Zarathustralaisuus

Wikipedia

Zarathustralaisuus (tunnetaan myös nimillä zoroasterialaisuus ja mazdalaisuus) on uskonto, jonka perusti profeetta Spenta Zarathustra (Zoroaster) Persiassa vuosien 1400 ja 600 eaa. välillä. Arviot profeetta Zarathustran elinajasta ja zarathustralaisuuden syntyajankohdasta vaihtelevat. Zarathustran on epäilty olevan pikemminkin myytti kuin todella elänyt henkilö.

On todennäköistä, että zarathustralaisuus kehittyi muinaispersialaisesta, monijumalaisesta mazdalaisuudesta. Zarathustralaisuus on ensimmäinen monoteistinen uskonto, jolla on voimakkaita dualistisia piirteitä. Dualismista huolimatta uskonto ei aseta vastakkain henkeä ja ainetta. Zarathustralaisuus korostaa sekä ihmisen henkistä kehitystä, että ruumiin, terveyden ja luonnon merkitystä.

Useat tutkijat ovat sitä mieltä, että zarathustralaisuus vaikutti merkittävästi juutalaisuuteen ja manikealaisuuteen, ja tätä kautta kristinuskoon ja islamiin. Islaminuskoiset laskevat zarathustralaiset "kirjan uskontoihin", joihin kuuluvat myös juutalaiset ja kristityt. Mithra on zarathustralaisille sekundaarinen jumala. Mithralaisuus esiintyi myöhemmin itsenäisenä uskontona Rooman valtakunnassa.

Nykyään zarathustaralaisia on jäljellä noin 150 000 (joidenkin tietojen mukaan 250 000). Iranissa zarathustralaisuus on tällä hetkellä nuorison muodissa ja uskonto on saanut useita käännynnäisiä.^[1] Teheranissa on yhä toiminnassa oleva zarathustralainen tulen temppeli.

Sisällysluettelo 1 Historiaa, vaikutus ja nykytilanne 2 Pyhät kirjoitukset: Avesta 3 Uskomukset 3.1 Luonto ja oikeus 3.2 Hyveet 3.3 Pelastajamyytti 3.4 Pyhät kuolemattomat 3.5 Kuolemanjälkeinen tuomio 4 Viitteet 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa, vaikutus ja nykytilanne

Persiaan 1500 eaa. saapuneet kansat kuuluvat arjalaiseen kansanryhmään, joka tunkeutui Persian lisäksi myös Intiaan. Zarathustralainen uskonto syntyi muinaisessa Persiassa. Uskonnon syntyajankohdasta ei ole tarkkaa tietoa. Uskonnon vaikutus korostui Akemenidien (648 eaa.–330 eaa.) -ja Sassanidien (226 eaa.-651) hallitsijasukujen aikana. Zarathustralaisuus oli Persian valtionuskonto 500-luvulta ennen ajanlaskumme alkua aina islamilaisten arabien valloitukseen 600-luvulle asti. Tuona aikana Zarathustralaisuus levisi Lähi-itään, Keski-Aasiaan ja Kiinaan. Persian jouduttua islamilaisen vallan alle zarathustralaisuus joutui vuosisadoiksi vainon kohteeksi ja lopulta islam syrjäytti sen.

Persialainen traditio sijoittaa Zarathustran elämän vuoteen 570 eaa. Mikäli traditionaalinen käsitys pitää paikkansa oli profeetta Zarathustra, akemenidien hallitsijasuvun edustajan Kyyros II Suuren aikalainen. Persepoliksessa tehdyt arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että hallitsijasuvun kuuluisin edustaja, Kyyros II Suuri oli zarathustralainen hallitsija.^[2]

Persian suurvalta ulottui Kyyros II Suuren aikana, Lähi-idästä Intiaan. Kyyroksen hallitusajalta on peräisin ns. "Kyyroksen julistus", jota pidetään maailman ensimmäisenä kansalaisten ihmisoikeuksien tunnustuksena. Kyyroksen julistus sallii eri kansoille uskonnon vapauden.

Sassanidien hallitsijasuvun (226-651) aikana Persiaa hallitsi zarathustralaisuuden muoto, jota kutsuttiin nimellä zurvanismi. Se sai vaikutteita hellenistisestä filosofiasta. Sassanidien valtakautena maan älyllinen keskus oli Gundishapurin akatemia, joka tarjosi zarathustralaista koulutusta filosofian, lääketieteen kuten myös luonnontieteiden alalta. Akatemian välityksellä zarathustralaisuuden lisäksi Platonin Akatemian filosofinen perintö välittyi jälkipolville. Gundhishapurin Akatemiasta muodostui maailman älyllinen keskus 500-600 luvulla ajan laskumme alun jälkeen. Sen koulutuksessa yhdistyi sivistys, joka oli kulkeutunut Intiasta ja Kreikasta Persiaan.

Sassanidien hallitsijasuvun romahdettua valtaan nousi ensimmäinen islamilainen valtakunta, Omaijadien kalifaatin johdolla. Tämän seurauksena islam syrjäytti zarathustralaisuuden. Zarathustralaisuuden vaikutus jäi kuitenkin elämään monin tavoin myös islamilaisessa maailmankuvassa. Sassanidien aikana vaikuttanut Gundishapurin akatemia siirsi tieteellisen perintönsä osaksi islamilaista filosofiaa, josta se siirtyi myöhemmin keskiajan eurooppalaiseen filosofiaan.

Akemenidien hallitsijasuvun aikana Persia hallitsi suurta osaa sivistynyttä maailmaa. Persialaisten tarujen myyttinen kuvakieli tunkeutui myös muiden kansojen maailmankuvaan. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan zarathustralaisuus vaikutti merkittävästi juutalaiseen uskontoon ja kulttuuriin.^[3]Hämeen-Anttilan mukaan juutalaiset omaksuivat akemenidien valtakautena zarathustralaisen dualismin, joka erottaa hyvän ja pahan jyrkästi toisistaan. Juutalaisuus omaksui hyvän ja pahan välisen erottelun, kuten myös valon ja pimeyden symboliikan, jotka siirtyivät myöhemmin osaksi länsimaista kulttuuriaperimää. Näiden vaikutteiden seurauksena syntyi länsimainen käsitys Saatanasta.^[3]

Hämeen-Anttilan mukaan Zarathustralainen maailmankuva jäi vaikuttamaan kristinuskoon.^[3] Zarathustralaiset vaikutteet tulevat ilmi myös kristinuskon eskatologiassa ja käsityksessä kuolemanjälkeisestä elämästä paratiisissa. Sana "paratiisi" on muodostunut avestan kielestä, joka on zarathustralaisten pyhän kirjan Avestan alkuperäinen kieli. Avestan kielen sana pairi-daêza tarkoittaa puistoa, jonne kuninkaat lähtivät viettämään vapaa-aikaansa.^[3]

Juutalaiset pitivät zarathustralaista kuningasta Kyyros II Suurta messiaana. Jesajan kirja (45:1) käyttää Kyyroksesta kreikan kielen sanaa Χριστος, joka tarkoittaa valittua tai voideltua kuningasta.^[4]Uudessa testamentissa sana on käännetty muotoon "Kristus".

Uskonnon vaikutus ulottui myös kreikkalaiseen filosofiaan. Platonin ajattelussa on nähty zarathustralaisuuteen viittaavia vaikutteita.

Nykyisin pieniä zarathustralaisia yhteisöjä elää Iranissa Yazdin ja Kermanin maakunnissa sekä Intiassa, jossa heitä nimitetään parseiksi. Siirtolaisuuden myötä zarathustralaisia asuu nykyisin myös Pohjois-Amerikassa ja Englannissa. Nykyään zarathustaralaisia on jäljellä noin 150 000 (joidenkin tietojen mukaan 250 000) Iranissa sekä Intiassa, jonne heitä pakeni islamilaisten vainoa. Iranissa zarathustralaisilla on tunnustettu asema vähemmistöuskontona. Tämä tarkoittaa jaettua paikkaa valtion parlamentissa juutalaisten kanssa. Nykyään Intian zarathustralaisia kutsutaan parsilaisiksi (= persialaiset). Nykyiset zarathustralaiset pitävät usein itseään yksijumalisuuden tai jopa kaikkijumalisuuden (panteismin) kannattajina.

Suomeen zarathustralaisuus on saapunut maahanmuuttajien mukana. Jotkut Iranista Suomeen tulleet maahanmuuttajat ovat zarathustralaisia ja iranilaisten perinteinen Newroz-juhla juontaa juurensa zarathustralaisuudesta. Zarathustralaiset juhlivat profeetan syntymäpäivää 26 päivä maaliskuuta.

Tunnetuimpia julkisuuden zarathustralaisia oli Queenin laulaja Freddie Mercury.

[muokkaa] Pyhät kirjoitukset: Avesta

Avesta on zarathustralaisten pyhien kirjojen kokoelma, josta on säilynyt kolme neljäsosaa. Avestan tuonti Eurooppaan 1700-luvun lopulla vaikutti koko uskontotieteen kehitykseen. Avesta on kirjoitettu muinaispersialaisella avestan kielellä, joka muistuttaa sanskriittia. Parsilaisen legendan mukaan Aleksanteri Suuri poltti Avestan täydellisen tekstin Ecbatanassa valloittaessaan Persian.

Toisinaan Avestasta käytetään myös nimitystä Zend-Avesta, joka perustuu kirjoitusten kokoamisessa tapahtuneeseen väärinkäsitykseen. 1800-luvulla Avestan tekstit todettiin alkuperältään aidoiksi. Kielitieteilijät ovat muinaisen kielen perusteella sijoittaneet Avestan vanhimmat osat vuoteen 900 ennen ajan laskumme alkua.

Avesta jakaantuu neljään osaan:

1. Yasna
2. Visparad
3. Vendidad
4. Yashts

Sassanidien hallitsijasuvun aikaisien lähteiden mukaan Avestan vanhin osa ns. Zarathustran hymnit (gathas) olivat olemassa jo Akemenidien hallitsijasuvun aikana eli vuosien 648 eaa.–330 eaa. aikana. Näihin hymneihin lasketaan Yasna luvut 28-34, 43-51, ja 53.

Zarathustralaiset uskovat Avestan vanhimman osan olevan Zarathustran itsensä kirjoittama. Vanhimpien hymnien nimet ovat Ahunavaiti Gatha (Yasna 28-34), Ushtavaiti Gatha (Yasna 43-46), Spentamainyu Gatha (Yasna 47-50), Vohukshatra Gatha (Yasna 51), Vahishtoishti Gatha (Yasna 53).^[5]

Vanhimmat arkeologiset löydöt, joissa käsitellään Avestassa esiintyvää Viisauden herra (ahura mazda) nimistä jumaluutta, sijoittuvat vuoteen 600 eaa. Avestan tekstit siirtyivät suullisesti vuosisatoja. Muoto, jossa Avesta pyhinä kirjoituksina tunnetaan nykyään, perustuu tekstieditioon, joka ajoittuu vuoteen 1278.

Avestan kirjoituksista on olemassa lukuisia erilaisia käännöksiä, jotka voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

[muokkaa] Uskomukset

[muokkaa] Luonto ja oikeus

Zarathustralainen uskonto korostaa dualistista erottelua hyvän ja pahan välillä. Zarathustralaisten pyhän kirjan, Avestan mukaan hyvää, totta ja oikeudenmukaista on se, mikä on luonnonmukaista. Oikeudenmukaisesta luonnonjärjestyksestä käytetään avestankielistä sanaa asha. Sanskriitin kielessä vastaava luonnonjärjestystä tarkoittava sana on rta.

Luonnonjärjestys ilmenee kasvien, ihmisten ja eläinten välisenä sopusointuna. Oikeudenmukaista luonnonjärjestystä ylläpitää Jumalallinen Viisaus Ahura Mazda (Viisas herra, myös muodossa Ohrmazd), jonka symbolina toimii aurinko. Kreikkalaisessa maailmassa jumala tunnettiin nimellä agathos daemon. Auringolla ja tulella on zarathustralaisessa uskonnossa tärkeä rooli. Tästä syystä uskonnon edustajia on kutsuttu "tulenpalvojiksi". Parsilaisten temppeleissä palaa ikuinen tuli, joka symbolisoi jumaluuden kipinää ihmisen sielussa.

Luonnonjärjestyksen vastakohdasta käytetään sanaa druj, joka tarkoittaa pahaa ja rappiota. Oikeuden- ja luonnon kanssa sopusoinnussa olevat teot edistävät ihmisten ja eläinten välistä harmoniaa, terveyttä ja hyvää mieltä. Luonnonvastaiset teot rikkovat luonnon ja ihmisten välistä harmoniaa. Ne tuottavat sairauksia ja surumielisyyttä. Uskomuksen, toiminnan tai tiedon arvo riippuu siitä edistääkö se elämälle myönteisiä asioita: iloluontoisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä.

Rappion, surun ja sairauksien aiheuttajaksi Zarathustralaiset personifioivat Pahan hengen (Angra Mainyu, toisinaan myös Ahriman). Avestan vanhimmissa hymneissä nimeä ei mainita lainkaan, sillä se oli tabuistisesti vältetty. Myöhemmän käsityksen mukaan Jumalallinen viisaus Ahura Mazda on luojajumala ja taistelee pahaa ja valheellista Angra Mainyu vastaan. Nämä kaksi henkeä esitetään toisinaan kaksosina.

Erottelulla oikeudenmukaisen luonnon järjestyksen ja rappion välillä on keskeinen asema. Ihminen joutuu tekemään elämässään valinnan kumpaa tietä hän seuraa: elämään johtavaa- vai rappioon johtavaa tietä. Avesta korostaa valinnan tekemisessä yksilön tahdon vapautta. Tämä tuodaan ilmi Avestassa seuraavalla tavalla (Yasna 30-2):"Tutki selvästi näkevällä mielellä valintaa, jonka jokainen joutuu itse tekemään kahden vaihtoehdon välillä."^[6]

Luonnonjärjestyksen mukaan toimivasta ihmisestä zarathustralaiset käyttävät sanaa ashavan, joka tarkoittaa totuuden seuraajaa. Totuuden seuraajille Avesta lupaa palkinnoksi hyvän mielen, onnellisuuden ja viisauden. Sinä päivänä, kun Zarathustra itse valitsi luonnonjärjestyksen mukaisen elämän, hänelle esitettiin seuraavat kysymykset:"Kuka sinä olet?", "Kenelle sinä kuulut?" (Yasna 43-7)^[7] Nämä perustavat kysymykset pakottivat Zarathustran tiedostamaan oman paikkansa ja tekojensa seuraukset.

Luonnonjärjestyksen vastaisesti toimivia ihmisiä kutsutaan valheen seuraajiksi (dragvant). Ihmisen tekemän valinnan seuraukset totuuden ja valheen väliltä, näkyvät hänen omassa elämässään. Ihminen ei ole luonnostaan paha. Epäterveet ja surumieliset ajatukset saavat ihmiset toimimaan luontonsa vastaisesti. Zarathustran hymneissä esitetään seuraava näkemys valheen seuraajista:" Heidän mielensä oli sekava, kun he tekivät valintaa ja he valitsivat huonot ja epäterveet ajatukset. Näin he lankesivat väkivaltaan, sairaan miehen elämään." (Yasna 30-6)^[8]

Ne, jotka valitsevat seuraavansa valheen tietä, eivät menesty elämässä. He saavat osakseen erilaisia sairauksia sekä murheita. "Sinä valheen palvoja, sinun osasi on pimeydessä eläminen, pilaantuunut ruoka, suru ja huono terveys, senkaltaiseen olemiseen johtaa sinun paha mielesi sinut sinun omien tekojesi seurauksena." (Yasna 31-20)^[9]

Zarathustralaisten mukaan ihmiset, jotka toimivat luonnonvastaisesti ja seuraavat valhetta vahingoittavat maata. Maalla, jota pidetään pyhänä, on keskeinen asema uskonnossa. Maan symbolina toimii "lehmän sielu", josta käytetään avestankielistä nimitystä gausha urva. Koska lehmällä on tärkeä rooli uskonnossa, Avesta käyttää totuutta ja oikeutta seuraavista ihmisistä myös nimitystä "hyvä paimen". Lehmällä ja sen kunnioittamisella on tärkeä rooli intialaisessa kulttuurissa. Hindulaisille lehmä on pyhä eläin. Lehmän kunnioittamisen tärkeä rooli tuo esiin zarathustralaisuuden ja intialaisen kulttuurin välisen vuorovaikutuksen.

[muokkaa] Hyveet

Zarathustralaisten kultainen sääntö kuuluu seuraavalla tavalla:

"Ainoastaan sellainen luonne on hyvä, joka ei tee toiselle mitään sellaista, joka ei olisi sille itselleen mieluista tai hyväksi."

Zarathustralaisella totuuden seuraajalla (ashavan) on kolme tavoiteltavaa hyvettä:

1. hyvät ajatukset (humata)
2. hyvät sanat (hukhta)
3. hyvät teot (hvarshta)

Hyvät ajatukset pitävät sisällään veljeyden ihmiskuntaa kohtaan, sovussa elämisen muiden ihmisten kanssa ja koulutuksen.

Hyvät sanat tarkoittavat sopimusten pitämistä, rehellisyyttä ja pyrkimystä olla loukkaamatta muita.

Hyvät teot tarkoittavat puhtaan veden ja ruuan tuottamista apua tarvitseville, köyhien auttamista sekä yhteisön hyvinvoinnin ja vaurauden edistämistä.

Zarathustran hymnien mukaan uskomuksen, toiminnan tai tiedon arvo riippuu siitä edistääkö se elämälle myönteisiä asioita: iloluontoisuutta, terveyttä ja hyvää mieltä.

[muokkaa] Pelastajamyytti

Zarathustralainen uskonto syntyi kritiikin kautta, jota profeetta Zarathustra esitti vallitsevaa uskontoa ja sen papistoa vastaan. Zarathustra hyökkäsi Persiassa ennen zarathustralaisuutta vaikuttanutta Veda-uskontoa vastaan. Kritiikin kohde oli Indra jumalan palvonta. Indra esiintyy Rigvedassa sään ja sodan jumalana, joka on yksi Shivan inkarnaatio. Myös muita Veda-kirjoista tuttuja jumaluuksia esiintyy zarathustralaisissa kirjoituksissa. Legendan mukaan papisto tappoi Zarathustran ja hänestä tuli uskonnon ensimmäinen marttyyri. Zarathustran kritiikki vallitsevaa uskontoa kohtaan muistuttaa vahvasti Jeesuksen esittämää kritiikkiä Uudessa testamentissa.

Zarathustralaisten mukaan profeetta kehitteli ajatuksen "maailman pelastajista" (saoshyants), joiden tehtävä on toimia opettajina ja ohjata maailmaa kohti "totuuden inspiroimaa olemista". Zarathustralaisen käsityksen mukaan maailmaan saapuu määrättyjen ajanjaksojen välein pelastaja, joka uudistaa vanhoja oppeja.

Maailman pelastajien tuli julistaa elämänmyönteistä uskontoa, joka edistäisi hyvää mieltä, terveyttä ja luonnonmukaista elämää. Maailman pelastajat ovat totuutta ja oikeutta seuraavia miehiä, joiden tehtävänä oli estää vihaa ja väkivaltaa leviämästä maailmassa. Nämä opettajat opettaisivat hyvää uskontoa elämänkielteisen uskonnon sijaan.

Elämänmyönteisestä uskonnosta esitetään Avestassa seuraavanlainen näkemys:" Tämä on hyvän mielen tie, jonka viisaus on näyttänyt minulle. Se on niiden pelastajien uskonto, jotka suuntaavat kulkunsa maassa totuuden innoittamana." (Yasna 34-13)^[10]

Vaikka Zarathustra puhuu Avestassa paljon ilomielisyyden ja hyvän mielen puolesta, ei Avesta lupaa maailman pelastajille helppoa osaa. Profeetta käy Avestassa keskustelua jumalallisen viisauden kanssa, seuraavin sanoin:"Kun minä ensimmäisen kerran tulin valaistuneeksi sinun sanoistasi, silloin minä ymmärsin, että ihmiskunnan puolesta toimiminen, tulee aiheuttamaan minulle kärsimystä." (Yasna 43-11)^[11]

Avesta esittää pahasta uskonnosta ja sen vaikutuksesta ihmisiin seuraavankaltaisen näkemyksen "Oi viisaus, milloin nämä miehet tunnistavat pelastuksen sanoman? Milloin he luopuvat tuosta huumeesta, jonka avulla vihamieliset, mieleltään kieroutuneet tyhjän puhuja papit aiheuttavat ihmisille myrkytystilan ja johtavat harhaan tämän maan pahoja johtajia?" (Yasna 48-10) ^[12]

Zarathustran mukaan rappeutunut "paha uskonto" on kuin huumetta, jota papit syöttävät ihmisille. Tutkijat ovat yhdistäneet pappien käyttämän huumeen haoma kasvinmehuun, jota pappien sanottiin käyttävän. Kasvin sanskriitin kielinen nimi on soma. On mahdollista, että Zarathustra käyttää sanaa "huume" myös metaforisessa mielessä. Tyhjänpuhuja papit tuhoavat Zarathustran mukaan epäterveen opetuksen kautta elämän tarkoituksen. He lisäävät "vihaa ja ilkeyttä kielellään". ^[13]

[muokkaa] Pyhät kuolemattomat

Jumala tuo itsensä esiin "pyhien kuolemattomien" (amesha spentas) kautta. Pyhiä kuolemattomia on toisinaan verrattu arkkienkeleihin, jotka muodostavat yhdessä jumalan kuusi puolta. Ne toimivat ihanteina, joita ihmisen tulee elämässään pyrkiä noudattamaan.

Pyhät kuolemattomat taistelevat totuuden ja oikeuden puolesta. Ne eivät esiinny Avestan vanhimmissa hymneissä, mutta tutkijat pitävät niitä olennaisena osana zarathustralaisuutta. Jumalallisen Viisauden symbolina on aurinko ja pyhät kuolemattomat personifioidaan usein tähtiin. Eri tutkijat antavat pyhien kuolemattomien lukumääräksi kuusi, seitsemän tai kahdeksan.

Pyhät kuolemattomat jaotellaan usein Peter Clarkin kuvaamalla tavalla:

1. hyvä ajatus (vohu manah),
2. oikea järjestys / totuus (asha vahishta)
3. hallitusvalta / jumalan valtakunta (khsathra) ,
4. hurskaus (spenta armaiti)
5. terveys (hauvartat)
6. Pitkä elämä ja kuolemattomuus (amerat)

^[14]

Royston Piken mukaan pyhiä kuolemattomia ovat: oikeudenmukaisuus, rakkaus, veljeys, eläinrakkaus, luova palvelus, hurskaus, täydellisyys ja kuolemattomuus. Eri luettelot antavat kuvan siitä, minkälaisia asioita zarathustralainen uskonto pitää hyvänä.

[muokkaa] Kuolemanjälkeinen tuomio

Zarathustralaisten mukaan ihminen saa teoistaan palkinnon maan päällä eläessään. Uskontoon liittyy kuitenkin myös käsitys kuoleman jälkeisestä tuomiosta. Kuoleman jälkeen ihminen joutuu tilille tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Taivaanportin kirjuri mehr davar, kirjaa ylös kaikki ihmisten teot. Zarathustralaisen käsityksen mukaan sielu kulkee kuoleman jälkeen erottajan sillan yli. Jos sielu on sovelias Laulujen taloon se kulkee vakaasti ja varmasti, muutoin se putoaa Valheen taloon.

Viisauden herraan luottavat zarathustralaiset uskovat pääsevänsä Laulujen taloon, joka vastaa kristittyjen taivasta. Laulujen talossa ihmiset saavat ikuisen elämän zarathustralaisten lauluissa ja muistoissa.

Luonnonvastaisen Ahrimanin tai Angra Maniyun seuraajat päätyvät Valheen taloon. Täällä elävät unohdettujen sielut, joita ei muisteta kuoleman jälkeen. Ajan käsityksiin kuului uskomus, jonka mukaan vainajien haudoille tuli viedä säännöllisesti ruokaa, heitä muistaen. Valheiden taloon joutuneiden unohdettujen haudoille ihmiset eivät käy viemässä ruokaa, sillä kukaan ei halua muistaa heitä. Valheen talossa ihmistä piinaa hänen oma huono omatuntonsa.

Jos hyvä ja paha ovat tasapainossa, sielu joutuu Keskivälin asuntoon (vrt. katolisten kiirastuli). Kun Ahura Mazda viimein ihmisten avulla voittaa taistelun, hän perustaa yhdessä Zarathustran kanssa jumalan valtakunnan maan päälle, ja ihmiset elävät Jumalallisen Viisauden kanssa ikuisessa autuudessa. Pohjimmiltaan Viisauden herra on voimakkaampi (Zarathustran kerrotaan aika ajoin epäilleen tätä), mutta kun hän loi ihmisen, hän antoi tälle vapaan tahdon, jonka avulla ihminen voi valita puolen, jolla hän taistelee.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ "Kristinusko, sufilaisuus ja zarathustralaisuus leviävät", Turun Sanomat, 21.5.2004 http://www.turunsanomat.fi/ulkomaat/?ts=1,3:1003:0:0,4:3:0:1:2004-05-21,104:3:225934,1:0:0:0:0:0:
2. ↑ Clark, Peter, 1998, Zoroastrianism, An introduction to ancient faith, s. 56
3. ↑ ^{3,0 3,1 3,2 3,3} Hämeen-Anttila, Jaakko: "Sinunkin juuresi ovat Iranissa". Tiede -lehti 6/2006
4. ↑ Raamattu, 1992, Jes 45:1 "Näin sanoo Herra Kyyrokselle, jonka hän on voidellut kuninkaaksi, jonka oikeaan käteen Herra on tarttunut alistaakseen kansat hänen eteensä, temmatakseen vyön kuninkaiden kupeilta, avatakseen hänelle portit ja ovet niin ettei niitä kukaan sulje." ( Septuaginta, Jes 45:1 "ουτως λεγει κυριος ο θεος τω χριστω μου κυρω ου εκρατησα της δεξιας επακουσαι εμπροσθεν αυτου εθνη και ισχυν βασιλεων διαρρηξω ανοιξω εμπροσθεν αυτου θυρας και πολεις ου συγκλεισθησονται" )
5. ↑ Clark, Peter, 1998, Zoroastrianism, An introduction to ancient faith, s. 11-12
6. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 78
7. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 110
8. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 79
9. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 82
10. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 105
11. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 111
12. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 138
13. ↑ Nanavuty, Piloo, 1999, The Gathas of Zarathustra, Hymns in Praise of Wisdom, s. 91
14. ↑ Clark, Peter, 1998, Zoroastrianism, An introduction to an ancient faith, s. 29

[muokkaa] Lähteet

• Gnoli Gherardo: Zoroaster in History, Persia Press, New York (1997)
• S.A, Kapda: Teachings of Zoroaster and the philosophy of parsi religion, E. P. Dutton and company, Kessinger publishing, New York (1908)
• Clark, Peter: Zoroastrianism an introduction to an ancient faith, Sussex academic press, Brighton Portland (1998)
• Nigosian, S.A: The Zoroastrian faith tradition & modern research, McGill-Queen`s University Press, Montreal & Kingston, London, Buffalo (1993)
• Salonen Armas: Persian muinaisuus ja kulttuuri, Otava, Keuruu (1967)
• Nanavutty, Piloo: The Gathas of Zarathustra hymns in praise of Wisdom, Ahmedabad : Mapin Publishing Middletown, NJ : Grantha Corporation , 1999
• Tiede-lehti 2006/6, Sanoma Magazines Finland Oy

• Ervad Sheriarji Dadabhai Bharucha: A Brief sketch of the Zoroastrian Religion and Customs
• Dastur Khurshed S. Dabu: A Handbook on Information on Zoroastrianism
• Dastur Khurshed S. Dabu: Zarathustra an his Teachings A Manual for Young Students
• Jivanji Jamshedji Modi: The Religious System of the Parsis
• R. P. Masani: The religion of the good life Zoroastrianism
• P. P. Balsara: Highlights of Parsi History
• Maneckji Nusservanji Dhalla: History of Zoroastrianism; dritte Auflage 1994, 525 p, K. R. Cama, Oriental Institute, Bombay
• Dr. Ervad Dr. Ramiyar Parvez Karanjia: Zoroastrian Religion & Ancient Iranian Art
• Adil F. Rangoonwalla: Five Niyaeshes, 2004
• Aspandyar Sohrab Gotla: Guide to Zarthostrian Historical Places in Iran
• J. C. Tavadia: The Zoroastrian Religion in the Avesta, 1999
• S. J. Bulsara: The Laws of the Ancient Persians as found in the "Matikan E Hazar Datastan" or "The Digest of a Thousand Points of Law", 1999
• M. N. Dhalla: Zoroastrian Civilization 2000
• Marazban J. Giara: Global Directory of Zoroastrian Fire Temples, 2. Auflage, 2002
• D. F. Karaka: History of The Parsis including their manners, customs, religion and present positionillus.
• Roshan Rivetna: The Legacy of Zarathushtra(illus.)
• Dr. Sir Jivanji J. Modi: The Religious Ceremonies and Customs of The Parsees
• Mani Kamerkar, Soonu Dhunjisha: From the Iranian Plateau to the Shores of Gujarat, 2002
• I.J.S. Taraporewala: The Religion of Zarathushtra
• Jivanji Jamshedji Modi: A Few Events in The Early History of the Parsis and Their Dates, 2004
• Dr. Irach J. S.Taraporewala: Zoroastrian Daily Prayers
• Adil F.Rangoonwalla: Zoroastrian Etiquette, 2003
• Rustom C Chothia: Zoroastrian Religion Most Frequently Asked Questions, 2002

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Zoroastrian and Vedic connections
• Avesta.org
• http://dmoz.org/Society/Religion_and_Spirituality/Zoroastrianism/
• Adherents.com: Zoroastrianism
• Zoroastrian Influence Upon Jewish Conceptions Of Satan
• Zarathustralaisuus - kulttuurit keskuudessamme
• UNESCO Zarathustralaisuus projekti

• Turun Sanomat 21.5/2004 / Kristinusko, sufilaisuus ja zarathustralaisuus leviävät

• Zarathustran seuraajien temppeli löytyi 2004/01