Lesotho
Wikipedia
Mmuso wa Lesotho | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
Kuningas Pääministeri |
Letsie III Pakalitha Mosisili |
||||||
Pääkaupunki | Maseru |
||||||
Muita kaupunkeja | |||||||
Pinta-ala – josta sisävesiä |
30 355 km² (sijalla 137) ei merkittävästi |
||||||
Väkiluku (?) – väestötiheys – väestönkasvu |
2 143 141 (sijalla 143) 70,6 / km² ? % (?) |
||||||
Viralliset kielet | sesotho, englanti | ||||||
Valuutta | maloti (LSL) | ||||||
BKT (?) – yhteensä – per asukas |
sijalla ? ? USD ? USD |
||||||
HDI (2002) | 0,493 (sijalla 145) | ||||||
Elinkeinorakenne | maatalous ? %, palvelut ? %, teollisuus ? % BKT:sta |
||||||
Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+2 ? |
||||||
Itsenäisyys – Iso-Britanniasta |
4. lokakuuta 1966 |
||||||
Lyhenne Maatunnus |
LS ajoneuvot: ? lentokoneet: ? |
||||||
Kansainvälinen suuntanumero |
+266 | ||||||
Motto | Khotso, Pula, Nala (rauha, sade, vauraus) | ||||||
Kansallislaulu | Lesotho Fatse La Bontat'a Rona | ||||||
Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Lesothosta kaakkoon on Lohikäärmevuoret.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
1500-luvulle asti Lesotho oli san-bushmannien asuttamaa aluetta. 1500-luvulta 1800-luvulle ympäröiviltä alueilta muuttaneet pakolaiset muodostivat vähitellen basotho-kansan. Kuningas Moshoeshoe I yhdisti eri basotho-ryhmät ja perusti kuningaskunnan 1831. Moshoeshoen menetettyä suuren osan kuningaskuntansa alueesta buureille, maasta tuli Britannian protektoraatti 1868.
Vuonna 1959 maa sai ensimmäisen valitun lainsäädäntöelimensä ja 1965 järjestettiin ensimmäiset yleiseen äänioikeuteen pohjautuvat parlamenttivaalit. Suurimmaksi puolueeksi nousi Basutomaan kansallinen puolue (BNP) ja maa itsenäistyi 4. lokakuuta 1966 perustuslaillisena monarkiana.
Ensimmäisissä itsenäisyyden jälkeisissä vaaleissa 1970 BNP kilpailija Basutomaan Kongressipuolue (BCP) näytti nousevan valtaan, mutta BNP:n hallitus mitätöi vaalitulokset ja julisti poikkeustilan. Vuonna 1973 nimitettiin väliaikainen parlamentti, joka oli käytännössä BNP:n johtajan Leabua Jonathanin käsikassara. Sisäisen tyytymättömyyden lisäksi Etelä-Afrikan hallitus alkoi painostaa hallitusta saadakseen ANC:n läsnäolon maassa lopetettua. Tammikuussa 1986 sotilaskaappaus lopetti Lesbua Jonathanin valtakauden siirtäen valtaa kuninkaalle ja Justin Lekhanyan sotilashallinnolle. Lekhanya poisti kuninkaan valtaoikeudet 1990, mutta joutui seuraavan vuonna uuden sotilaskapinan syrjäyttämäksi.
Vuoden 1993 parlamenttivaleissa BCP sai maanvyöryvoiton vallaten kaikki parlamentin 65 paikkaa ja Ntsu Mokhehle nousi pääministeriksi. Sisäiset levottomuudet jatkuivat kuitenkin 1994 kuninkaan lyhytaikaisella kaappauksella ja poliisivoimien kapinalla 1997. BCP:n enemmistön perustaman uuden Lesothon Demokratian Kongressin (LCD) voitettua vaalit 1998 opposition väkivaltaiset mielenosoitukset ja sotilaskapina elo-syyskuussa 1998 johtivat Etelä-Afrikan ja Botswanan joukkojen väliintuloon hallituksen tueksi.
Sittemmin maan tilanne on rauhoittunut ja LCD uudisti vaalivoittonsa toukokuussa 2002 yleisesti rehellisenä pidetyissä vaaleissa.
[muokkaa] Politiikka
Lesotho on edelleen perustuslaillinen monarkia, jonka kuninkaalla on lähinnä seremonallinen merkitys, ja toimeenpanovalta keskittyy pääministerin käsiin.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Lesotho on jaettu kymmeneen alueeseen (district) :
![]() |
|
[muokkaa] Maantiede
Lesotho sijaitsee kokonaan varsin korkealla ylänköalueella, yli kilometrin korkeudessa.
[muokkaa] Talous
Lesothon talouden pohjana on veden ja sähkön vienti Etelä-Afrikkaan, teollisuus, maatalous (etenkin karjanhoito) ja jossain määrin Etelä-Afrikassa työskentelevien siirtotyöläisten kotiin lähettämät palkat. Vientituotteita ovat myös timantit, villa ja mohair.
[muokkaa] Väestö
Yli 99% Lesothon väestöstä on etnisesti basothoja. 80% on uskonnoltaan kristittyjä. Viralliset kielet ovat sesotho ja englanti; vähemmistökielinä ovat mm. zulu ja xhosa.
Lesothon väestöstä 29% on HIV:n tai AIDSin kantajia; luku on maailman suurimpia. YK arvioi luvun nousevan 36 %:iin seuraavan 15 vuoden aikana.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
- karjataloustuotteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Lesotho Wikitravelissa (englanniksi)
![]() |
Pohjois-Afrikka : Algeria · Egypti · Libya · Marokko · Mauritania · Sudan · Tunisia · Kiistanalaiset alueet: Länsi-Sahara |
![]() |
Länsi-Afrikka : Benin · Burkina Faso · Gabon · Gambia · Ghana · Guinea · Guinea-Bissau · Kamerun · Kap Verde · Kongon tasavalta · Liberia · Mali · Norsunluurannikko · Niger · Nigeria · Päiväntasaajan Guinea · São Tomé ja Príncipe · Senegal · Sierra Leone · Togo |
![]() |
Keski-Afrikka : Burundi · Keski-Afrikan tasavalta · Kongon demokraattinen tasavalta · Ruanda · Tšad |
![]() |
Itä-Afrikka : Djibouti · Eritrea · Etiopia · Kenia · Seychellit · Somalia · Tansania · Uganda Kiistanalaiset alueet: Puntmaa · Somalimaa |
![]() |
Etelä-Afrikka : Angola · Botswana · Etelä-Afrikan tasavalta · Komorit · Lesotho · Madagaskar · Malawi · Mauritius · Mosambik · Namibia · Swazimaa · Sambia · Zimbabwe Epäitsenäiset alueet: Mayotte · Réunion · Saint Helena |
Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |