Kurt Gödel

Wikipedia

Kurt Gödel (28. huhtikuuta 1906, Brünn (nyk. Brno), Itävalta-Unkari (nyk. Tshekki)–1978) on yksi suurista matemaatikoista, ”suurin loogikko Aristoteleen jälkeen”. Hänen epätäydellisyyslauseensa mullistivat matematiikan tutkimuksen, ja niillä on ollut vaikutusta myös luonnontieteen ja filosofian kentillä. Niin tietotekniikan, tekoälytutkimuksen kuin kosmologiankin piirissä tunnustetaan velka Gödelille.

Gödelin koti oli saksankielinen porvarillinen sivistyskoti. Isä Rudolf oli insinööri ja äiti Marianne (os. Handschuh) tekstiiliteollisuusjohtajan tytär. Kurtilla oli vanhempi veli Rudolf. Tulevan tiedemiehen lapsuuden kerrotaan olleen onnellinen. Opinhaluinen ja lahjakas koululainen sai vanhemmiltaan lempinimen Herr Warum (Herra Miksi). Kahdeksan ikäisenä Kurt Gödel sairasti reumaattisen kuumeen, joka saattoi jättää häneen tunteen omasta haavoittuvuudesta ja ruokkia myöhempiä luulosairaita piirteitä. Lääkäriksi valmistunut vanhempi veli muisteli Kurtin olleen hankala potilas, koska tämä kuvitteli olevansa perillä lääketieteestä siinä missä hoitohenkilökuntakin, eikä aina hyväksynyt lääkärien diagnooseja. ^[1]

Kurt Gödel kirjautui Wienin yliopistoon 1924. Alkuun häntä kiinnosti etenkin teoreettinen fysiikka; myöhemmin tiedevalikoimaan ilmestyivät matematiikka ja logiikka. Gödel väitteli tohtoriksi 1929. Väitöskirjassaan hän ratkaisi erään David Hilbertin ja Wilhelm Ackermannin pari vuotta aiemmin esittämän logiikan ongelman. Tuore tohtori päätyi yliopistonsa pienipalkkaiseksi yksityisdosentiksi, vaikka hänen tekemänsä tutkimus on sittemmin arvioitu alusta asti kansainvälisen tason työksi. Gödelin nuoruusvuosien ystäväjoukko koostui lähinnä Wienin piirin jäsenistä. Aikakauden kuuluisista kirjailijoista Gödel tunsi ainakin Hermann Brochin ja Robert Musilin. Wienin piirin liepeillä vaikuttanut filosofi Ludwig Wittgenstein taas ei tehnyt nuoreen loogikkoon sanottavaa älyllistä vaikutusta. Melko pian Gödel vieraantui Wienin piirin loogisesta positivismista ja päätyi jo varhain sen suoranaisen vastakohdan, metafyysisvaikutteisen platonismin kannalle. ^[2]

Itävaltalainen Gödel vaikutti Euroopassa ollessaan Wienin piirissä, jossa filosofit ja luonnontieteilijät kiistelivät totuuden olemuksesta. Hän joutui pakenemaan natseja Yhdysvaltoihin ja asettui Princetonin yliopistoon. Siellä hän työskenteli kuolemaansa asti. Princetonin vuosina Gödel ystävystyi Albert Einsteinin kanssa. Einstein hakeutui Gödelin seuraan ja piti häntä vertaisenaan.

[muokkaa] Kirjallisuutta

John L. Casti, Werner DePauli: Kurt Gödel – elämä ja matematiikka.
Hintikka, Jaakko (2001): Filosofian köyhyys ja rikkaus: Nykyfilosofian kartoitusta. Toimittaneet Janne Hiipakka ja Risto Vilkko. Helsinki: Art House. ISBN 951-884-302-3.

[muokkaa] Lähteet

↑ Osmo Pekonen: Kurt Gödel - suurin loogikko Aristoteleen jälkeen (Tieteessä Tapahtuu 8/2006, s. 18)
↑ Osmo Pekonen: Kurt Gödel - suurin loogikko Aristoteleen jälkeen (Tieteessä Tapahtuu 8/2006, s. 18 - 19)