Tbilisi
Wikipedia
Lippu | Sijainti |
---|---|
Perustiedot | |
Sijainti: | 41°43′ N. 44°47′ E. |
Pinta-ala: | 350,0 km² |
Väestö: | 1 345 000 (vuonna 2000) |
Asukastiheys: | 3 842,9 henkilöä/km² |
Perustamisvuosi: | 400-luku |
Korkeus: | 380-600 m merenpinnasta |
Suuntanumero: | +32 |
Kaupunginjohtaja: | Giorgi Ugulava |
Tbilisi (georg. თბილისი) on Georgian pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Kurajoen varrella ja sen väkiluku on 1 081 679 (2002). Tbilisi muodostaa oman hallintoalueensa, jonka pinta-ala on 1 384 neliökilometriä – kaupungin pinta-ala on 350 km². Tbilisi sijaitsee kohdassa 41°43′ N 44°47′ E. Vuoteen 1936 asti kaupunki tunnettiin turkkilaisperäisellä nimellä Tiflis.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhaishistoria
Vanhan legendan mukaan nykyisen Tbilisin aluetta peittivät metsät vielä 400-luvulla. Yksi tarina kaupungin perustamisesta kertoo Georgian kuningas Vakhtang I Gorgasalista, joka lähti metsästämään alueen metsiin haukan kanssa. Kuninkaan haukka haavoitti fasaania, minkä jälkeen molemmat linnut putosivat läheiseen kuumaan lähteeseen ja kuolivat. Kuningas oli niin vaikuttunut lähteistä, että hän päätti hakkauttaa metsän ja rakennuttaa paikalle kaupungin. Nimi Tbilisi tuleekin vanhan georgian sanasta tpili, joka tarkoittaa lämmintä. Nimi Tpili tai Tpilisi annettiin siis alueen lukuisten rikkipitoisten kuumien lähteiden mukaan.
Arkeologinen tutkimus alueella on paljastanut, että Tbilisin alueella oli asutusta jo neljännellä vuosituhannella eaa. Aikaisimmat muistiinkirjoitetut tiedot asutuksesta ovat 300-luvun loppupuolelta, kun alueelle rakennettiin kuningas Varaz-Bakurin aikana linnoitus. Vuosisadan lopussa se joutui persialaisten käsiin, ja Kartlin kuningaskunnalle vasta 400-luvun puolivälissä. 452–502 hallinnut kuningas Vakhtang IV siis pikemminkin herätti kaupungin eloon ja uudelleenrakensi sen perustamisen sijaan. Hänen rakennuttamansa alue sijaitsee nyky-Tbilisissä todennäköisimmin Metetši-aukion ympäristössä (Abanot-Ubanin kaupunginosassa).
[muokkaa] Tbilisistä tulee pääkaupunki
Kuningas Datši I Udžarmeli, Vakhtang IV:n seuraaja, siirsi pääkaupungin 500-luvun alussa Mtskhetasta Tbilisiin isänsä testamentin mukaan. Georgia ei tuohon aikaan ollut yhtenäinen joten Tbilisi oli vain Itä-Georgian (Iberian) pääkaupunki. Kuningas Udžarmeli rakennutti hallitusaikanaan kaupunkia suojaavan muurin valmiiksi. 500-luvun alusta lähtien Tbilisi alkoi kasvaa tasaisesti sen strategisen sijainnin ansiosta Euroopan ja Aasian välisellä kauppareitillä.
[muokkaa] Vieras valta
Tbilisin hyvä sijainti ei luvannut hyvää sen asemalle Iberian pääkaupunkina, vaan siitä tuli alueen suurvaltojen - Persia, Bysantti, Arabia ja seldžukit - välinen kiistakapula. Vaikka Tbilisi ja Itä-Georgia pystyivät säilyttämään valloittajiensa allakin jonkinlaisen autonomian, Tbilisin kultuurinen kehitys riippui suuresti siitä kuka kaupunkia hallitsi. Alueen epäitsenäisyys kesti 500-luvun loppupuolelta aina 1000-luvulle.
570-580 persialaiset valloittivat Tbilisin ja hallitsivat kaupunkia yli vuosikymmenen. Vuonna 627 Bysantin armeijat tuhosivat kaupunkia ja 736–738 arabit saapuivat Murvan II Ibn-Muhammadin johtamana kaupunkiin. Arabivalloitus toi alueelle järjestystä ja myös modernimman/muodollisemman lakijärjestelmän. Arabivalta jatkui alueella noin vuoteen 1050 asti. Jälleen vuonna 1068 seldžukit rosvosivat kaupunkia.
[muokkaa] Georgia yhdistyy
Vuonna 1122 seldžukkeja vastaan käytyjen suurten taisteluiden jälkeen, mihin osallistui ainakin 60 000 georgialaista ja 300 000 turkkilaista, kuningas Daavid IV:n joukot saapuivat Tbilisiin. Taistelujen laannuttua Daavid siirsi residenssinsä Kutaisista Tbilisiin ja teki siitä yhdistyneen Georgian kuningaskunnan pääkaupungin. 1100- ja 1200-luvuilla Tbilisistä tuli tärkeä keskus ja kaupungin talous lähti voimakkaaseen nousuun. 1100-luvun loppuun mennessä Tbilisin asukasluku oli yltänyt 80 000:een. Kaupungista ei tullut tärkeä kulttuurikeskus vain georgialaisessa mutta myös maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Kuningatar Tamaran hallituskaudella Šota Rustaveli työskenteli Tbilisissä kirjoittaessaan Georgian kansalliseeposta Pantterintaljainen. Aikakausi tunnetaan yleisesti Georgian renessanssina, ja Marco Polokin kertoi matkoiltaan Georgiassa olevasta hienosta kaupungista, jota ympäröivät esikaupungit ja linnoitukset.
[muokkaa] Mongolivalloitus ja epävakauden aika
Tbilisin kulta-aika ei kestänyt vuosisataa kauempaa. Vuonna 1236, kärsittyään murskaavan tappion mongoleille, Georgia joutui mongolivaltakunnan haltuun. Vaikka kansakunta säilytti nimellisen itsenäisyyden, seuraavan vuosisadan aikana mongolit vaikuttivat suuresti Tbilisin kulttuuriin ja politiikkaan. 1320-luvulla mongolit ajettiin maasta ja Tbilisistä tuli jälleen itsenäisen Georgian pääkaupunki. Rutto iski kaupunkiin 1366.
1300-luvun lopusta 1700-luvun loppuun Tbilisi oli jälleen vuorotellen useiden valloittajien hallinnassa ja tuhottiin useita kertoja lähes maan tasalle. 1386 Timur Lenkin armeijat valloittivat kaupungin, 1444 Tbilisin valtasi Tabrizin šaahi Jahan-Šah, 1522 Persian valtakunta. 1524 Georgian kuningas Daavid X vapautti kaupungin ja Tbilisi jälleenrakennettiin. 1600- ja 1700-luvuilla Tbilisistä kilpailivat Osmanien valtakunta ja Persia. Kuningas Erekle onnistui useita kertoja karkottamaan persialaiset mutta lopulta jälleen, vuonna 1795, šaahi Agha-Mohammad Khan poltti kaupungin maan tasalle. Erekle ei uskonut Georgian pärjäävän Persialle yksinään, vaan päätti hakea Venäjän apua.
[muokkaa] Venäjän valta
Vuonna 1801 Kartl-Kakhetin kuningaskunnan liityttyä Venäjään Tbilisistä tuli Tbilisin guvernementin pääkaupunki. 1800-luvulla kaupunki alkoi jälleen kasvaa taloudellisesti ja poliittisesti. Uusia eurooppalaistyylisiä rakennuksia pystytettiin ympäri kaupunkia ja rakennettiin rautateitä yhdistämään Tbilisi muihin tärkeisiin kaupaunkeihin, kuten Batumiin, Potiin, Bakuun ja Jerevaniin. 1850-luvulle mennessä Tbilisistä oli taas tullut tärkeä kulttuurin ja talouden keskus. Monet Georgian kansalliselle heräämiselle tärkeät hahmot – mm. Ilia Tšavtšavadze, Akaki Tsereteli, Iakob Gogebašvili ja Aleksandr Gribojedov – löysivät kotinsa kaupungista. Kaupungissa kävivät useasti Aleksander Puškin, Leo Tolstoi, Mihail Lermontov, Romanovit ja monet muut. Romanovit perustivat Kaukasian residenssinsä Golovin-kadulle (nykyinen Rustaveli) Tbilisiin.
[muokkaa] Itsenäisyys ja kommunismi
Tbilisi toimi lyhyen aikaa Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäisen Georgian pääkaupunkina 1918–1921. Puna-armeija miehitti maan 1921, ja vuoteen 1991 saakka Tbilisi oli ensin Transkaukasian sosialistisen neuvostotasavallan ja myöhemmin Georgian SNT:n pääkaupunki. Neuvostoaikana Tbilisin väkiluku kasvoi voimakkaasti ja kaupunki teollistui. Kaupunki oli Moskovan, Kiovan ja Pietarin ohella yksi Neuvostoliiton tärkeimmistä kaupungeista.
[muokkaa] Neuvostoliiton hajottua
1990-luvulla Tbilisi on kokenut pahoja epävakaita, sekasortoisia kausia. Lyhyen sisällissodan jälkeen, jonka keskellä kaupunki kesti kahden viikon ajan joulukuusta 1991 tammikuuhun 1992, Tbilisistä tuli mafian ja talousrikollisten taistelukenttä. Eduard Ševardnadzen aikana korruptiosta ja rikollisuudesta tuli kaupungissa arkipäivää. Monet yhteiskunnan osat köyhtyivät työpaikkojen hävittyä murenevan talouden vuoksi. Georgialaiset pettyivät yhä pahemmin maansa tilaan ja joulukuussa 2003 väärennettyjen parlamenttivaalien jälkeen kaupungista tuli näyttämö yli sadantuhannen ihmisen massamielenosoituksille. Samettivallankumouksen jälkeen Tbilisistä on tullut aiempaa vakaampi, ja talous ja turismi ovat lähteneet nousuun.
[muokkaa] Maantiede
Tbilisi sijaitsee Itä-Georgiassa Kurajoen (Mtkvari) varrella. Kaupunki lepää noin 380–600 metrin korkeudella merenpinnasta. Pohjoisessa Tbilisi rajoittuu Saguramo-vuoriin, idässä ja kaakossa Iorin tasankoon ja etelässä ja lännessä Trialeti-vuorijonon reunaan. Kaupunki on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihteleva. Kuran vasemmalla rannalla kaupunki ulottuu yli 30 km:n päähän, mutta oikealla rannalla kohoavat Trialetin viimeiset kukkulat, jotka usein ulottuvat aivan joelle asti. Siksi kaupungissa on monia tiheästi rakennettuja alueita joiden väliin monimutkaiset pinnanmuodot jättävät paljon kehittämättömiä alueita.
[muokkaa] Ilmasto
Tbilisi sijaitsee Itä-Georgian mannerilmaston ja lännen subtrooppisen meri-ilmaston rajalla. Kaupunkiin vaikuttavat kuivat Keski-Aasian ilmamassat idästä ja Mustanmeren kostea, kuuma ilma lännestä. Tbilisissä on suhteellisen kuuma kesä ja kylmä talvi, mutta toisaalta vuorijonot suojaavat kaupunkia kylmimmältä Kaukasuksen pohjoispuoliselta ilmalta. Keskilämpötila kaupungissa on 12,7 °C. Tammikuu on kylmin kuukausi (0,9 °C) ja heinäkuu lämmin (24,4 °C). Alhaisin kaupungissa mitattu lämpötila on -23 astetta ja korkein noin 40 astetta. Toukokuu on sateisin kuukausi (90 mm) ja tammikuu kuivin (20 mm).
Kuukausi | Tamm. | Helm. | Maal. | Huht. | Touk. | Kesäk. | Heinäk. | Elok. | Syysk. | Lokak. | Marr. | Joul. | Vuosi |
Keskilämpötila (°C) | 0,9 | 2,5 | 6,5 | 12,3 | 17,2 | 21,1 | 24,4 | 23,7 | 19,6 | 13,2 | 7,9 | 3,5 | 12,7 |
Sademäärä (mm) | 20 | 25,8 | 48,3 | 57,5 | 90,2 | 76 | 44,9 | 45,5 | 48,6 | 42,5 | 36,9 | 24 | 560,2 |
[muokkaa] Väestö
Tbilisi on monikulttuurinen kaupunki. Vaikka 80 % kaupungin asukkaista on georgialaisia, Tbilisissä asuu myös yli 100 muuta etnistä ryhmää, joista suurimpia ovat venäläiset, armenialaiset ja azerit. Muita pienempiä ryhmiä ovat osseetit, abhaasit, ukrainalaiset, kreikkalaiset, juutalaiset jne.
Yli 85 % Tbilisin asukkaista on kristittyjä. Tärkein kirkko on Georgian ortodoksinen kirkko, mutta myös Armenian apostolisella kirkolla ja Venäjän ortodoksisella kirkolla on paljon jäseniä. Noin 8 % kaupungin asukkaista on muslimeja ja 2 % juutalaisia. Historiallisesti Tbilisi on ollut hyvin suvaitseva kaupunki eri uskontoja kohtaan ja vanhassakaupungissa moskeija, synagoga ja ortodoksiset kirkot ovat kaikki 500 metrin säteellä toisistaan.
[muokkaa] Kulttuuri
[muokkaa] Arkkitehtuuri
Tbilisin arkkitehtuurissa sekoittuvat paikallinen georgialainen sekä bysanttilainen, eurooppalainen, venäläinen ja lähi-itäinen tyyli. Kaupungin vanhimmissa osissa – Abanot-Ubanin, Avlabarin ja osittain myös Sololakin alueilla - vallitsee perinteinen georgialainen/lähi-itäinen tunnelma. 1800-luvulla rakennetuilla alueilla on taas eurooppalaistyylisempiä rakennuksia. 1900-luvun neuvostoaikainen arkkitehtuuri on valtaosin samanlaista kuin muuallakin Neuvostoliitossa: suuria, betonisia elementtitaloja sekä kulttuuri- ja toimistorakennuksia, joiden sopivuus Tbilsin kaupunkikuvaan on kyseenalaista. Neuvostoliiton hajottua Tbilisin kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen on ollut hallitsematonta, ja vuodesta 2004 hallitus on yrittänyt laittaa rakentamista kuriin. Tbilisiin aiotaan rakentaa kaksi pilvenpiirtäjää, jotka tulevat olemaan Kaukasian alueen korkeimmat rakennukset.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
[muokkaa] Liikenne
Tbilissä on metro, jossa on kaksi linjaa. Metro on avattu 1960-luvulla ja sen pituus on yli 20 kilometriä. Kaupungissa on myös johdinautoverkosto.
[muokkaa] Tunnettuja tbilisiläisiä
Tunnettuja henkilöitä, jotka asuvat tai ovat asuneet Tbilisissä:
- Mihail Saakashvili, Georgian nykyinen presidentti
- Eduard Ševardnadze, Georgian entinen presidentti ja Neuvostoliiton ulkoministeri
- Zviad Gamsakhurdia, Georgian entinen presidentti
- Jevgeni Primakov, poliitikko
- Zurab Tsereteli, arkkitehti
- Aleksandr Gribojedov, diplomaatti, näytelmäkirjailija, säveltäjä
- Aleksander Kartveli (Kartvelišvili), lentokoneinsinööri
- Aleksander de Severski, lentokoneinsinööri
- Tigran Petrosian, shakin (miesten) maailmanmestari
- Maia Tšiburdanidze, shakin (naisten) maailmanmestari
- Nona Gaprindašvili, shakin (naisten) maailmanmestari
- Georgi Tovstonogov, venäläinen teatteriohjaaja
- Robert Sturua, ohjaaja
- Georgi Danelija, elokuvaohjaaja
- Badri Patarkatsišvili, liikemies
- Nino Ananiašvili, ballerina
- Gia Q'antšeli, säveltäjä
- Aram Katšaturian, säveltäjä (kansallisuudeltaan armenialainen)
- Sergei Parajanov, tuottaja
- Katie Melua, laulaja
- Merab Mamardašvili, filosofi
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Tbilisi Wikitravelissa (englanniksi)
- Tbilisin historiaa ym.
- Info-tbilisi.com, kaupunkiopas
- Kuvia Tbilisistä
- Ilmakuva keskustasta, huhtikuu 2000
- Tranquil Tblisi
Tasavallat: Abhasia1 | Adžaria1 | (Etelä-Ossetia) |
Kaupungit: Gori | Kutaisi | Poti | Rustavi | Tbilisi | Tqibuli | Tšiatura | Tsqaltubo | Tskhinvali |
Maakunnat: Abaša | Adigeni | Akhalgori | Akhalkalaki | Akhaltsikhe | Akhmeta | Ambrolauri | Aspindza | Baghdati | Bolnisi | Bordžomi | Dedoplistsqaro | Dmanisi | Dušeti | Džava | Gardabani | Gurdžaani | Kareli | Kaspi | Kharagauli | Khašuri | Khobi | Khoni | Lagodekhi | Lantškhuti | Lentekhi | Marneuli | Martvili | Mestia | Mtskheta | Ninotsminda | Oni | Ozurgeti | Qazbegi | Qvareli | Satškhere | Sagaredžo | Samtredia | Senaki | Sighnaghi | Telavi | Terdžola | Tetritsqaro | Tianeti | Tsageri | Tsalendžikha | Tsalka | Tškhorotsqu | Tšokhatauri | Vani | Zestaponi | Zugdidi |
Alueet: Guria | Imereti | Kakheti | Kvemo Kartli | Mtskheta-Mtianeti | Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svaneti | Samegrelo ja Zemo Svaneti | Samtskhe-Džavakheti | Šida Kartli |
1Adžarian ja Abhasian maakuntia tai kaupunkeja ei ole lueteltu. |