Herkkutatti
Wikipedia
| Herkkutatti | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Herkkutatteja |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Herkkutatti (Boletus edulis, myös hepotatti vanhastaan kivitatti) on arvostetuimpia ruokasieniä.
[muokkaa] Tuntomerkit
Herkkutatin lakki on 10–30 cm ja ruskea, sävy vaihtelee suuresti vaaleanruskeasta punertavan kautta tummanruskeaan. Pillit ovat aluksi harmaanvalkeat, myöhemmin kellertävät. Malto on nuoruudessa kiinteä, mutta pehmenee vanhemmiten. Jalka on tukeva ja nuorissa sienissä pullea ja sen pinnalla on valkoinen verkkokuvio, joka näkyy selvimmin jalan yläosassa. Maku on mieto.
[muokkaa] Levinneisyys
Herkkutatti on hyvin yleinen koko Suomessa, lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, josta se puuttuu. Sato tosin sato vaihtelee vuosittain.
[muokkaa] Muuta
Herkkutatti toukkaantuu varsin nopeasti etenkin lämpimillä säillä. Herkkutattia ei pidä sekoittaa hyvin saman näköiseen sappitattiin, jolla on samantapainen verkkokuvio.
Herkkutatilla on useita lähisukulaisia, jotka muodostavat symbioottisia suhteita eri puulajien kanssa ja ovat usein nimetty niiden mukaan (männynherkkutatti, koivunherkkutatti, tammenherkkutatti). Nämä sienet ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan hyvin samanlaisia kuin herkkutatti.
| Sienet | ||
|---|---|---|
|
herkkutatti | kangastatti | korvasieni | suppilovahvero | voitatti |
||
