Tyrosiini
Wikipedia
| Tyrosiini | |
|---|---|
 |
|
| Koodit | Tyr, Y |
| Molekyylimassa | 181,19 |
| Sivuketjun tyyppi | hydrofiilinen |
| Karboksyyliryhmän happovakio | 2,20 |
| Aminoryhmän happovakio | 9,21 |
| Sivuketjun happovakio | 10,46 |
| Isoelektroninen piste | 5,64 |
| Yleisyys proteiineissa | 3,2 % |
| kodonit | UAU, UAC |
Tyrosiini (C9H11NO3) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Se on valkoista, hajutonta ja heikosti veteen liukenevaa kiteistä ainetta. Sen sivuketjussa on fenyyliryhmä. Tyrosiinin kemiallinen nimi on 4-hydroksifenyylialaniini tai 2-amino-3(4-hydroksifenyyli)-propionihappo.
Ihmiselle tyrosiini on ei-välttämätön aminohappo eli elimistö pystyy itse sitä tarvittaessa valmistamaan aminohappo fenyylialaniinista. Tyrosiini on siis fenyylialaniinin derivaatta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tyrosiinin vaikutukset elintoimintoihin
Tyrosiinilla on tärkeä rooli solusäätelyssä, koska proteiinikinaasit voivat fosforyloida sen ja siten säädellä proteiinien toimintaa ja aktiivisuutta. Biologisesti se on tärkeä myös, koska se on kilpirauhashormonien (tyroksiini eli tetrajodityroniini ja trijodityroniini), melaniinin (ihon väripigmentti) ja katekoliamiinien (dopamiini, noradrenaliini ja adrenaliini) prekursori eli esiaste.
[muokkaa] Tyrosiiniin liittyviä sairauksia
[muokkaa] Fenyyliketonuria
Tyrosiini on ei-välttämätön aminohappo, koska fenyylialaniinia voidaan hydroksyloida elimistössä tyrosiiniksi. Mikäli sairastaa fenyyliketonuriaa (PKU, Phenylketonuria), elimistöstä puuttuu fenyylialaniinihydroksylaasia katalysoiva entsyymi, jolloin elimistö ei pysty muuntamaan fenyylialaniinia tyrosiiniksi. Tällöin fenyylialaniinia helposti kertyy elimistöön ja tyrosiinista tulee välttämätön aminohappo, eli sitä on saatava ravinnosta. Fenyyliketonuria on Suomessa harvinainen sairaus, muualla se on yleisempi.
[muokkaa] Tyrosinemia
On olemassa myös harvinainen aineenvaihduntasairaus tyrosinemia, jossa elimistö ei pysty hajottamaan tyrosiinia. Sairauden vaikeusaste riippuu siitä, mikä tyrosiinia hajottava entsyymi on viallinen. Tyrosinemiaa tunnetaan kolmea eri tyyppiä. Sairaus on harvinainen, mutta usein vakava.
[muokkaa] Albinismi
Normaalisti tyrosiinista valmistetaan melaniinia eli ihon tummaa pigmenttiä tyrosinaasi-entsyymin avulla. Albinismissa tämä entsyymi puuttuu, jolloin elimistö ei pysty valmistamaan melaniinia aiheuttaen albinismille tyypilliset ulkoiset piirteet ja oireet. Albinismia sairastavia sanotaan albiinoiksi.
[muokkaa] Alkaptonuria
Alkaptonuriassa tyrosiinin (ja fenyylialaniinin) hajoaminen pysähtyy homogentisiinihappoon, koska maksan homogentisiinihappoa hapettavassa entsyymissä on puutos. Homogentisiinihappo erittyy virtsaan, joka hapen vaikutuksesta alkaa muuttua mustaksi. Oireiltaan tauti muistuttaa nivelreumaa. Mustaa pigmenttiä kerääntyy iholle ja muihin kudoksiin, kuten niveliin. Sairaus ei ole muuten vaarallinen. Alkaptonuria on harvinainen sairaus, Suomessa sitä sairastaa ehkä muutama potilas.
[muokkaa] Tyrosiinin käyttö lisäravinteena
Tyrosiinia käytetään myös lisäravinteena, koska se saattaa kiihdyttää aineenvaihduntaa, lisätä suorituskykyä, vähentää ruokahalua, piristää ja nostaa mielialaa.
Sairauksia, joissa tyrosiinia käytetään lisäravinteena ovat mm. fenyyliketonuria, Parkinsonin tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta, masennus, stressi ja krooninen väsymys. Se on tärkeä aminohappo myös munuaissairauksien hoidossa.
[muokkaa] Katso myös
alaniini | arginiini | asparagiini | asparagiinihappo | fenyylialaniini | glutamiini | glutamiinihappo | glysiini | histidiini | isoleusiini | kysteiini | leusiini | lysiini | metioniini | proliini | seriini | treoniini | tryptofaani | tyrosiini | valiini
