Marcus Collin
Wikipedia
Gustaf Marcus Collin (18. marraskuuta 1882, Helsinki – 22. syyskuuta 1966, Kauniainen) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja professori.
Collin syntyi ylemmän keskiluokan virkamiesperheeseen. Hänen isänsä oli Karl Gustav Kollin ja äitinsä Emilia Charlotta Stenman. Hän avioitui taidemaalari Eva Helena Törnwallin (23. joulukuuta 1896 – 28. kesäkuuta 1982) kanssa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koulutus ja oma opetustyö
Taiteeseen johtavaa koulutusta Collin sai niukasti. Hän oli oppilaana Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1903–1904 sekä opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa 1904–1905. Hän toimi myös jonkin aikaa opettajana: johtavana opettajana Vapaassa taideakatemiassa 1915–1916 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa virkaa tekevänä opettajana 1921–1922 sekä vakinaisena opettajana vuosina 1922–1927.
[muokkaa] Marraskuun ryhmä
On todettu, että Marcus Collinin teoksensa olivat usein välähdyksiä jostakin sosiaalisesta tilanteesta[1]. Suomalaista expressionismia edustava Marraskuun ryhmä perustettiin 1910-luvun lopulla, ja Marcus Collin oli sen kantavia jäseniä. Tämän ryhmän kollektiivinen vaikutus tulee esiin hänen teoksissaan.
Surutalossa (1916) Collinin ihminen toimii ryhmänä ja ryhmän jäsenenä. Marcus Collinin taiteessa ihminen on aina osa suurempaa joukkoa. Silloinkin kun Collin välillä kääntää kuvissaan esiin elämän humoristiset puolet, hän yleensä hymyilee ihmiselle pilkkaamatta koskaan yksityisen ihmisen heikkoutta tai henkilökohtaista naurettavuutta[2].
Marcus Collinin lisäksi Marraskuun ryhmän suomalaiseen ekspressionistien ryhmään kuuluivat: Tyko Sallinen, Alvar Cawén, Jalmari Ruokokoski, Valle Rosenberg, William Lönnberg ja Ilmari Aalto.
[muokkaa] Näyttelyt
[muokkaa] Kotimassa
Näyttelydebyyttinsä taidemaalarina Marcus Collin teki Suomen taiteilijain näyttelyssä vuonna 1907. Hän osallistui näihin vuosittain pidettäviin näyttelyihin 1908, 1909, 1910, 1912, 1913, 1922, 1936, 1943, 1954 kesä kutsuttuna 1967 ja muistoryhmän näyttelyyn vuonna 1970.
[muokkaa] Ulkomailla
- Ruotsi: Tukholma 1916, 1929, 1931, 1933, 1940 ja 1944 sekä Göteborg 1923, 1939 ja 1940,
- Tanska: Kööpenhamina 1919,
- Norja: Oslo 1929, 1936, 1940, 1946, 1950 ja 1953 sekä Bergen 1953
- Viro: Tallinna 1930 sekä Tartto 1931,
- Latvia: Riika 1935,
- Venäjä: Pietari 1917 sekä Moskova 1934,
- Alankomaat: Amsterdam 1931, Haag 1952,
- Belgia: Antwerpen 1931, Bryssel 1952,
- Saksa: Kiel 1929 sekä Berliini, Düsseldorf ja Hampuri 1935,
- Italia: Milano ja Rooma 1937, Rooma 1955 ja Firenze 1953
- Tshekkoslovakia: Praha 1953,
- Puola: Varsova [[1952],
- Sveitsi: Zürich 1952,
- Ranska: Pariisi 1952.
[muokkaa] Huomionosoitukset ja jäsenyydet
- Serlachiuksen säätiön hallituksen jäsen 1935–1966
- Suomen taiteilijaseuran kunniajäsen 1943
- Professorin nimi ja arvo 1953
- Suomen valtion taiteilijaeläke 1959
[muokkaa] Teoksia nähtävänä
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Katso Didrichsenin museo.
- ↑ Katso http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/guide/cont/chap9/sect2/page137.htm Ateneum.
[muokkaa] Lähteet
- Didrichsenin museo
- Suomen kuvataiteilijat verkkomatrikkeli
- Kuvataiteilijat 1986. Suomen Taiteilijaseura. 1987.
