Kätkytkuolema
Wikipedia
Kätkytkuolema (Sudden Infant Death Syndrome SIDS) merkitsee täysin terveenä pidetyn vauvan selittämätöntä äkkikuolemaa. Se on yleisin imeväisikäisen kuolinsyy Pohjoismaissa. Kätkytkuoleman syytä ei tiedetä, mutta teorioita on lukuisia. Eräs epäilty syy on serotoniinin puute vauvan aivoissa[1]. Myös alhaisella syntymäpainolla ja odottavan äidin tupakoimisella epäillään olevan osaa kätkytkuolemiin. Kaikille äkillisesti sairaalan ulkopuolella kuolleille imeväisille tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Jos lapsen kuolinsyy jää tuntemattomaksi, merkitään kuolinsyyksi kätkytkuolema.
Eri tutkijatahot ovat julkaisseet lähinnä spekulatiivisia ja yleisesti hyväksymättömiä epäiltyjä syitä kätkytkuolemalle. Australialainen lääkäri Archie Kalokerinos on arvellut C-vitamiinin määrällä olevan merkitystä. Tutkimusten mukaan vauvojen rokotuksilla vaihtelevasti joko ei ole tai on erittäin vähän merkitystä kätkytkuoleman kannalta. Lisäksi kätkytkuoleman aiheuttajaksi on epäilty aivovauriota, joka heikentää hapensaantia niin, että vauva kuolee lopulta happivajeeseen. Geenivirheen mahdollisuuttakin on tutkittu.[2] Muita teorioita ovat mm. immuunijärjestelmän häiriöt, aineenvaihduntahäiriöt tai jokin vika sydämen toiminnassa.[3] Kätkytkuolema ei välttämättä edes ole minkään yksittäisen tekijän aiheuttama.
Kätkytkuolemaa ei voida ennustaa, mutta tilastollisesti se on hieman harvinaisempaa tytöillä, vierinukutuksessa ja selällään nukkuneilla imeväisillä. Kätkytkuolemia tapahtuu Suomessa alle 20 vuodessa. Tyypillisimmin kätkytkuoleman uhreiksi joutuvat vauvat, joiden ikä on noin kahdesta neljään kuukautta. Kätkytkuolema on alle kuukauden ja yli vuoden ikäisillä äärimmäisen harvinainen, mutta ei mahdoton kohtalo. Yleensä vauva on unitilassa, kun kätkytkuolema tapahtuu. Kuolema on täysin äkillinen eikä sen uskota aiheuttavan vauvalle tuskia. Kätkytkuoleman kokevan vauvan elvyttämistä pidetään lähes mahdottomana. Vaikka vanhemmat monesti pelkäävät kuoleman ilmettyä sen olleen tukehtuminen, kyse ei kätkytkuoleman kohdalla ole siitä.
On havaittu, että kätkytkuoleman uhreilla on esiintynyt tavallista useammin nuhaa tai hengitystietulehduksia. Näiden mahdollisesta yhteydestä kätkytkuolemaan ei kuitenkaan ole tarkempaa tietoa. Koska kätkytkuoleman syytä ei tunneta, sen ehkäiseminen on hyvin vaikeaa. Tilastollisten seikkojen perusteella saatetaan kuitenkin suositella mm. vauvan nukuttamista selällään. Lisäksi uskotaan, että kätkytkuolema on tavallista yleisempää erityisten nuorten tai raskauden aikana alkoholia ja heroiinia käyttävien äitien vauvojen kohdalla.
Kätkytkuoleman ei tiedetä kulkevan suvuittain. Jos perheen yksi lapsi on joutunut kätkytkuoleman uhriksi, tulevien lasten kätkytkuolemariski ei ole sen suurempi kuin muillakaan. Suomen Kätkyt- ja lapsikuolemaperheiden yhdistys ry on perustettu syksyllä 1991.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1055836&s=r
- ↑ http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2005/290305_b.htm
- ↑ http://www.pampers.fi/fi_FI/content.do?type=101&contentId=2365#0
