Ukrainan parlamenttivaalit 2006

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: Päivittäminen on näemmä loppunut ennen kuin vaalitulos on saatu. Täytyisi tehdä valmiiksi. Myös kielenhuoltoa tarvitaan. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Ukrainan parlamenttivaalit 2006 järjestettiin 26. maaliskuuta 2006. Ukrainan keskusvaalilautakunta ilmoitti vaalituloksen 10. huhtikuuta 2006. Ukrainan korkein hallinto-oikeus on kieltänyt vahvistamasta tulosta, koska vaalilaskentaa koskien on edelleen meneillään valituksista johtuvia oikeusprosesseja.

Viimeinen ajankohta vaaleista valittamiselle oli 15. huhtikuuta 2006. Kolmen prosentin äänikynnyksen alle jäänyt Natalia Vitrenkon vaaliryhmittymä on nostanut oikeusjutun Ukrainan keskusvaalilautakuntaa vastaan.

Sisällysluettelo 1 Oranssivallankumoukselliset ja Alueiden puolue 2 Parlamentarismiin siirtyminen poliittisesta kompromissista 3 Tymošenkon eroaminen oranssikoalitiosta 4 Puhemies Lytvynin ja korkeimman radan voimannäyttö 4.1 Perustuslakitekninen este epäluottamuslauseelle 4.2 Korkein rada pitää perustuslakituomioistuimen toimintakyvyttömänä 4.3 Epäluottamuslauseen poliittinen syy 5 Äänikynnys karsii suurimman osan puolueista 6 Kampanjointi ja vaalitoimitus 7 Puolueiden kannatus mielipidetiedusteluissa 8 Taustaa 8.1 Maidanin henki 8.2 Ensimmäinen hallitus 8.3 Toinen hallitus ja maakaasukysymys 9 Toimitusministeristöllä vaaleihin 10 Vaaliryhmittymät 11 Mielipidetiedustelu 12 Ehdokasasettelu 13 Vaalitarkkailu 13.1 ETYJ 13.2 Rekisteröidyt vaalilistat 14 Aluevaalilautakunnissa edustetut puolueet ilman ehdokkaita

[muokkaa] Oranssivallankumoukselliset ja Alueiden puolue

Niiden odotettiin muodostuvan Ukrainan presidentinvaalien toisen kierroksen uusinnan sisäpoliittiseksi jatkoksi, jolloin toisella kierroksella vaalilaskennassa eniten ääniä saaneen pääministerinä toimineen Viktor Janukovitšin asemesta vaalilaskentaan liittyneiden epäselvyyksien vuoksi uusinnan voitti Viktor Juštšenko.

[muokkaa] Parlamentarismiin siirtyminen poliittisesta kompromissista

Ukrainan vuoden 2004 presidentinvaalin toisen kierroksen uusinnan järjestämiseksi (26. joulukuuta 2004) päädyttiin parlamentissa eli radassa poliittiseen kompromissiin, minkä perusteella Viktor Janukovitšin kannattajat suostuivat presidentinvaalin toisen kierroksen uusintaan, mikäli Viktor Juštšenkon kannattajat suostuvat muuttamaan Ukrainan perustuslain parlamentaariseksi siten, että presidentti vaikuttaa edelleen vahvasti puolustusministerin ja ulkoasiainministerin valintaan, mutta muut ministerit valitaan nimitettäväksi parlamenttiryhmien välisissä neuvotteluissa vaalien jälkeen.

Presidentti Viktor Juštšenko kuitenkin nimitti Julija Tymošenkon ensimmäiseksi pääministerikseen, josta hänet kuitenkin erotettiin 2005. 2006 parlamenttivaalien jälkeen Julija Tymošenkon vaaliryhmittymä pyrkii siihen, että hänestä tulee jälleen pääministeri entistä suuremmin parlamentaarisin valtuuksin siten, että hän voi vaikuttaa hallituksen ministerilistan kokoamiseen paremmin kuin presidenttivaltaisen valtiosäännön aikana.

[muokkaa] Tymošenkon eroaminen oranssikoalitiosta

Viktor Juštšenkoa presidentinvaalikampanjassa voimaakkaasti tukenut Julija Tymošenko, josta tuli lyhytaikainen pääministeri, mainitsi 2005, että presidentinvaali menettää merkityksensä, mikäli presidentillä ei ole valtaa enempää kuin Englannin kuningattarella.

Kun Julija Tymošenkon hallitus joutui eroamaan, alkoi hän kritisoida tehtyä poliittista kompromissia ja esitti sen purkamista. Se ei kuitenkaan muodosta hänen ryhmittymänsä vaalipääteemaa, mikä keskittyi lähinnä Viktor Juštšenkon lähipiirin korruptioepäilyyn ja toisaalta tiukkoihin periaatteellisiin linjauksiin Venäjää kohtaa maakaasun hintakysymyksessä.

[muokkaa] Puhemies Lytvynin ja korkeimman radan voimannäyttö

Uusi perustuslaki joutui koetuksen alaiseksi 10. tammikuuta 2006, kun parlamentaarinen malli astui voimaan 1. tammikuuta 2006. Ukrainan presidentin ollessa Kazahstanin vierailulla äänesti rjadan yksinkertainen enemmistö hallitukselle epäluottamuslauseen koskien Ukrainan maakaasukriisin ratkaisua. Ukrainan hallituksen ministerit kieltäytyivät esittämästä eroanomusta presidentille, joka itsekin kannatti hallituksen jatkamista vaaleihin saakka.

[muokkaa] Perustuslakitekninen este epäluottamuslauseelle

Parlamentaariselta kannalta katsottuna Ukrainan perustuslakiin liittyvin tulkintaerimielisyyksin Ukrainassa oli toimitusministeristö 10. tammikuuta parlamenttivaaleihin 26. maaliskuuta ilman, että tätä tunnustettiin hallituksen eroanomuksella ja presidentin pyynnöllä jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uudesta hallituksesta saadaan sovituksi korkeimmassa radassa parlamenttiryhmen kesken ja se presidentin nimittämäksi.

Muodollinen ongelma perustui siihen, että kun nykyinen hallitus on nimitetty presidentin aloitteesta aikaisemmin voimassa olleen perustuslain mukaan ja kun uudessa perustuslaissa mainitaan epäluottamuslauseen mahdollisuus parlamentin valitsemia ministereitä kohtaan, pitävät hallituksen jatkamista kannattavat virheenä sellaisen hallituksen erottamista uuden perustuslain mukaan, mitä rjada ei ole nimityttänyt.

Asiasta koitui perustuslaillinen kiista eikä korkeimman radan kahdeksan oikeuden jäsentä vajaaksi jättänyt perustuslakituomioistuin voi lain mukaan toimia eikä siten ratkaistakaan tätä perustuslaillista ongelmaa, minkä vuoksi käytännössä hallitus jatkoi parlamenttivaaleihin toimitusministeristönä.

Tätä tilaa ei ole virallisesti tunnustettu, eikä pyyntöä jatkaa toimitusministeristönä ole esitetty, koska hallitus sekä presidentti pitävät epäluottamuslausetta mitättömänä.

[muokkaa] Korkein rada pitää perustuslakituomioistuimen toimintakyvyttömänä

Radan asenne saattoi liittyä pelkoon siitä, että mikäli rada olisi nimittänyt omat kahdeksan oikeuden jäsentä, tuomarikunnan itsensä valitsemista kahdeksesta oikeuden jäsenestä ja presidentin nimittämästä kahdeksasta oikeuden jäsenestä olisi muodostunut enemmistö, mikä olisi saattanut selittää 2004 tehdyt lainmuutokset presidenttivaltaisesta valtiosäännöstä parlamentaristisen valtiosääntöön laittomiksi, jolloin Ukraina olisi palannut presidenttivaltaiseen järjestelmään. Näin ollen oli korkeimman radan enemmistölle edullisempaa olla virkanimittämättä Ukrainan perustuslakituomioistuinta toimintakykyiseksi kuin ottaa poliittinen riski siitä, että perustuslakituomioistuimen enemmistö julistaa valtiosäännön muutoksen mitättömäksi.

[muokkaa] Epäluottamuslauseen poliittinen syy

Korkeimman radan antamaan epäluottamuslauseeseen saattoi liittyä yleinen pettymys maakaasunhintojen korotukseen sekä parlamenttivaalien läheisyys. Epäluottamuslausetta järjestellyt rjadan puhemies Volodymir Lytvynin vaaliryhmittymän kannatus nousi epäluottamuslauseen vuoksi.

[muokkaa] Äänikynnys karsii suurimman osan puolueista

Ukrainan parlamenttivaaleihin osallistuu 43 ryhmittymää tai puoluetta, mistä vain 7-9 arvellaan selviävän 3%:n vaalikynnyksestä. Parlamentarismiin siirtyminen presidentinvallasta Ukrainassa edellyttää puoluelaitoksen kiinteytymistä ja samalla muutaman valtapuolueen muodostumista.

Tähän asti Ukrainan perustuslaki on muodostanut tasapainon väestö- ja alueperiaatteen kesken. Puolet radan 450 kansanedustajasta on valittu puolueiden listalta enemmistövaalilla ja toinen puoli enemmistövaalilla. Näin on ollut mahdollista, että puolet kansanedustajista edustaa pikemminkin omaa aluettaan kuin yleisvaltakunnallisesti puoluetta. Enemmistövaaliin siirtyminen yhdistettynä vaalikynnykseen pakottaa puoluekoon suurentumiseen.

[muokkaa] Kampanjointi ja vaalitoimitus

Järjestettävissä parlamenttivaaleissa on otettu myös huomioon vaalitarkkailun suositukset minimijulkisuuden takaamiseksi joukkotiedotusvälineissä kaikille vaaliryhmittymille, tiedotusvälineiden ei uskota enää noudattavan julkisuuden myöntämisessä ehdokkaille salaisia ohjeita (tjomniki) ja vaaliprosessia on pyritty parantamaan mm. parantamalla vaalilistojen kokoamista ja aluevaalilautakuntien jäsenten valintaa sekä lisäämällä vaaleihin kansainvälisten puolueettomien vaalitarkkailijoiden kansalliset puolueettomat vaalitarkkailijat laajoin oikeuksin.

Yhdysvaltain Kiovan suurlähettilään lausunnon mukaan järjestettävistä parlamenttivaaleista tulee Ukrainan itsenäisyyden (1991-2006) rehellisimmät.

[muokkaa] Puolueiden kannatus mielipidetiedusteluissa

Kannatus %	UISS 2.-7.3 10	SRC 22. 2 -2. 3. 9	SRC 24.-31. 1. 8	ISPP 20.-27. 1. 7	NISS 21.–28. 1. 6	UISS 17.–25. 1. 5	UISS 12.–17. 1. 4	UISS joulukuu 3	KIIS 9.-20.12 2	KIIS 13.-25.91
ALUEIDEN PUOLUE	31,5%	26,6%	26,3%	22 %	23 %	28,4%		23,9%	26,6%	14,6%
Meidän Ukrainamme	17,4%	18,5%	10,7%	13,8%	21 %	19,8%	15,4%	13,3%	14,2%	13,7%
Julija Tymošenkon ryhmittymä	15,3%	14,2%	18,9%	14,7%	14,1%	13,8%	12%	15,9%	16,2%	14,1%
KAKSI EDELLISTÄ YHDESSÄ	32,7 %	32,6%	29,6%	28,5%	35,1%	33,6%	27,4%	29,2%	30,4%	27,8%
Ukrainan Kommunistinen puolue	6,1 %	3,6%	4,2%	5,4%	8,4%	5,4%		6,3%	4,4%	6,6%
Ukrainan sosialistinen puolue	6,5 %	8,0%	9,1%	6%	7,1 %	5,5 %		7,0%	3,9%
Lytvynin Kansanpuolue	5,3 %	8,2%	2,9%	5,8%	4,8 %	5,1 %		2,9 %	3,5 %
Natalja Vitrenkon "Kansanoppositio" (koalitio)	3,3 %	2,4%	6,3%	2,5%	2,7 %
Ei Niin!-ryhmittymä			2,3%	1,7%	2,8 %
Pora-PRP	3,0 %	4,4%	2,7%	2,8%	1,3 %				0,7%
Kostenko-Plutšin ryhmittymä	3,3 %			1,9%
Yleisukrainalainen vapauskokoomus				1,4%
Kaikkia vastaan			3,2%			4%

[muokkaa] Taustaa

[muokkaa] Maidanin henki

Tapahtumaa alettiin kutsumaan oranssivallankumoukseksi siksi, että voittanutta Viktor Juštšenkoa kannattaneet käyttivät tunnusvärinään oranssisia solmioita, kaulaliinoja, lippuja ja nauhoja Meidän Ukrainamme -nimisen kokoomuksensa tunnuksena. Meidän Ukrainamme koostui ryhmistä, mitkä nousivat vastustamaan pääasiassa Kaakkois-Ukrainassa raskaan teollisuuden alueella asuvia pääministeri Viktor Janukovitšin kannattajia. Ryhmittymään kuului markkinaliberaaleja Julija Tymošenkon kannattajia, kansallisia sosiaalidemokraatteja sekä kansallisia konservatiiveja.

Tapahtumaan julkisuudessä sävyttivät Ukrainan pääkaupungin pääkadulla Kreštšatikilla tavaratalo Ukrainan kohdalta itsenäisyyden aukiolle, Maidanille, ulottunut kaminoin lämmitettävä mielenosoittajien kulkuluvin provokaattoreilta vartioitu telttaleiri sekä itsenäisyyden aukiolla päivittäin iltapäivästä iltaan pidetyt puhetilaisuudet, missä oli myös konsertteja. Muodostunutta ilmapiiriä kutsuttiin Maidanin hengeksi.

[muokkaa] Ensimmäinen hallitus

Vaalivoiton jälkeen presidentti Juštšenko nimitti parhaan liittolaisensa Julija Tymošenkon johtaman hallituksen. Tymošenko ei nauttinut Venäjän luottamusta ja hänellä oli moskovalaisen sotilassyyttäjän kansainvälinen etsintäkuulutus voimassa, minkä vuoksi Timošenko ei tehnyt valtiovierailuja Venäjälle pääministeriaikanaan. Tilanteen laukaisemiseksi myös Juštšenko veti kannatuksensa pois pääministeriltä perustellen asiaa korruptioepäilyksillä, mikä johti pääministerin eroon ja entisten liittolaisten muodolliseen vastakkainasetteluun. Uusi Juri Jehanurovin johtama hallitus nimitettiin 22. syyskuuta 2005.

[muokkaa] Toinen hallitus ja maakaasukysymys

Ukraina joidenkin muiden entisten neuvostotasavaltojen tavoin on voinut ostaa Gazpromin toimittamaa maakaasua yli puolet halvemmalla kuin Länsi-Euroopan maat. Tämän lopettamiseksi Gazprom pyrki saamaan Ukrainan maksamaan 50 dollarin tuhannelta kaasukutiometriltä asemesta 160 dollaria, mistä Ukrainan Naftogaz kieltäytyi. Joulukuussa Gazpromin viimeiseksi vaatimukseksi tuli 230 dollaria, mistä Ukraina niin ikään kieltäytyi, koska se ei ollut hyväksynyt 160 dollarin tasoaakaan. Joulukuussa oli perustettu Demokraattisen valinnan yhteisö sekä Ukraina oli ilmoittanut, etteivät IVY:n vaalitarkkailijat ole tervetulleita tarkkailemaan Ukrainan parlamenttivaaleja 2006.

Kuitenkin vuoden 2006 puolella niin parlamentin puhemies Volodymir Lytvyn ilmoitti, että IVY:stä voi tulla vaalitarkkailijoita ja myös Ukrainan keskusvaalilautakunta lähetti kutsut myös IVY:n sihteeristön tarkkailijoille, minkä vuoksi myös IVY:n vaalitarkkailijat osallistuvat vaalitarkkailuun.

Pääartikkeli Ukrainan maakaasukysymys

Ukrainan tiedeakatemian suhdanneinstituutin pääekonomisti Sidakovin mukaan Ukrainan kemianteollisuus muuttuu kannattamattomaksi 85 dollarin maakaasun hinnalla tuhannelta kuutiometriltä ja terästeollisuus 105 dollarin hinnalla. 4. tammikuuta 2006 maat sopivat, että Gazpromin maakaasun hinta on edelleen 230 dollaria tuhannelta maakaasukuutiometriltä, mutta Ukrainan Naftogaz voi ostaa maakaasun Ukrainan käyttöä varten keskimäärin 95 dollarilla siten, että joukossa myydään keskihintaa halvempaa maakaasua Turkmenistanista sekä myös vähäisempiä määriä Kazakstanista ja Uzbekistanista Rosukrenergon toimiessa yksinomaisena myyjänä.

Poliittinen vastuu presidentti Juštšenkonkin hyväksymästä ratkaisusta Länsi-Euroopankin kaasutoimitusten huoltovarmuutta vaarantaneen lukkiutuneen tilanteen laukaisemiseksi jäi hallitukselle.

[muokkaa] Toimitusministeristöllä vaaleihin

Ukrainan parlamentti äänesti epäluottamuslauseen Jehanurovin hallitukselle maakaasun hinnan miltei kaksinkertaistamisesta 250 äänellä 10. tammikuuta 2006. Ukrainan yksikamarisessa parlamentissa on 450 jäsentä. Kazakstanissa vierailulla olevan Presidentti Juštšenkon mukaan epäluottamuslause hallitukselle on perustuslaiton ja että asiaa pitää tutkia. Hänen mukaansa hallitus istuu parlamenttivaaleihin asti toimitusministeriönä.

[muokkaa] Vaaliryhmittymät

Vaaleihin on rekisteröinyt ehdokkaitaan monta puoluetta. Puolueiden muodostamista kokoomuksista merkittäviä ovat vuoden 2004 presidentinvaalin hävinnyttä entistä pääministeri Viktor Janukovitšia kannattava Alueiden puolue, presidentti Juštšenkon erottaman häntä seuranneen entisen pääministerin, Julija Timošenkon, ryhmittymä sekä presidentti Juštšenkon kansanliitto "Meidän Ukrainamme", mikä muodosti oranssivallankumouksen ytimen joulukuussa 2004.

Ukrainan korkeimman rjadan puhemies Volodymyr Litvyn totesi kuuden tai seitsemän puolueen tai ryhmittymän selviytyvän parlamenttivaalien kolmen prosentin äänikynnyksestä. Suosituimmat puolueet ovat Alueiden puolue, Meidän Ukrainamme ja Julija Tymošenkon ryhmittymä. [9] (englanniksi)

[muokkaa] Mielipidetiedustelu

Ukrainan tavoitteena on hakea niin NATO:n kuin Euroopan unioninkin jäseneksi sekä integroitua länteen. Venäläisen "Uusi alue"-nimisen tietotoimiston mukaan Ukrainan ja Venäjän maakaasukiistan aikana (20. joulukuuta 2004-3. tammikuuta 2005) Yleisukrainalaisen sosiologisen palvelun teettämän mielipidetiedustelun mukaan 25,5% vastanneista kannattaa (valtio)liittoa Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa, minkä lisäksi 8,7% vastaajista kannatti liittoa entisen Neuvostoliiton tasavaltojen enemmistön kanssa.

12,3% ukrainalaisista puolestaan kannattaa sitä, että hallituksen tulee johtaa maa NATO:on sekä Euroopan unioniin. 47% kannatti itsenäistä kehitystä ja pidättäytymistä liitoista ryhmittymistä korostaen maan itsenäistä kehitystä.

Valtiomuodon osalta suuri osa, 48%, kannatti Ukrainaa yhtenäisenä, kun taas 23,3% kannatti liittovaltioon siirtymistä. Kysely tehtiin 3 957 henkilöltä kaikkialta Ukrainasta. [10] (venäjäksi)

[muokkaa] Ehdokasasettelu

Ukrainan korkeimpaan rjadaan on valittu 450 edustajaa, joista 225 valitaan enemmistövaaliperiaatteella ja 225 suhteellisella vaaliperiaatteella 1998 ja 2002. 2006 vaaleissa kaikki kansanedustajat valitaan suhteellisella vaalitavalla, mutta pitkiltä listoilta. Toisin sanoen äänestäjä äänestää vaalilistaa, mille puolue tai vaaliryhmittymä on jo asettanut ehdokkaat paremmuusjärjestykseen.

Ukrainassa kansanedustuslaitos on yksikamarinen ja valtio on muodoltaan yhtenäisvaltio ilman liittovaltiorakenteita. Järjestelmä oli presidenttivaltainen, mutta presidentinvaalien toisen kierroksen uusinnan yhteydessä sovittiin, että perustuslaki muuttuu parlamentaarisemmaksi mm. hallituksen muodostamisen osalta, vaikka presidentti vaikuttaa hallituksen muodostamisessa ulko- ja puolustusministerin valintaan.

Tämä oli poliittisen kompromissin ehtona sille, että presidentinvaalien toisen kierroksen uusinta järjestetään. Joulukuulta 2004 tammikuulle 2005 kestänyt kriisi Venäjän kanssa Gazpromin perimästä kaasunhinnasta kuitenkin on saanut presidentti Viktor Juštšenkon antamaan lausunnon, minkä mukaan presidentin valtaoikeuksista pitäisi järjestää kansanäänestys, mikä tarkoittaa, että presidentinvaalien yhteydessä tehdystä kompromissista haluttaisiin luopua.

Vaalikynnys on asetettu kolmeen prosenttiin.

[muokkaa] Vaalitarkkailu

[muokkaa] ETYJ

ETYJ asettaa kolmekymmentä tarkkailijaryhmää, missä on kuusikymmentä pitkäaikaista tarkkailijaa ja kuusisataa lyhytaikaista tarkkailijaa Ukrainan parlamenttivaaleihin. Pitkäaikaiset tarkkailijat saapuvat Ukrainaan 27. tammikuuta ja lyhyaikaiset 22. maaliskuuta. Yhdessä tarkkailijaryhmässä on kaksi parina toimivaa pitkäaikaista tarkkailijaa ja kaksikymmentä pareina toimivaa lyhytaikaista vaalitarkkailijaa. [11] (englanniksi)

[muokkaa] Rekisteröidyt vaalilistat

Parlamenttivaaleihin asetettiin ehdokkaita 7 636, joista 5,9%:ia ehdokkaista valittiin.

1. Ukrainan Kommunistinen puolue (Комуністична партія України) 449, (linkki vanhentunut)
2. Alueiden puolue Партія регіонів 445, [12] (venäjäksi)
3. Ukrainan kansanliike yhtenäisyyden puolesta Народний Рух України за єдність (linkki vanhentunut)
4. Sosiaalisen turvallisuuden puolue Партія Соціального Захисту 20
5. Poliittinen puolue "Eurooppalainen pääkaupunki" (puolue) Політична партія "Європейська столиця" 34, (linkki vanhentunut)
6. Natalia Vitrenkon koalitio "Kansanoppositio" (koalitio) Блок Наталії Вітренко "Народна опозиція" 394, (linkki vanhentunut)
7. Yleisukrainalainen Kansanluottamuksen puolue Всеукраїнська партія Народної Довіри 40
8. Lazarenkon koalitio Блок Лазаренка 123
9. Ryhmittymä "Meidän Ukrainamme" Блок "Наша Україна" 390, (linkki vanhentunut)
10. Litvinin kansankoalitio Народний блок Литвина 433, (linkki vanhentunut)
11. Ukrainan kansallis-taloudellisen kasvun puolue Партія національно-економічного розвитку України 24,
12. Julija Tymošenkon ryhmittymä Блок Юлії Тимошенко 407, (linkki vanhentunut)
13. Ukrainan Sosialistinen puolue Соціалістична партія України 389, (linkki vanhentunut)
14. Boris Olijnikan ja Milaij Sirotin poliittisten puolueiden valitsijaryhmittymä Виборчий блок політичних партій Бориса Олійника та Михайла Сироти 99, ei tietoa verkkosivusta
15. Vaaliryhmittymä "Jevgen Maržuk - Виборчий блок "Євген Марчук - "Єдність" 88, (linkki vanhentunut)
16. "Oppositioryhmittymä EI NIIN" "Опозиційний блок НЕ ТАК!" 436
17. Kostenkan ja Ploštšan ukrainalainen kansanryhmittymä Український Народний Блок Костенка і Плюща 219, (linkki vanhentunut)
18. Ukrainan Vihreiden Puolue Партія Зелених України 87, (linkki vanhentunut)
19. NDP-ryhmittymä Блок НДП 405
20. Puolue Viže Партія "Віче" 61
21. Sosiaalis-kristillinen Puolue Соціально-Християнська Партія 36, (linkki vanhentunut)
22. Ukrainan konservatiivipuolue Українська Консервативна партія 85, (linkki vanhentunut)
23. Ukrainan Eläkeläisten Puolue Партія Пенсіонерів України 92
24. Poliittinen puolue "Eteenpäin, Ukraina! Політична партія "Вперед, Україно!" 75, (linkki vanhentunut)
25. Vaaliryhmittymä "Valtakunta - Työliitto "Виборчий блок "Держава - Трудовий Союз" 340, (linkki vanhentunut)
26. Poliittisten puolueiden vaaliryhmittymä "LIITON PUOLESTA" [[Виборчий блок політичних партій "ЗА СОЮЗ" 91
27. Puolue Uudelleensyntyminen Партія "Відродження" 85 #Poliittinen puolue "Työtätekevä Ukraina "Політична партія "Трудова Україна" 33
28. Ukrainalainen puolue "Vihreä planeetta Українська партія "Зелена планета" 40
29. Vaaliryhmittymä "Kansan parhaaksi" Виборчий блок "Влада народу" 183
30. Yleisukrainalainen puolue "Uusi Voima" Всеукраїнська партія "Нова сила" 205
31. Kansalaisryhmittymä "Pora-PRP" Громадянський блок ПОРА-ПРП" 298
32. Ukrainan Liberaalipuolue Ліберальна партія України 47
33. Poliittinen puolue PUTININ politiikan puolue Політична партія України "Партія політики ПУТІНА" 189
34. Sosiaalis-ekologinen puolue "Liitto. Tšornobyl. Ukraina." Соціально-екологічна партія "Союз. Чорнобиль. Україна." 54
35. Ryhmittymä Ukrainan Patriootit Блок "Патріоти України" 125 #Juri Karmazinan ryhmittymä "Блок Юрія Кармазіна" 181
36. Ukrainan isänmaallisten voimien puolue Партія патріотичних сил України 103
37. Політична партія "Партія екологічного порятунку "ЕКО+25%" 158
38. Poliittinen puolue Kolmas voima Політична партія "Третя Сила" 206
39. Ukrainan kansalliskokous Українська Національна Асамблея 69 #Yleisukrainalainen yhteisö "Vapaus (puolue)" Всеукраїнське об’єднання "Свобода" 121
40. Ukrainan maaseutupuolue Селянська партія України 63
41. Sitoutumattomien vaalikoalitio "Aurinko (puolue)" Виборчий Блок Безпартійних "Сонце" 129
42. Ukrainalainen rehellisyyden puolue Українська партія честі, боротьби з корупцією та організованою злочинністю 44

[muokkaa] Aluevaalilautakunnissa edustetut puolueet ilman ehdokkaita

Ukrainan vaaleihin liittyy puolueiden oikeus saada kannattajiaan vaalilautakuntien jäseniksi. Ukrainan keskusvaalilautakunta on valtakunnallinen elin, mikä järjestää vaalit. Lisäksi äänestyspaikan paikallisen vaalilautakunnan ja keskusvaalilautakunnan välissä on aluevaalilautakunta, minkä jäsenet ilmoitetaan julkisesti verkossa jo ennen vaaleja niiden jäsenten tultua nimitetyiksi. Joillain ehdokkailla asettaneilla puolueilla tai vaaliryhmittymillä ei ole aluevaalilautakuntien jäseniä, mutta niiden etua voi valvoa puolue, mikä ei ole asettanut ehdokkaita, mutta minkä jäsenet ovat ehdokkaita toisella vaalilistalla. Nimen jälkeen oleva numero osoittaa aluevaalilautakuntien jäsenten määrän.

• Kansanpuolue Народна партія 224 [13] (ukrainaksi)
  • liittyy poliittisesti Volodymir Lytvynin ryhmittymään.
• Ukrainan kansanliike Народний Рух України 218 [14] (ukrainaksi)
  • liittyy poliittisesti Meidän Ukrainamme-ryhmittymään
• Kansallis-demokraattinen puolue Народно-демократична партія 215
  • liittyy poliittisesti Kansallis-demokraattiseen puolueeseen (Народно-демократична партія), Ukrainan kristillis-liberaaliin puolueeseen (Християнсько-ліберальна партія України), Ukrainan demokraattiseen puolueeseen (Демократична партія України), Ukrainan kristillis-demokraattiseen puolueeseen (Християнсько-демократична партія України)
• Puolue Yhtenäinen Ukraina Партія "Єдина Україна" 219
• Ukrainan industrialistien ja yrittäjien puolue Партія промисловців і підприємців України 220
  • liittyy poliittisesti Meidän Ukrainamme-ryhmittymään
• Uudistusten ja Järjestyksen puolue Партія "Реформи і Порядок" 211
  • liittyy poliittisesti Pora-PRP-ryhmittymään
• Poliittinen puolue Kansanliitto Meidän Ukrainamme Політична партія "Народний Cоюз Наша Україна" 225
  • liittyy poliittisesti Meidän Ukrainamme-ryhmittymään
• Ukrainan sosiaalidemokraattinen puolue (yhdistynyt) Соціал-демократична партія України (об’єднана) 221
• Ukrainalaiinen kansanpuolue Українська Народна Партія 221

Aluevaalilautakunnat ovat oikeushenkilöitä, kun taas äänestyspaikkojen paikalliset lautakunnat ovat paikallishallinnon elimiä.

	Ukrainan valtiolliset vaalit
	presidentinvaalit 2004 | parlamenttivaalit 2006 | parlamenttivaalit 2007