijat |
