Al-Ghazali
Wikipedia
Abu Hamid Muhammad ibn Muhammad al-Ghazali (Arabiaksi: ابو حامد محمد بن محمد الغزالى :lyhyesti الغزالى ) (s. 1058 Tusissa, Khorasanin provinssissa Persiassa, nykyisessä Iranissa — k. 1111 Tusissa), oli Persialainen muslimi teologi ja filosofi. Hänet on tunnettu myös nimillä Algazel, Abu Hamid Al-Ghazali tai al-Ghazzali.
[muokkaa] Elämä
Al-Ghazali on yksi suurimmista islamilaisista teologeista ja mystikoista. Hän sai opetusta kotikaupungissaan Tusissa sekä Gorganissa ja Nishapurissa useisiin perinteisiin islamilaisiin tieteisiin. Hän oppi myös Sufi-harjoituksia jo nuorella iällä. Vuonna 1091 visiiri Nizam al-Mulkin huomattua hänen kykynsä hänet nimitettiin Bagdadin Nizamiyyahin yliopiston johtajaksi.
Islamilaisen yhteisön älyllisenä johtajana hänen toimiinsa kuului luennoiminen islamilaisesta oikeustieteestä, harhaoppisuuden torjuminen sekä vastaaminen kaikenlaisiin yhteisön kysymyksiin.
Joidenkin vuosien jälkeen hän jakoi pois omaisuutensa ja jätti Bagdadin aloittaakseen henkisen matkan, joka kesti yli vuosikymmenen. Hän matkusti Damaskokseen, Jerusalemiin, Hebroniin, Medinaaan, Mekkaan ja takaisin Bagdadiin, jossa hän pysähtyi lyhyeksi aikaa. Tämän jälkeen hän vietti useita vuosia erakkoelämää. Hän päätti eristyneisyytensä lyhyeen luentosarjaan Nizamiyyahissa Nishapurissa, vuonna 1106. Myöhemmin hän palasi Tusiin, jossa vietti elämänsä viimeiset vuodet.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Al-Ghazali Web site (Hyvä sivusto, linkit lähes kaiikkiin Al-Ghazalin teoksiin internetissä)
- Extensive List of books by Al-Ghazali
- Full text of The Alchemy of Happiness tr. Claud Field, 1909.
- Docu-drama entitled Al-Ghazali, the Alchemist of Happiness