Arcturus
Wikipedia
| Arcturus | |
|---|---|
| Nimen alkuperä | |
| Bayerin designaatio | α Bootis,Alfa Bootis,α Boo,ALF BOO,ALP BOO |
| Flamsteedin designaatio | 16 Bootis |
| HR-designaatio | {{{HR}}} |
| HD-designaatio | HD 124897 |
| Muut designaatiot | Alramech, Abramech, α Boötis, 16 Boötes, HR 5340, BD+19°2777, GCTP 3242.00, GJ 541, LHS 48, and HIP 69673 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus (mv) | −0,04 |
| Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | −0,38 |
| Valovoima (Aurinko = 1) | 110 LO (aurinkoa) |
| Spektriluokka | K1.5 IIIpe |
| Väri-indeksi | B-V 1,24 U-B 1,22 |
| Pintalämpötila | 4300 K |
| Massa (Aurinko = 1) | 1–1,5 MO (aurinkoa) |
| Säde (Aurinko = 1) | 15,9 RO (aurinkoa) |
| Muuttujatyyppi | luultavasti |
| Pyörimisnopeus | km/s, pyörähdysaika |
| Metallipitoisuus | 20–50% auringon |
| Ikä | yli 4,6 miljardia v. |
| Elinkelpoisen planeetan etäisyys |
{{{ekokehä}}} |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Karhunvartija Bootes Boo |
| Rektaskensio (J2000) | 14h 15m 39.7s |
| Deklinaatio (J2000) | +19° 10' 56" |
| Etäisyys | valovuotta (parsekia) |
| Parallaksi mas | 88,78 ± 0,68 mas |
| Säteisnopeus | −5,2 km/s km/s km/s |
| Ominaisliike mas/v | RA: −1093,45 mas/v dekl.: −1999,40 mas/v |
| Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä. | |
Arcturus (α Boötis) on taivaan neljänneksi kirkkain tähti. Sen magnitudi on −0,05. Arcturus on 115 kertaa Aurinkoa kirkkaampi, mutta suurin osa sen säteilystä tulee infrapunasäteilynä, jolla se loistaa päivätähteämme 180 kertaa kirkkaammin. Helpoin tapa löytää Arcturus yötaivaalta on seurata Otavan kauhan "vartta" alaspäin. Arcturuksesta samaa linjaa eteenpäin jatkettaessa tulee vastaan myös Spica, Neitsyen päätähti. Samalla linjalla etäämmällä on Regulus, Leijonan päätähti.
[muokkaa] Arcturuksen nimen historiaa
Tähden nimi tulee antiikin kreikankielisestä sanasta Αρκτούρος (Arktouros) tarkoittaen "Karhun vartijaa", mistä tulee myös Karhunvartijan tähdistön nimi. Arabian kielessä tähdestä käytetään nimeä Haris-el-sema, "taivaan pitäjä." Tätä nimeä on joskus on roomalaistettu muotoihin Aramec ja Azimech, muttei näitä nykyään käytetä. Kiinassa Arcturusta kutsutaan nimellä Dah Jyaoo (大角, Suuri sarvi, Pinying: Dajiao), koska tähti on Sarvi-nimisen kiinalaisen tähtikuvion osa. Sarven nimi on kiinaksi Jyaoo Shiuh (角宿, Pinying: Jiaosu). Myöhemmin Arcturuksesta tuli Kangh Shiuh (亢宿, Pinying: Kangsu)-nimisen kiinalaisen tähtikuvion osa. Muinaisjapanilaiset omaksuivat kiinalaisen nimen "大角", mutta tähden läntinen nimi (アルクトゥルス) on tavallisempi nykyään.
[muokkaa] Fysikaalisia tietoja Arcturuksesta
Arcturus luokitellaan K1,5 IIIpe -luokan punaiseksi jättiläistähdeksi – kirjaimet "p" ja "e" tarkoittavat englannin kielen sanoja "peculiar" (epätavallinen) ja "emission" (emissio), joka tarkoittaa, että tähden sähkömagneettinen spektri on epätavallinen ja täynnä emissioviivoja. Tämä on melko tavallista punaisille jättiläisille, mutta Arcturus on oppikirjamainen esimerkki tästä ilmiöstä.
Hipparcos-satelliitin mukaan Arcturus on meistä 36,7 valovuoden (11,3 parsekin) päässä, eli kosmologisessa mittakaavassa melkein naapurissamme. Satelliitin havainnoista selvisi myös, että Arcturus on muuttuva tähti. Kirkkauden muutoksen suuruus on 0,04 magnitudia noin 8,3 vuorokauden ajanjaksolla. Uskotaan, että tähden pinta sykkii, mikä on tavallista jättiläistähdillä. Sykkimisen nopeus on 150 m/s ja taajuus yksi sykähdys 1,842 päivässä. Arcturuksen näennäinen läpimitta 0,019 - 0,027 kaarisekuntia ja todellinen 24,5 Auringon sädettä. Arcturus on vanha Linnunradan paksun kiekon populaation (populaatio II?) tähti ja kuuluu samaan ryhmään 52 tähden kanssa. Tähti polttaa heliumia ytimessään ja vetyä kuoressa sen ympärillä.
Hipparcos-satelliitin havaintojen mukaan Arcturus on kaksoistähti kumppanin ollessa noin 20 kertaa himmeämpi kuin päätähti. Tähdet kiertävät toisiaan niin lähellä, että nykyisillä havaintomenetelmillä niiden erottaminen visuaalisesti on erittäin vaikeaa. Toiset tutkimukset ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, ettei Arcturus sittenkään olisi kaksoistähti.
| Taivaan kirkkaimmat tähdet |
|---|
| Aurinko |
| Achernar | Acrux | Adhara | Aldebaran | Alfa Centauri | Alnilam | Altair | Antares | Arcturus | Bellatrix Betelgeuze | Canopus | Capella | Castor | Deneb | Elnath | Fomalhaut | Gacrux | Hadar | Miaplacidus Mimosa | Pollux | Procyon | Regulus | Rigel | Shaula | Sirius | Spica | Vega |
