Vuoristo-Karabah
Wikipedia
Vuoristo-Karabah (azeriksi Dağlıq Qarabağ tai Yuxarı Qarabağ, armeniaksi Լեռնային Ղարաբաղ) on alue Azerbaidžanissa Kaukasuksella, noin 270 km maan pääkaupungista Bakusta. Alueen asukkaista pääosa on etnisesti armenialaisia. Paikalliset armanialaisseparatistit ottivat alueen sotilaalliseen hallintaansa ja julistivat sen itsenäiseksi 1991. Mikään muu maa ei ole tunnustanut Vuoristo-Karabahin itsenäisyyttä.
Karabah (Karabagh) on peräisin turkin ja persian kielistä ja se tarkoittaa "mustaa puutarhaa"[1].
Alueen pinta-ala on 4400 km², ja vuonna 1989 sen asukasluku oli 192 000, joista 76 % armenialaisia, 23 % azereita ja vähemmistöinä venäläisiä ja kurdeja. Alueen pääkaupunki on Stepanakert, toisen merkittävän kaupungin Shushan sanotaan olevan täysin raunioina.
Vuoristo-Karabahin historia alkaa vuodesta 95 eaa. Se on ollut vuoroin muslimien, vuoroin kristittyjen käsissä, vuodesta 1822 venäläisten hallinnassa ja myöhemmin Neuvostoliiton osa. Neuvostoliiton hajotessa Vuoristo-Karabahin kysymys nousi uudelleen esille, Armenia ja Azerbaidžan sotivat siitä liki vuosikymmenen. Armenian alueella 1991 järjestämässä kansanäänestyksessä selvä enemmistö tuki itsenäisyyttä, mutta azerit boikotoivat äänestystä. Sotatoimet jatkuivat kansanäänestyksen jälkeenkin. On kuultu syytöksiä, että Venäjä olisi rahoittanut molempia osapuolia. Venäläinen kenraali Lev Rohlin väitti, että aseita on viety vuosina 1992–1994 laittomasti miljardilla dollarilla. Rohlin murhattiin 1998. Epävirallinen aselepo solmittiin 12. toukokuuta 1994 ja jatkuu edelleen. Rauhasta ei ole päästy sopimukseen.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
Armenialaisia kohtaan myönteinen sivusto:
