Neoliittinen Eurooppa

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Neoliittisen "Vanhan Euroopan" kulttuurit noin 4000-3000 eaa., vihreä megaliitteihin liittyvä suppilopikarikulttuuri TRB. Sininen on Tonavan maanviljelijöiden nauhakeraaminen kulttuuri, oranssi Lengyelin kulttuuri, purppuranvärinen Vincan kulttuuri johon väitetään liittyvän maailman vanhimman kirjoituksen, punainen Cucutenin eli Tripoljen lähes kaupunkimainen kulttuuri ja keltainen luultavasti indoeurooppalaisen Yamnan kurgaanikulttuurin länsiosa.

Neoliittinen Eurooppa: Nuoremman kivikauden eli neoliittisen kauden alussa noin 7000-4000 eaa maanviljely, karjanhoito ja saviastioiden tekotaito levisivät suureen osaan Eurooppaa. Leviäminen alkoi Balkanin niemimaalta. Kehitys tapahtui eri Euroopan alueilla eri tahtiin. Kaakkois-Euroopassa neoliittinen kausi oli 7000-3000 eaa., Pohjois-Euroopassa 4500-1500 eaa. Pohjoisessa Euroopassa neoliittinen kausi luetaan alkavan saviastioiden käytön alusta, koska maanviljelyn alku oli siellä hyvin vaivalloista kylmän ilmaston takia.

Maanviljely saapui Eurooppaan Kreikan Thessaliaan läntisestä Etelä-Turkista. Kreikasta maanviljely alkoi levitä Balkanin niemimaalla kohti Serbiaa ja Romaniaa sekä Unkaria. Noin 6000-4000 eaa. levittäytyivät Unkarista Tonavan jokilaaksoa pitkin kohti Saksaa pitkissä taloissa asuvat maanviljelijät, jotka loivat nauhakeramiikkaa.

Eteläisessä Itä-Euroopassa oli noin 4000-3000 eaa. kehittyneitä kuparikautisia maanviljelykulttuureja, joihin liittyi kiinteä linnoitusmainen asutus. Näitä olivat Tripoljen ja Vincan kulttuurit. Länsi-Euroopassa rakennettiin joillain paikoin suurista kivistä tehtyjä kivirakannelmia, megaliitteja maanviljelyn saapumisen jälkeen noin 4800 eaa alkaen.

Monesti Euroopan kuparikausi luetaan neoliittiseen kauteen.

Neoliittista Eurooppaa on sanottu joskus "vanhaksi Euroopaksi". Sen hävitti noin 3500 eaa alkanut indoeurooppalaisten aalto.

Sisällysluettelo

1 Maanviljelyn leviäminen Euroopassa
2 Maanviljelyn leviäminen ei ollut tasaista
3 Maanviljelyn leviämisen aikataulua
4 Euroopan neoliittisen kauden kulttuurit
5 Lähteet
6 Katso myös
7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen Euroopassa

Maanviljelyn leviäminen Euroopassa tapahtui pitkin Välimeren rantoja ja sen rannoilta pohjoiseen, sekä Itä-Euroopassa mentereella Kreikasta Unkariin, jonka jälkeen viljely ja karjanhoito levisivät Itä-Euroopassa kohti luodetta ja länttä. Suomeen maanviljely saapui joskus 3000-1500 eaa.

Euroopan maanviljely on lähtöisin Lähi-Idästä, missä maata viljeltiin Levantissa [Israel]]issa ja Syyriassa ehkä jo 10000-8000 kalibroitua vuotta eaa. Maanviljelyn syntyyn ja leviämiseen liittyvät ajoitukset ovat jonkin verran kiisteltyjä ja joiltain osin ehkä liian nuoria.

Jo 7000 eaa maanviljely oli levinnyt itään ja pohjoiseen Mesopotamiaan ja Tigriin pohjoispuolisille Iranin Zagrosvuorille ja länteen keskiseen ja itäiseen eteläiseen Turkkiin, minne syntyi noin 7000 eaa Hacilarin kulttuuri. Turkin kulttuuriin liittyi härän palvonta. Palvottu härkähän tunnetaan monista myöhemmistä kulttureista, esim Egyptin Apis-härkä. Maata alettiin pian viljellä myös Manner-Euroopassa, jonne se levisi laajalle alueelle 3000-2000 vuodessa.

Arvellaan meenviljelyn saapuneen alussa meritse itäiseen Etelä-Kreikkaan ja Kreetaan noin 7000 eaa. Kreikkaan Thessaliaan syntyi pian Esi-Sesklon kulttuuri ehkä jo 7500, varmemmin 6850-6000 eaa. Esi-Sesklon kulttuuri muistutti Turkin Hacilaria. Esi-Sesklo kehittyi pian Sesklon kulttuuriksi.

Tämän jälkeen maanviljely levisi pohjoiseen ehkä 6500-6000 Balkanille Karanovo I-II and Starcevo-Körosin kulttuureiksi. Maanviljely levisi edelleen Tisza-joen yläjuoksulle itäisen Tardenoisin kulttuurin reunan alueelle. Käytännössä koko Balkan muuttui maanviljelyalueeksi 6000-5000 eaa. Kreikan siirtolaisten tai vaikutteiden mukana.

Kreikan seuduilta alkanut leviäminen tapahtui kahta reittiä: pitkin Välimerta länteen ja Välimeren rannoilta pohjoiseen, sekä Kreikasta Balkanin kautta länteen ja pohjoiseen. Karjanhoito lienee levinnyt nopeammin kuin maanviljely. Pohjoisella reitillä aanviljely oli levinnyt Unkariin Tiszajoelle Tonavan lähelle 6400 – 6100 eaa. Sinne syntyi noin 5700 eaa nauhakeraaminen kulttuuri. Maanviljelyn leviäminen Euroopassa tapahtui mm. nauhakeraamisten jokilaaksojen lössin ravinteita hyödyntävien mukana, mutta melko hitaasti. Aikaisemmin uskottiin varhaisten nauhakeraamisten viljelijöiden olleen melko liikkuvia kaskiviljelijöitä, nykyään uskotaan heidän asuneen malko pitkään paikoilleen eikä viljelleen kaskien avulla.

Nauhakeraamisen kulttuurin vaikutuksesta maanviljely levisi nopeasti länteen, Tonavan yläpuolelle ja Reinin varsille 5000 eaa mennessä. Maanviljely levisi Unkarista Etelä-Puolaan ja Keski-Saksaan 5000-4000 eaa.

Etelämpänä oli toinen maanviljelyn leviämisen pääväylä. Siellä maanviljelyä levitti pitkin Välimeren rannikkoa länteen ns sydänsimpukkakeramiikkaa tuottanut merenkävijäkulttuuri.

6000-5600 eaa. alkoi maanviljely levitä Ranskan ja Italian etelärannikoilta pohjoiseen ja oli levinnyt Keski-Eurooppaan 5500-5000 eaa.

Ranskaan ilmestyi nauhakeramiikkaa jo 4800 eaa, mutta ensimmäinen maatalouskylä 4650 Ranskaan Courthézoniin Vauclusessa itäisessä Etelä-Ranskassa. Megaliitteja alettiin rakentaa malko pian sen jälkeen kun maanviljely oli saapunut Portugaliin ja Ranskaan. Noin 4500 eaa rekennettiin Barnenzin megaliittihauta Bretagneen. Länsi-Ranskan varhaislle megaliittialueille tuli vaikutteita luultavasti sekä idästä nauhakeramiikan suunnasta, että etelästä sydänsimpukkakeramiikan suunnasta.

Pohjois-Ranskassa ja Englannissa viljeltiin maata noin 3500 eaa, Espanjassa 5000-3000 eaa. Viljely levittäytyi Venäjällä itään 3000-2500 eaa. Itämeren etelärannikolla ja Etelä-Skandinaviassa viljeltiin maata 3900 eaa missä maanviljely levisi Etelä-Ruotsissa pohjoiseen 4000-3000 eaa. ja samoin Etelä- Tanskassa pohjoiseen. Suomeen maanviljely tuli noin 2500 eaa., ehkä aiemmin, ehkä myöhemmin.

Joidenkin arkeologien mukaan indoeurooppalaisen kielet saapuivat Eurooppaan ensimmäisten nauhakeraamisten maanviljelijöiden mukana. Kielentutkijoiden mukaan indoeurooppalainen kieli levisi vasta pronssikaudella sotaisen kurgaanikulttuurin levitessä tänne mm vasarakirveskulttuurin muodossa.

[muokkaa] Maanviljelyn leviäminen ei ollut tasaista

Maanviljely näyttää levinneen ainakin Itä- ja Keski-Euroopassa muuttoliikkeen mukana vauhdilla 0,6-1,3 km vuodessa. Koska osa maanviljelijöistä palasi lähtöpaikoilleen, maanviljely levisi varsin hitaasti, kuin diffuusiolla. Diffuusiohan on mekanismi, joka muistuttaa värjätyn veden leviämistä hitaasti imupaperiin. Maanviljely suosi pitkään alavia maita, vuoristoja alettiin viljellä vasta 2000 eaa. Alavilla mailla viljeltiin sen takia, että siellä oli ravinteikasta lössimaata. Toisaalta esim Hollantiin Limburgiin ilmestyi maanviljelyasutusta joksikin aikaa 5300-4900 eaa. ennen varsinaista maanviljelyn saapumista. Oli varsin tavallista, että maata viljelemään ryhtynyt väestö alkoi taas metsästää, maanviljelyhän oli altis esim. katovuosille.

[muokkaa] Maanviljelyn leviämisen aikataulua

7000 eaa. Turkkiin
6800 eaa. Kreikan Thessaliaan
5600 eaa. Adrianmerelle
5200 eaa. Neoliittista kulttuuria Espanjassa^[1]
5200 eaa. Lampaita Portugalissa
5300 eaa. Tyrrhenanmerelle
5200 eaa. Ranskan-Iberian rannikolle
5000 eaa. Maanviljely levisi Unkariin, Romaniaan, Bulgariaan ja entiseen Jugoslaviaan
4750 eaa. Maanviljelijöitä Tonavaa pitkin Etelä-Moraviaan