Luettelo ydinlaitostapahtumista
Wikipedia
Tässä luettelossa on ydinlaitoksissa sattuneita tapahtumia, joita asiantuntijayhteisön ulkopuolella nimitetään ajoittain "onnettomuuksiksi". Ydinturvallisuuden valvontaviranomainen on pitänyt tapahtumien merkitystä vähäisenä tai katsonut etteivät ne liity ydinturvallisuuteen ja on siten luokitellut ne ennemmin tapahtumiksi kuin onnettomuuksiksi. Varsinaisia onnettomuuksia varten katso luettelo ydinonnettomuuksista.
Turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitostapahtumien vakavuutta mitataan Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n INES-asteikolla.
Jatkossa INES-luokitukset on kirjattu niiden ydinlaitostapahtumien kohdalle, joista se on tiedossa. INES-tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, eikä niitä voi käyttää luotettavasti vertaamaan eri maiden ydinvoiman turvallisuutta.
[muokkaa] Luettelo eräistä ydinlaitostapahtumista
1978 - Rancho Secon ydinvoimala, Yhdysvallat
- Ydinreaktorin hallinta menetettiin tunnin ajaksi tietokoneiden rikkoontumisen takia. Rancho Secon voimala suljettiin kansanäänestyksellä 1989.
6. toukokuuta 1986 — Heyshamin ydinvoimala, Iso-Britannia
- Tulipalo ydinvoimalan muuntajassa. Reaktori suljettiin välittömästi eikä se vahingoittunut. Säteilyä tai säteileviä hiukkasia ei myöskään vuotanut.
1987 - Hanaun polttoainelaitos, Saksa
- Räjähdyksen seurauksena satoja työntekijöitä altistui säteilylle. Oletettavasti useita heistä on kuollut syöpään. Onnettomuutta salailtiin 11 vuoden ajan.
1991 - Olkiluodon ydinvoimala, Suomi
- Tulipalo yksikön Olkiluoto 2 kytkinlaitoksella, laitos oli 7,5 tuntia dieseleillä tuotetun varavoiman varassa ulkoisen sähkönsyötön katkettua. Ei radioaktiivisia päästöjä. INES 2
1992 - Barsebäckin ydinvoimala, Ruotsi
- Reaktorin jäähdytysjärjestelmä petti. Arvioiden mukaan suuronnettomuudelta vältyttiin, koska reaktoria ei käytetty täydellä teholla.
1998 - Civaux'n ydinvoimala, Ranska
- Jäähdytysjärjestelmässä havaittiin halkeamia vain muutama kuukausi reaktorin käyttöönoton jälkeen.
4. lokakuuta 1999 - Etelä-Korea
- Raskasvesijäähdytysjärjestelmän vuoto.
5. lokakuuta 1999 - Loviisan ydinvoimala, Suomi
- Generaattorin jäähdytysvetyä vuoti kaasusäiliöistä. Tapahtuman vuoksi turvallisuusviranomaisia, poliiseja ja palokuntaa pidettiin hälytysvalmiudessa, mutta vedyn räjähdykseltä kuitenkin vältyttiin. INES 1
2001 - Chapelcrossin ydinvoimala, Iso-Britannia
- 24 polttoainesauvaa putosi maahan 15 metrin korkeudesta.
8. syyskuuta 2001 - Loviisan ydinvoimala, Suomi
- Kakkosyksikön primääripiiristä vuoti noin 5 kuutiometriä vettä lattialle yksikön ollessa huoltoseisokissa. Vuoto sattui, kun vettä siirrettiin huollon yhteydessä reaktorikuilusta 900 kuutiometrin varastosäiliöön, joka oli jo ennestään melko täynnä ja jonka täyttymistä ei huomattu. Henkilövahingoilta kuitenkin vältyttiin. INES 1
14. joulukuuta 2001 - Brunsbüttelin ydinvoimala, Saksa
- Vetyräjähdys rikkoi primääripiirin putken ja radioaktiivista vesihöyryä pääsi suojarakennukseen. Rikkoutunut putki ei ollut reaktorin turvallisuuden kannalta oleellinen.[1]
15. tammikuuta 2003 - Barsebäckin ydinvoimala, Ruotsi
- Vedensekoittimesta löydettiin irrallisia osia, jotka kulkivat primääripiirissä ja olivat joutuneet kosketuksiin polttoainesauvojen kanssa reaktorissa. Reaktori sammutettiin huoltoseisakkiin seitsemäksi viikoksi. Suojarakennuksen säteilytaso nousi hetkellisesti. Vaurioitunut vedensekoitin oli asennettu vuonna 2002 ja sen piti kestää 40 vuotta.
2004 - Mihaman ydinvoimala, Japani
- Rikkoutuneesta putkesta purkautunut höyry tappoi 4 ja haavoitti 7 työntekijää. Voimalayhtiö myönsi, ettei ruosteen syömää putkea ollut tarkistettu asianmukaisesti sen asentamisen jälkeen vuonna 1976. Tapahtuma sattui turbiinilaitoksella, jossa ei ole ydintekniikkaa eikä radioaktiivisia aineita. INES 0.
9. huhtikuuta 2005 - Sellafield, Iso-Britannia
- Sellafieldin ydinvoimalan lähettyvillä olevalla ydinjätteen käsittelylaitoksella havaittiin 9. huhtikuuta, että putkistoihin syötetty jätemäärä ei vastannut putkistoista keskipakoerottimiin saapuvaa jätemäärää. Työntekijät käyttivät etäkameroita vuotokohdan etsimiseen ja havaitsivat, että yli 20 tonnia pääasiassa typpihappoon liotettua uraania ja plutoniumia oli vuotanut suoja-altaaseen. Suoja-allasalueella säteilytaso on varsin korkea, joten jätteen poisto ja käsittely joudutaan tekemään todennäköisesti erityisesti tätä tehtävää varten valmistettavin robotein.
11. toukokuuta 2005 - Olkiluodon ydinvoimala, Suomi
- Sähkökatko aiheutti ydinvoimalan joidenkin ydinturvallisuutta valvovien laitteistojen sekä valaistuksen, hissien ja ilmanvaihdon sammumisen. Valvontalaitteistot olivat pois päältä varavoimanlähteen käynnistymiseen saakka. Ympäristölle ei aiheutunut haittaa, mutta voimalan edustajan mukaan pimeyden aikana työturvallisuus oli tavanomaista heikompi näkövaikeuksien vuoksi. Katko johtui sähköjärjestelmien muutostöissä tapahtuneesta sähkökytkentöjen erotusvirheestä ja paljasti puutteita turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitteistojen työsuunnittelussa. INES 1.
13. toukokuuta 2005 - Oskarshamnin ydinvoimala, Ruotsi
- Ydinvoimalan ykkösyksikön turbiinissa esiintyi poikkeuksellista värinää. Sitä yritettiin vaimentaa laskemalla reaktorin tehoja asteittain seuraavana päivänä, mutta värinä jatkui. Koska värinä ei poistunut, ykkösyksikkö ajettiin alas.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Kernkraftwerk Brunsbüttel: Bruch der Deckelsprühleitung im Sicherheitsbehälter am 14.12.2001, HARTEL W., KLEEN U, Hamburgische Electricitäts-Werke AG, Atw. Internationale Zeitschrift für Kernenergie (Atw, Int. Z. Kernenerg.) ISSN 1431-5254
