Pohjoissaame
Wikipedia
Pohjoissaame | |
Muu nimi | saame, norjansaame, tunturisaame, pohjoislappi |
Omakielinen nimi | davvisápmi, davvisámegiella (sápmi, sámegiella) |
Englanti | North Sami, Norwegian Sami |
Ranska | sami du nord |
Tiedot | |
Alue | Suomi, Ruotsi, Norja |
Virallinen kieli | Enontekiö, Inari, Utsjoki, Sodankylä |
Puhujia | 30 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Kotimaisten kielten tutkimuskeskus |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | uralilaiset kielet |
Kieliryhmät | suomalais-ugrilaiset kielet suomalais-permiläiset kielet suomalais-volgalaiset kielet suomalais-saamelaiset kielet saamelaiskielet länsisaamelaiskielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | se |
ISO 639-2 | sme |
SIL | LPR |
Ohje |
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosassa noin 30 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 % puhuu pohjoissaamea. Suomessa pohjoissaamen puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli kuudessa kunnassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kirjakielen historiaa
Pohjoissaamen ortografia alkoi muotoutua 1800-luvulla. Kieltä kirjoitettiin 1900-luvulla eri tavoin Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, kunnes se sai yhtenäisen ortografian vuonna 1979.
[muokkaa] Nykytilanne
Suomessa pohjoissaamea voi opiskella pääaineena Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa.
[muokkaa] Kielioppi
Pohjoissaamen kieli on hyvin agglutinoiva ja sillä on paljon yhteisiä piirteitä muiden uralilaisten kielten kanssa.
Sijamuodot
Pohjoissaamessa on 6 tai 7 sijaa riippuen siitä, katsotaanko genetiivi ja akkusatiivi samankaltaisuutensa vuoksi yhdeksi sijaksi.
Essiivi (pääte:-n) on samanlainen sekä monikossa että yksikössä (mánnán=lapsena, lapsina).
Pronominit
Pohjoissaamessa persoonapronomineilla on kolme lukua, yksikkö, monikko ja duaali.
Suomi | nominatiivi | Suomi | genetiivi/akkusatiivi | |
---|---|---|---|---|
1.persoona (yksikkö) | minä | mun | minun, minut, minua | mu |
2.persoona (yksikkö) | sinä | don | sinun, sinut, sinua | du |
3.persoona (yksikkö) | hän | son | hänen, hänet, häntä | su |
1.persoona (duaali) | me | moai | meidän, meidät, meitä | munno |
2.persoona (duaali) | te | doai | teidän, teidät, teitä | dudno |
3.persoona (duaali) | he | soai | heidän, heidät, heitä | sudno |
1.persoona (monikko) | me | mii | meidän, meidät, meitä | min |
2.persoona (monikko) | te | dii | teidän, teidät, teitä | din |
3.persoona (monikko) | he | sii | heidän, heidät, heitä | sin |
Seuraavasta taulukosta käy ilmi persoonapronominin hän taivutus eri sijoissa:
Yksikkö | Duaali | Monikko | |
---|---|---|---|
Nominatiivi | son | soai | sii |
Genetiivi/Akkusatiivi | su | sudno | sin |
Lokatiivi | sus | sudnos | sis |
Illatiivi | sutnje | sudnuide | sidjiide |
Komitatiivi | suinna | sudnuin | singuin |
Essiivi | sunin | sudnon | sinin |
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Wikipediija. Váldosiidu Pohjoissaamenkielinen Wikipedia
- Yle - Sámiradio
- Yleisradio Oddasat, saamenkieliset uutiset
- Pohjoissaamenkielinen lintusanasto
- Saamelaiskielten etymologinen tietokanta
Uralilaiset kielet |
akkalansaame | aunuksenkarjala | enetsi | ersä | eteläsaame | hanti | inarinsaame | inkeroinen | juratsi | kamassi | karjala | keminsaame | kiltinänsaame | koltansaame | komi | komipermjakki | kveeni | liivi | luulajansaame | lyydi | mansi | mari | matori | merja | metserä | meänkieli | mokša | muroma | nenetsi | nganasani | niittymari | piitimensaame | pohjoissaame | selkuppi | suomi | turjansaame | udmurtti | unkari | uumajansaame | varsinaiskarjala | vatja | vepsä | viro | võro |