Burundi

Wikipedia

Republika y'u Burundi
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti	Pierre Nkurunziza
Pääkaupunki	Bujumbura (384 461 as.)
Muita kaupunkeja	Gitega (25 412 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	27 830 km² (sijalla 142) 7,8 %
Väkiluku (2003)  – väestötiheys  – väestönkasvu	6 054 714 (sijalla 61) 206,1 / km² 2,22 % (2005)
Viralliset kielet	kirundi
Valuutta	Burundin frangi (FBU)
BKT (?)  – yhteensä  – per asukas	sijalla ? ? USD ? USD
HDI (2002)	0,339 (sijalla 173)
Elinkeinorakenne	maatalous 48,1 %, palvelut 32,9 %, teollisuus 19 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+2 ?
Itsenäisyys  – Belgiasta	1. heinäkuuta 1962
Lyhenne Maatunnus	BI ajoneuvot: RU lentokoneet: 9U
Kansainvälinen suuntanumero	+257
Motto	Unite, Travail, Progres (Yhtenäisyys, työ, edistys)
Kansallislaulu	Burundi bwacu

Burundin tasavalta eli Burundi on sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Tansania.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnollinen jako 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kulttuuri 8 Merkittävimmät luonnonvarat 9 Merkittävimmät vientituotteet 10 Viitteet 11 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Burundin historia

Burundi oli 1500-luvulta alkaen tutsien hallitsema feodaalinen kuningaskunta. Saksa otti alueen hallintaansa 1899 ja 1916 belgialaiset joukot miehittivät sen osana ensimmäistä maailmansotaa. Sodan jälkeen Burundi siirtyi Belgian hallintaan osana Kansainliiton yhdistettyä Ruandan-Urundin mandaattia. Belgialaisetkin hallitsivat maata kuitenkin välillisesti perinteisen tutsiaristokratian avulla.

Poliittiset puolueet syntyivät 1940-luvun lopulta alkaen ja maa itsenäistyi 1. heinäkuuta 1962. Demokraattisten rakenteiden ollessa heikkoja tutsikuningas Mwambutsa IV otti ohjat perustustuslaillisena monarkkina ja nimitti puoliksi tutseista ja puoliksi enemmistönä olevista hutuista koostuvan hallituksen.

Hutupääministerin murha 1965 johti sarjaan hutujen kapinoita ja hallituksen tukahduttamistoimia. Prinssi Ntare V syrjäytti isänsä Mwambutsan 1966 mutta joutui itse syrjäytetyksi pääministeri Michel Micomberon toimesta samana vuonna. Micombero lakkautti monarkian, mutta hutujen levottomuudet jatkuivat ja kulminoituivat kapinaan 1972. Eversti Jean-Baptiste Bagaza kaappasi vallan 1976 ja pyrki edistämään maareformia, vaaliudistusta ja kansallista sovintoa, vaikka hänen sotilashallintonsa koostui pääosin tutseista. Bagaza valittiin presidentiksi ainoana ehdokkaana 1984, mutta hänen hallituksensa alkoi sortaa yhä ankarammin toisinajattelijoita ja uskonnollisia ryhmiä.

Majuri Pierre Buyoya syrjäytti Bagazan ja nousi valtaan kaappauksella 1987. Hutujen tutsien väliset jännitteet purkautuivat jälleen 1988 väkivaltaisina yhteenottoina hutuopposition, armeijan ja kovan linjan tutsien välillä johtaen n. 150 000 ihmisen kuolemaan. Buyoya hyväksyi 1991 uuden demokraattisen perustuslain ja 1993 vaaleissa nousi valtaan maan ensimmäinen hutupresidentti, FRODEBU-puolueen Melchior Ndadaye. Armeijan tutsiupseerit murhasivat Ndadayen kuitenkin lokakuussa 1993. Maa syöksyi jälleen sisällissotaan, joka vaati kymmeniätuhansia kuolonuhreja, mutta FRODEBU:n johtama hallitus onnistui kuitenkin säilyttämään valtansa ja nostamaan uudeksi presidentiksi Cyprien Ntaryamiran helmikuussa 1994. Ntaryamira sai kuitenkin surmansa lentokoneen tuhossa 6. huhtikuuta 1994 yhdessä Ruandan presidentin Juvénal Habyarimanan kanssa.

Sylvestre Ntibantunganya nousi uudeksi presidentiksi 8. huhtikuuta 1994 mutta sisäiset väkivaltaisuudet jatkuivat. FRODEBU-hallitus kaatui 25. heinäkuuta 1996 Buyoyan johtamassa kaappauksessa, mutta sisällissota on jatkunut. Vuoden 2001 jälkeen rauhanprosessi on kuitenkin edennyt ja hutu Domitien Ndayizeye nousi presidentiksi 2003 vallanjakosopimuksen mukaisesti.

[muokkaa] Politiikka

Pääartikkeli: Burundin politiikka

Valta on 31-henkisellä sotilaskomitealla, jonka puheenjohtaja toimii presidenttinä. Sotilaskomitea on nimittänyt siviileistä koostuvan ministerineuvoston

[muokkaa] Hallinnollinen jako

Burundi jakautuu 17 provinssiin:

• Bubanza
• Bujumbura Mairie
• Bujumbura Rural
• Bururi
• Cankuzo
• Cibitoke
• Gitega
• Karuzi
• Kayanza
• Kirundo
• Makamba
• Muramvya
• Muyinga
• Mwaro
• Ngozi
• Rutana
• Ruyigi

[muokkaa] Maantiede

Pääartikkeli: Burundin maantiede

Burundi on korkeaa ylänköä, joka kohoaa lännestä Tanganjikajärveltä itään. Maan tärkeimmät joet ovat Kangera, Ruzizi. Maan korkein kohta on Mount Heha 2670 m.^[1]

[muokkaa] Talous

Pääartikkeli: Burundin talous

Yli 92% työvoimasta toimii maatalouden palveluksessa harjoittaen sekä kotitarveviljelyä että tuottaen vientiin mm. kahvia.

[muokkaa] Väestöjakauma

Pääartikkeli: Burundin väestöjakauma

Burundin väestö jakautuu tutseihin (14%) ja hutuihin (85%), jotka puhuvat yhteistä kirundin kieltä. Tutsien ja hutujen välisen eron alkuperä on kiistanalainen. Aiemmin oletettiin kyseessä olevan kahta eri alkuperää olevan kansan, mutta uudemmassa tutkimuksessa on esitetty että kyseessä olisi pikemminkin vuosisatojen mittaan vakiintunut kastijako maanviljelijäväestön (hutut) ja karjankasvattajien (tutsit) välillä. Burundissa asuu myös Twa-kansaan kuuluvia pygmejä, joita on noin 1% väestöstä.

Uskonnollisesti 62% burundilaisista on katolisia, 5% protestantteja, 10% muslimeja ja 23% animisteja.

[muokkaa] Kulttuuri

Pääartikkeli: Burundin kulttuuri

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• nikkeli
• uraani
• koboltti
• kupari

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• kahvi
• banaanit

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Burundi 19.3.2003. CIA. Luettu 28.3.2007.  (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Burundi Wikitravelissa (englanniksi)