Tadžikistan

Tadžikistanin tasavalta (Ҷумҳурии Тоҷикистон, Jumhurii Tojikiston; venäjäksi: Таджикистан, Tadžikistan) eli Tadžikistan on valtio Keski-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat Afganistan etelässä, Kiina idässä, Kirgisia pohjoisessa ja Uzbekistan lännessä.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
3 Osat
4 Maantiede
5 Talous
6 Väestöjakauma
7 Kulttuuri
8 Merkittävimmät luonnonvarat
9 Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Tadžikistanin historia

Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut lukuisilla valtioilla aikojen saatossa, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit, ja myöhemmin turkkilaiset. Mongolit ottivat myöhemmin hallinnan ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.

1800-luvulla Venäjän keisarikunta laajeni Keski-Aasiaan ja otti alueen hallintaansa. Venäjän vallankumouksen jälkeen 1917 tadžikit taistelivat bolševikkeja vastaan yrittäen itsenäistyä. Bolševikit voittivat nelivuotisen sodan, jonka aikana moskeijoita tuhottiin ja väestöä terrorisoitiin.

Bolševikkien voitettua sodan kuului Tadžikistanin alue Buharan sosialistiseen kansantasavaltaan 1920-1924. Buharan sosialistinen kansantasavalta muutti nimensä Buharan sosialistiseksi neuvostotasavallaksi syyskuussa 1924 ja marraskuussa samana vuonna se lakkautettiin ja jaettiin Uzbekistanin ja Turkmenistanin sosialistisiin neuvostotasavalloiksi. Tuolloin perustettiin myös Tadžikistanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka kuului Uzbekistanin SNT:aan, kunnes siitä muodostettiin Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta 5. joulukuuta 1929. Neuvostoliittoon alue kuului virallisesti vuodesta 1925 lähtien. Tadžikistanin SNT jäi muiden neuvostotasavaltojen jälkeen elintasossa ja teollisuudessa. Tadžikistaniin alkoi syntyä islamilaisia liikkeitä 1970-luvulla, jotka eivät kuitenkaan olleen merkittäviä ennen Neuvostoliiton kaatumista 1990-luvulla.

Tadžikistanin itsenäistyttyä se joutui välittömästi sisällisotaan eri heimoryhmien välillä. Emomali Rahmonov on ollut alusta asti valtion johtaja, mutta häntä on syytetty etnisistä puhdistuksista sisällissodan aikana. 1997 saavutettiin tulitauko ja 1999 pidettiin vaalit, joita oppositio piti epärehellisinä. Venäjän joukot ovat Tadžikistanissa valvomassa Afganistanin vastaista rajaa, ja syyskuun 2001 jälkeen maassa on myös Yhdysvaltain joukkoja.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Tadžikistanin politiikka

Lähes heti itsenäistymisensä jälkeen Tadžikistan ajautui sisällissotaan, jonka eri osapuolien tukijoiksi väitetään Venäjää ja Irania. 400 000 venäläisestä suurin osa pakeni maasta vain 25 000:n jäädessä jäljelle. Vuoteen 1997 sisällissota oli laantunut ja keskushallitus muodostettiin.

Tadžikistanissa järjestettiin viimeksi presidentin- ja parlamenttivaalit 1999 ja 2000. Molempia pidettiin epärehellisinä, vaikka vaalit sujuivatkin rauhallisesti. Tadžikistan on ainoa Neuvostoliitosta itsenäistynyt valtio, joka on sallinut islamilaisten puolueiden toiminnan.

[muokkaa] Osat

Tadžikistanin kartta

Pääartikkeli: Tadžikistanin osat

Tadžikistan on jaettu maakuntiin (vilojatho; yksikkö: vilojat):

Khatlon (pääkaupunki: Qurghonteppa; entinen nimi Kurgan-Tyube)
Sughd (Khujand)
Karotegin (Kofarnihon)

ja yhteen itsehallinnolliseen maakuntaan (vilojati muktor):

Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhšan) (Khorugh)

Pääkaupunkialue on oma alueensa, jolla ei ole maankuntatason hallintoa.

[muokkaa] Maantiede

Tadžikistan satelliittikuvassa marraskuussa

Pääartikkeli: Tadžikistanin maantiede

Tadžikistan on Keski-Aasian valtiosta pienin. Maan halki kulkevat yhdet maailman korkeimmista vuorijonoista, Pamir ja Alai. 93 % maasta on vuoristoa ja yli puolet alueesta sijaitsee yli kolmen kilometrin korkeudessa. Maanjäristykset ovat yleisiä. Vuorijonoja halkovat sadat kanjonit, joiden pohjalla kulkevat joet. Joet yhdistyvät jokilaaksoiksi, joissa suurin osa maan väestöstä elää.

[muokkaa] Talous

Rautatieasema Dušanbessa.

Pääartikkeli: Tadžikistanin talous

Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa ja yksi maailman köyhimmistä valtioista. Talous perustuu paljolti alumiinin ja puuvillan viennille. Kuivuus on aiheuttanut nälänhätää, josta syysta Punainen Risti pyysi elokuussa 2001 apua Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Tadžikistanin väestöjakauma

Suurin väestöryhmä on tadžkit (64,9%), uzbekkeja on huomattava vähemmistö (25 %) ja pieni venäläisryhmä (3,5%). Virallinen kielin on tajiki, mutta venäjän käyttö on yleistä liiketoiminnassa ja hallinnossa. Huolimatta köyhyydestä; 99,4 % väestöstä on lukutaitoista. 85 % väestöstä on sunneja, shiioja 5 %.

Sisällissodan aikana ainakin 25 000 koulutetuinta venäläistä pakeni maasta Venäjälle ja väestöpako jatkuu.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Tadžikistanin kulttuuri

Tadžikistanin kulttuuri oli samankaltaista Uzbekistanin kanssa ennen valtionrajojen luomista. Tadžikistan tunnettiin neuvostoaikana teatteristaan ja kirjailijoista, jotka pyrkivät puhdistamaan kielen arabialaisista lainasanoista ja tuomaan sitä lähemmäs entisaikaista yhteyttä persian kanssa.

Islam oli vahva sitova voima Tadžikistanin taistelussa neuvostovaltaa vastaan ja sisällissodan aikana. Sen vaikutus on kasvanut viime vuosina. Historiallisesti paljon Tadžikistanin kulttuurista on yhteydessä persialaiseen kulttuuriin.