Pikkumetsähiiri
Wikipedia
| Pikkumetsähiiri | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Pikkumetsähiiri (Apodemus sylvaticus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa elävä metsähiiren ja peltohiiren sukulainen. Se on Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä.
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pikkumetsähiiri on 8-10 senttinen ja 14-28 gramman painoinen. Sen häntä on yhtä pitkä kuin ruumiis. Pikkumetsähiirellä on kellertävä turkki joka on vatsasta vaaleahko ja sillä on usein oranssinruskea laikku rinnassa. Korvat ovat melko suuret ja ne ovat erittäin herkät äänille. Silmät ovat ulkonevat, joilla se näkee yölläkin. Tuntoherkät viikset ovat hyvin suuret.
[muokkaa] Levinneisyys
Suomessa lajia ei tavata. Muualla Euroopassa pikkumetsähiiren levinneisyysalue on laaja, se ulottuu Etelä-Ruotsista ja Baltiasta Pohjois-Afrikkaan. Idässä se elää Länsi-Ukrainassa ja lännessä Brittien saarilla. Se elää myös useimmilla Välimeren saarilla ja Islannissa. Pikkumetsähiiri on levinnyt laajalle alueelle ihmisen mukana, ehkä jo tuhansia vuosia sitten. Pikkumetsähiiri viihtyy parhaiten lauhkean vyöhykkeen metsissä, avoimilla mailla, asutuilla seuduilla ja havumetsissä.
[muokkaa] Elintavat
Pikkumetsähiiri pysyttelee päivisin pääosin kolossaan ja lähtee yöllä etsimään ruokaa. Hiiri kiipeilee hyvin ja etsii ruokaa usein hennoiltakin kasveilta. Koloverkosto, jossa elää useita aikuisia hiiriä, on usein puiden lomassa. Kolosta on useita reittejä ulos siltä varalta, että peto pääsee luolastoon. Se elää yleensä yksikseen, mutta seurallisuus vaihtelee. Pikkumetsähiiret ovat aina varuillaan, eivätkä lähde kolostaan kirkkaina kuutamoöinä ollenkaan petojen pelossa. Muulloinkin laji on aina varovainen ja nuuhkii ilmaa. Vaaran havaitessaan se vilistää heti piiloon. Sen vihollisia ovat etenkin lehtopöllö, kettu, lumikko, kärppä ja kissa.
Talvisin pikkumetsähiiri on myös aktiivinen ja käyttää keräämiään ruokavarastoja, kun ravinnosta on muuten pulaa. Pikkumetsähiiret syövät hyvin monipuolista ravintoa, sitä mitä on milloinkin tarjolla. Keväisin ne syövät etenkin siemeniä, taimia, versoja ja juuria. Se myös täydentää kasvisruokaa hyönteisillä ja niiden toukilla. Syksyllä se syö tammmenterhoja, erilaisia pähkinöitä, siemeniä, viljaa, hedelmiä, marjoja ja sieniä. Sateen esiin tuomia etanoita ja kastematoja se syö aina tilaisuuden tullen.
Pikkumetsähiiret lisääntyvät talvea lukuun ottamatta aina. Naaras parittelee useiden koiraiden kanssa. Uroksen siittiöt kilpailevat siitä, mikä pääsee hedelmöittämään munasolun. Naaras vuoraa pesänsä sammaleilla, lehdillä ja ruoholla. Poikaset syntyvät 2-3 viikon päästä karvattomina, sokeina ja avuttomina. Silmät avautuvat kaksiviikkoisina. Poikaset kasvavat nopeasti ja emo ajaa poikaset pois jo kolmiviikkoisina. Naaras saa yleensä kahdesta kolmeen poikuetta vuodessa, mutta ne voivat tehdä neljännenkin jos sää sallii ja ruokaa riittää.
