Hervanta

Wikipedia

Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurin ja yksi tunnetuimmista lähiöistä. Erityisen tunnettu Hervanta on jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista kerrostaloistaan, jotka voi nähdä reilun 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti.

Hervannassa asukkaiden keski-ikä on 36,84 (31.12.2006) ja vakituisia asukkaita alueella asuu 21 153 (31.12.2006), mutta eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäisiä hervantalaisia voi sanoa olevan yli 30 000. Työpaikkoja hervannassa on 8548 (tilanne 2004) ja ulkomaalaisten osuus asukkaista on 9,2% (tilanne 2004). Hervanta on siis melko lailla samansuuruinen kuin esimerkiksi Nokia, Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

Hervannan symbolina toimii vesitorni, joka on Tampereen korkeimmalla paikalla.

Sisällysluettelo 1 Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita 2 Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa 3 Historiasta nykypäivään 4 Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne 5 Hervannan asema pohdiskeluissa 6 Kuuluisia hervantalaisia tai Hervannassa vaikuttaneita 7 Muuta mielenkiintoista tai erikoista 8 Lähteitä 9 Katso myös 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita

Hervannassa voi käytännössä kouluttautua niin pitkälle ja niin paljon kuin haluaa.

Hervannassa on lukuisia peruskouluja sekä oma lukionsa ja ammattiopistonsa. Siellä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kampusalue. Hervannassa ei ole kuitenkaan varsinaista opiskelijoiden asuinaluetta, mutta siellä on lukuisia Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) sekä Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n opiskelija-asuntoja, joista maineikkain on TOAS:n jättiläismäinen Mikontalo. Voidaan sanoa, että noin 3% Hervannassa asuvista asuu Mikontalossa.

Koska Hervannan bussiyhteydet (TKL 6, 13, 20, 23, 30, 39) Tampereen keskustaan ovat hyvät suuren asukasmäärän ansiosta, alueella asuu tekniikan ylioppilaiden eli teekkareiden lisäksi paljon muitakin opiskelijoita mm. Tampereen yliopistolta ja muista oppilaitoksista. Opiskelijoita on yhteensä noin 4 500.

Hervannassa on myös Suomen ainoa poliisikoulu, jossa on jo käynnissä olevan peruskoulutuksen ohella alkamassa poliisien ammattikorkeakouluopetus. Poliisiammattikorkeakoulun siirtyessä Espoosta Hervantaan, yhdistetyn oppilaitoksen nimeksi tulee Poliisioppilaitos. Poliisioppilaitoksen alueella sijaitsee koulutustiloja, ajokoulutusrata, juuri valmistunut aidon oloinen "kulissikaupunki" sekä poliisiopiskelijoiden oma asuntoalue.

Teknillisen yliopiston kampuksen vieressä sijaitsee poliisikoulun lisäksi VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia, jossa toimii lukuisia teknologiayrityksiä. Teknologiakeskus Hermia Oy on Tampereen seudun kehitysorganisaatio, joka edistää teknologialähtöisen uuden liiketoiminnan syntymistä ja avainklustereiden kilpailukyvyn kehittymistä.

Hervannassa on henkilöstömäärältään varsin suuria Nokia Oyj:n tuotekehitysyksiköitä, joissa on tehty paljon kehitystyötä liittyen mm. GSM-puhelimiin, matkapuhelinverkkoihin ja Symbian-käyttöjärjestelmään sekä radiopuhelimien oheistuotteisiin. Esimerkiksi Nokia Communicator, kommunikaattori on syntynyt Hervannassa.

Hervannassa on pelkäksi kaupunginosaksi poikkeuksellisen runsaasti palveluita, esim. kirjasto, evankelis-luterilainen kirkko, hotelli, Postin ja KELA:n toimipaikat, aluepaloasema, korttelipoliisi, työvoimatoimisto, kunnallinen sosiaali- ja terveysasema, apteekki, elokuvateatteri, kauppakeskus, uimahalli, jäähalli, yleisurheilukenttä ja lukuisia ravintoloita sekä baareja. Oman mielenkiintoisen erityispiirteensä Hervantaan luo myös maanalaisten ja toisiinsa kytköksissä olevien laajojen S6-luokan väestönsuojien verkoston olemassaolo.

Kokonsa, väkilukunsa, monipuolisuutensa, palveluidensa ja omaleimaisuutensa takia Hervantaa onkin sanottu kaupungiksi kaupungin sisällä tai leikkisästi myös Tampereen tytär- tai satelliittikaupungiksi.

Hervannan liikekeskusta laajennetaan parhaillaan. Laajennuksen jälkeen liikeskuksesta tulee Kauppakeskus DUO. Kauppakeskuksen uudisosan avajaiset ovat 26.4.2007, kello 10. Avajaisten jälkeen vanha osa menee peruskorjaukseen ja Kauppakeskus DUO:n pitäisi valmistua kokonaisuudessaan joulumyyntiin 2007.

Hervannan Sanomien mukaan nimi "Duo" tulee siitä, että kauppakeskus koostuu kahdesta osasta, sekä uudesta laajennusosasta, että alkuperäisestä Raili ja Reima Pietilän suunnittelemasta osasta.

Kauppakeskus DUO:on on avaamassa 26.4. ainakin seuraavat liikkeet: S-Market, Lidl, K-Supermarket HerkkuDuo (entinen Tapsantori), Kotipizza, Hemtex, Kultajousi, Tiimari, Alko, GSM-line, Lastenliike Wilma, Seppälä, Robert's Coffee, Spice Ice, R-kioski, Kampaamokauppa Hairlekiini, Raha-automaattiyhdistyksen Pelisali Potti, Kukka ja Lahjaliike Pioni sekä Posti.

Alkon nykyisen liiketilan kohdalle puhkaistaan kulkuväylä uuteen osaan. Entisen Tapsantorin paikalle korkeaan saliin tulee rakennettavaksi näillä näkymin 4 uutta liiketilaa. Vanhan liikekeskuksen takaseinälle nykyisen Tapsantorin hedelmä- ja vihannesosaston paikalle tulee liikkeitä, joihin sisäänkäynti on entisestä liikekeskuksen takaseinästä uuden osan puolelta lasikaton alta. Näihin tiloihin myöhemmin syksyllä tulevista liikkeistä tiedossa on toistaiseksi vain Subway. Jo aikaisemmin lopettaneen Sparin liiketilaa peruskorjataan parhaillaan ja LIDL avaa siihen Tampereen 4:nnen myymälänsä. Huomioitava muutos on myös se, että Suomen Posti Oyj muuttaa vanhasta toimipisteestään Insinöörinkadulta Kauppakeskus DUO:on, rakennuksen koilliskulmaan valtaväylän puolelle.

Kauppakeskus DUO:n uuden osan omistavan Kiinteistö Oy Kauppakeskus Tampereen Hermannin (100%), sekä vanhan osan omistavan Hervannan Liikekeskus Oy:n (75%) omistaa edellä mainituin prosenttiosuuksin kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj, joka omistaa useita suuria kauppakeskuksia sekä Suomessa, että ulkomailla. Tampereella Citycon omistaa myös Kauppakeskus Koskikeskuksen sekä Kauppakeskus Tullintorin.

[muokkaa] Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa

Hervanta-nimen historiaa ei tunneta. Mahdollisesti nimen on arveltu tulevan Herva- tai Hervanta-nimisestä miehestä - tai langasta, jonka kalamies tuntee "hervottomaksi", kun kala jää verkkoon. Toisaalta nimi saattaa olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.

Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin 10%:n nousu Lukonmäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.

[muokkaa] Historiasta nykypäivään

Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää.

Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa.

Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969.

Alun perin Hervantaan ajateltiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja, myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta, mutta Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin vielä nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973.

Huolellisesti kaavoitettuun mutta ns. gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuri määrä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle. 2000 luvulla Teknologiakeskus Hermiaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä etenkin Hervannan keskustan aluetta on alettu täydennysrakentamaan voimakkaasti.

Kyseisellä aikakaudella on hieman huono DDR-mäinen maine, koska nopea rakennusvaihe aiheutti suuria kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliikke monia äkillisiä sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle.

Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilää pyydettiin suunnittelemaan Hervannan keskustaan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (valmistui 1979) sekä ostoskeskus (valmistui 1979), sekä myöhemmin toimintakeskus (valmistui 1989). Rakennusten päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili (samaa on käytetty myös mm. Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa ja Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Teknillisessä korkeakoulussa), ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.

Kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnitelman mukaan toteutettu maareliefi Runoilijanaukio rakennettiin Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen. Maareliefin päälle on sijoitettu voimakkaasti abstrahoitu seisova naishahmo Muusa, joka ikään kuin nousee tai kasvaa maasta. Teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän kanssa. Toimintakeskuksen viereen sijoitetulla teoksella on haluttu korostaa henkisten arvojen mukanaolon tärkeyttä yhteiskunnallisessa elämässä. Teokselle myönnettiin vuoden 1991 Ympäristörakenne-palkinto.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ns. yläastetta).

Hervannan kaduille ja raiteille on annettu nimiä korkeakoulun (Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu), teollisuuden (Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku) ja tekniikan (Tieteenkatu, Tekniikankatu, Insinöörinkatu) aihepiireistä sekä maakunnallisesta (Orivedenkatu, Ruovedenkatu, Parkanonkatu) ja näyttelijöiden (Näyttelijänkatu, Matti Tapion katu) aihepiireistä. Uuspaikallisia nimiaiheita ovat mm. Hermiankatu, Tamppikuja, Kylmäsuonkatu ja Pietilänkatu (2 viimeisintä vielä rakenteilla). Asuntoalueen yksi keskeinen katu on nimetty erään Hervannan "isän", entisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin mukaan (Lindforsinkatu).

2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja yksi lukuisista lähipalvelukeskuksista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloiksi. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.

Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetetettiin aikoinaan n. 40 000 - 50 000, ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (mm. Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on jonkin verran kavennettu). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnosta.

Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, koska uusia asuintaloja on ollut jatkuvasti rakenteilla. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille, esimerkiksi Makkarajärven rantaan, on suunnitteilla uusia asuinalueita. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla pieniä puistikkoja.

[muokkaa] Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne

Hervannan sosiaaliset ongelmat muodostuvat pääasiassa siitä, että alueella ei ole toistaiseksi juurikaan tarjota ns. matalamman koulutustason työpaikkoja Ruskon teollisuusaluetta lukuun ottamatta, vaan se on pääasiassa koulutuksen ja korkean teknologian keskittymä sekä asuinlähiö. Hervannassa iso osa asukkaista kuuluu ns. alempaan sosiaaliluokkaan (asukkaiden keskimääräiset vuositulot vuonna 2004 olivat 17 149€, sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asukkaita vuonna 2004 oli 7,9%). Vuokra-asuntojen osuus vuonna 2004 oli 57,7% ja pientalojen 3,4%). Hervanta onkin osallistunut vuosien ajan erilaisiin sosiaalisiin kehittämisohjelmiin, mm. Euroopan unionin rahoittamaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan.

Päätavoitteita ovat olleet mm. sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, työttömyyden alentaminen (työttömyysaste Hervannassa on varsin korkea, vuonna 2004 se oli 16,7%) ja uusien yritysten perustaminen. Ohjelmissa on haettu myös keinoja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäämpien ihmisten tutustuttamiseksi tietoyhteiskunnan mahdollistamiin palveluihin ja vaikuttamis- sekä yhteydenpitokeinoihin.

Hervannan katukuva on monipuolinen opiskelijoiden aktiivisen opiskelijaelämän ja teknillisen yliopiston ja teknologiatyöntekijöiden vilkkaan työmatkaliikenteen vuoksi. Hervannassa asuu myös paljon ulkomaalaisia, osa heistä on opiskelijoita, osa tutkijoita, osa maahanmuuttajia ja osa pakolaisia tai heidän lapsiaan. Noin 8 prosenttia Hervannan asukkaista on ulkomaalaisia.

[muokkaa] Hervannan asema pohdiskeluissa

Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua — onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee varmasti muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen reuna-alueet keskustaan yhdistävä raitiotie, kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentokentälle johdettava kehätiekin.

Tampereen teknillistä yliopistoa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.

Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa-Vuores tulee vaikuttamaan Hervannan kehitykseen myös suuresti.

[muokkaa] Kuuluisia hervantalaisia tai Hervannassa vaikuttaneita

• Yrjö Neuvo, Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professorina vuosina 1976-1992, sen jälkeen Nokia Oyj:n teknologiajohtajana
• Mikko Närhi, Hervannan Sanomien monivuotinen päätoimittaja, aluekehitysprojekteissa konsulttina
• Tapio Tamminiemi, "kyläkauppias", monivuotinen paikallinen vaikuttaja
• Anneli Taina, entinen kansanedustaja, EU-hankkeiden koordinaattori
• Pia Viitanen, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja

[muokkaa] Muuta mielenkiintoista tai erikoista

1980-luvulla Hervannassa sanottiin tapahtuneen enemmän väkivalta- ja huumerikoksia kuin muissa vastaavissa lähiöissä. Tälle väitteelle ei ole kuitenkaan löytynyt yksiselitteisiä todisteita. Hervantalaisten identiteettiä voi pitää myös varsin vahvana, eikä väitteitä ole otettu todesta. Hurjan maineensa siivittämänä Hervannasta onkin levinnyt lukuisia ääriväkivaltaisia ja huumoripitoisia findie-elokuvia, joista Mies Hervannasta ja Hervannan hurjat lienevät tunnetuimmat.

Opiskelijakulttuuri, erityisesti teekkarikulttuuri on ollut Hervannassa aina vahvasti esillä, ja eräitä suurimpia tapahtumia Hervannan historiassa ovat todennäköisesti olleet ns. bommarit eli TTY:n pommisuojissa monta kertaa vuodessa järjestetyt opiskelijajuhlat, joissa saattoi olla mukana enimmillään erään luotettavan arvion mukaan reilusti kolmatta tuhatta juhlijaa. Näitä ei ole kuitenkaan enää järjestetty vuoden 2004 jälkeen. Toinen suuri opiskelijatapahtuma Hervannassa on kyykän akateemiset MM-kilpailut. Tunnetuimpiin teekkarien toteuttamiin wappujäyniin kuuluu suurten HERWOOD-kirjaimien asettaminen Tampereen kehätien varteen Hervannan valtaväylän liittymän kohdalle keväällä 1996.

Hervantaan on aikoinaan rakennettu myös hyppyrimäki, josta parhaimmillaan 1980-luvulla hyppäsi Suomen mäkihyppääjien terävin kärki Matti Nykäsen johdolla.

[muokkaa] Lähteitä

1. Mikko Närhi: Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa, 1993.
2. Tampere-seura: Korkki ja Niemelä - Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan, 1996
3. Hervannan Sanomien artikkeleja vuosilta 1990-2005
4. Hervannan lehdistöosumat suomalaisessa mediassa
5. Jouko Salminen: Hervannan sisäinen muuttoliike.

[muokkaa] Katso myös

• Hermia
• Hervannan laskettelukeskus
• Hervannan vesitorni
• Kauppakeskus DUO
• Mikontalo
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Teekkari

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hervanta.fi
• Hervannan yhteisöllisyyttä tukeva projekti - Hervanta.tv
• Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa (doc)
• Hervannan Sanomat
• Tampereen teknillinen yliopisto
• Hervannan kartta
• Hervanta Google Mapsissa
• Melkoinen kaupunki nääs! -verkkojulkaisu, Tytärkaupunki Hervanta, Jari Korkki, Jari Niemelä, 1996