Ydinvoima Suomessa
Wikipedia
Ydinvoimaa Suomessa tuottavat neljä toimivaa ydinreaktoria, joilla tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä. Voimaloista kaksi on Satakunnan Olkiluodossa ja toiset kaksi Loviisassa. Viides ydinvoimala, Olkiluoto-3, on rakenteilla. Lisäreaktoreista on käyty keskustelua ja Teollisuuden Voima TVO ja Fortum ovat aloittaneet kuudennen laitosyksikön arvioinnin.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Käytössä ja rakenteilla olevat voimalat
Ydinvoimaa piti rakentaa aikoinaan Suomeen nykyistä enemmän, muun muassa Helsinki osti Vuosaaren vierestä Sipooseen kuuluvan Granön saaren uutta ydinvoimalaitosta varten. Voimaloita ei lopulta rakennettu läheskään visioituja määriä.
Tällä hetkellä Suomessa on neljä ydinreaktoria, joilla tuotetaan noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä. Lisäksi Espoon Otaniemessä on pieni tutkimusreaktori Triga. Reaktorin tuottamaa säteilyä käytetään tutkimuksen lisäksi aivokasvainten hoidossa käytettävään boorineutronikaappaushoitoon.
Sähköntuotannossa olevista ydinreaktoreista kaksi sijaitsee Satakunnassa Eurajoen Olkiluodon saarella, lähellä Raumaa. Niiden omistaja on TVO eli Teollisuuden Voima. Toiset kaksi Fortumin reaktoria sijaitsevat Itä-Uudellamaalla Loviisassa, ne on sijoitettu Hästholmenin saarelle.
Eurajoen kiehutusvesireaktorit (BWR) valmisti ruotsalainen Asea-Atom, nykyinen Westinghouse Electric Company, joka on osa japanilaista Toshibaa. Loviisan painevesireaktorit (PWR) ovat neuvostoliittolaisen Atomenergoexportin tuotosta. Loviisan 1. yksikkö aloitti sähköntuotannon helmikuussa 1977 ja 2. yksikkö marraskuussa 1980. Olkiluodon reaktorit otettiin tuotantokäyttöön vuosina 1979 ja 1982.
[muokkaa] Viides ydinvoimala
Eduskunta antoi vuonna 2002 TVO:lle luvan rakentaa viidennen ydinvoimalaitosyksikön Olkiluotoon. Yksikön oli tarkoitus olla tuotantokäytössä keväällä 2009, mutta sen valmistuminen myöhästyi toimittajan ongelmien takia, ja uuden aikataulun mukaan sen pitäisi olla kaupallisessa käytössä 2011. Uusi laitos on tekniikaltaan ns. kolmannen sukupolven kevytvesireaktori ja malliltaan eurooppalainen painevesireaktori eli EPR. Voimala tulee olemaan sähköteholtaan (1600 MW) maailman suurin yksikkö. Laitokseen tulee maailman suurin höyryturbiini. Uuden voimalan toimittaa ranskalaisen Framatomen (nyk. Arevan) ja saksalaisen Siemensin muodostama konsortio.
[muokkaa] Ehdotetut ydinvoimalat
Uusista ydinvoimaloista on tehty ehdotuksia julkisessa ydinvoimakeskustelussa. Ydinvoimahankkeiden kannattajien mukaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta ilman ydinvoimaa. Heidän mukaansa ydinvoiman keinoin voidaan vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja venäläisestä tuontisähköstä. Lisäksi nykyiset ydinvoimalat ovat vanhentumassa pian. Toisaalta energiakeskustelussa korostetaan, että ydinvoiman lisääminen ei ole välttämättömyys vaan valinta, ja että muun muassa energiansäästö ja uusiutuvien energianlähteiden kehittäminen ja käyttöönotto ovat ydinvoimakysymystä oleellisempia Suomen energiapolitiikan kannalta.
Suomen poliittisista puolueista ydinvoiman lisärakentamista kannattavat Kokoomus[1] ja Keskusta.[2] Vihreät,[3] Vasemmistoliitto[4] ja Perussuomalaiset[5] vastustavat sitä. Kristillisdemokraatit,[6] RKP[7] ja SDP[8] ovat jättäneet kantansa avoimeksi. Eduskuntavaalien 2007 ehdokkaista yli puolet suhtautuu kielteisesti kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen.[9]
12. helmikuuta 2007 Suomen presidentti Tarja Halonen lausui Australian valtiovierailunsa yhteydessä Australian-sanomalehden haastattelussa, että ydinvoima on vain "lyhytkestoinen lääke" eikä siten ole pysyvä ratkaisu ilmastonmuutokseen.[10] Saman haastattelun yhteydessä hän vertasi ydinvoimaa päänsärkyyn: "Jos päätä särkee, otetaan pilleri, mutta pitäisi myös kiinnostua siitä, mikä päänsäryn aiheuttaa."
[muokkaa] Raaka-aineiden louhinta
Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM teki päätöksen uraanivaltauksesta Enon ja Kontiolahden rajalle 10.10. 2006. Päätös antaa ranskalaiselle Cogema-yhtiölle (Compagnic Générale des Matières Nucléaires, nykyisin Areva) oikeuden uraanin ja muiden malmien etsintään. Päätös ei oikeuta koelouhintaan tai koerikastukseen. Valtaus on voimassa 5 vuotta. Yhtiö sai Enossa ja Kontiolahdella valtausoikeudet 18 alueeseen. Niiden kokonaispinta-ala on noin 1 500 hehtaaria. Valtausalueilta etsitään uraania ja toriumia.
Lisätietoa: Uraanitietoa Pohjois-Karjalasta
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Energia- ja ilmastopoliittinen kannanotto 11. kseäkuuta 2006. Kansallinen Kokoomus. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ "— — Suomessa on varauduttava myös ydinvoiman lisäkapasiteetin rakentamiseen." Keskustan tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011 Suomen Keskusta r.p.. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Ryhmäpuheenvuoro ilmastonmuutosta ja energiansaannin turvaamista koskevassa välikysymyskeskustelussa 17. tammikuuta 2007. Vihreät. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 22. marraskuuta 2006. Vasemmistoliitto. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 13. elokuuta 2006. Perussuomalaiset rp.. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Kristillisdemokraattien tärkeimmät tavoitteet Kristillisdemokraatit. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Eduskuntavaaliohjelma 2007 Svenska folkpartiet. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Vaaliohjelma 11. marraskuuta 2006. SDP. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Kansanedustajaehdokkaat suhtautuvat kielteisesti ydinvoimaan 14. helmikuuta 2007. YLE uutiset. Luettu 15. helmikuuta 2007.
- ↑ Halonen vastustaa kuudetta ydinvoimalaa 13. helmikuuta 2007. YLE uutiset. Luettu 13. helmikuuta 2007.
