Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Tunisia – Wikipedia

Tunisia

Wikipedia

الجمهورية التونسية
Al-Ǧamhūriyyat at-Tūnisiyyah
Tunisian lippu   Tunisian vaakuna
lippu vaakuna
Tunisian sijainti
Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri
Zine El Abidine Ben Ali
Mohamed Ghannouchi
Pääkaupunki Tunis
Muita kaupunkeja Sousse, Kairouan, Monastir
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
163 610 km² (sijalla 89)
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
10 074 951 (sijalla 79)
63,8 / km²
0,99 % (2006)
Viralliset kielet arabia, ranska
Valuutta Tunisian dinaari (TND)
BKT (2005)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 63
76,99 miljardia USD
7 600 USD
HDI (2003) 0,753 (sijalla 89)
Elinkeinorakenne maatalous 13,8 %,
palvelut 55,6 %,
teollisuus 30,7 % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+1
UTC+2
Itsenäisyys
 – Ranskasta
 
20. maaliskuuta 1956
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+216
Motto ?
Kansallislaulu Himat Al Hima

Tunisian tasavalta eli Tunisia (arab. ‏الجمهورية التونسية‎, ransk. Tunisie) on tasavalta Pohjois-Afrikassa Välimeren etelärannikolla. Sen rajanaapureita ovat lännessä Algeria sekä etelässä ja idässä Libya.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Tunisian paikalla oli antiikin aikaan maineikas Karthago. 600-luvulla tulivat arabit ja maa islamistui. Uudella ajalla se oli Turkin valtakuntaan kuuluva pahamaineinen merirosvovaltio. Vuonna 1881 maasta tehtiin Ranskan protektoraatti. Tunisia itsenäistyi 1956, ja 1957 siitä tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Habib Bourguiba. Hän oli itseoikeutettu johtaja, ja hänen sosialistisella puolueellaan oli kannatusta edustuslaitoksen paikat. Ajan mittaan alkoi esiintyä arvostelua vanhenevan presidentin toimintaa kohtaan, ja 1987 hänet syrjäytettiin. Presidentiksi tuli pääministeri Zine El Abi dine Ben Ali. Ensimmäiset monipuoluevaalit pidettiin 1989, mutta kaikki paikat menivät uuden nimen ottaneelle vallassa olleelle puolueelle. Ben Alin poliittinen tuki Irakin Saddam Husseinille Kuwaitin miehityksen jälkeen 1990 on haitannut Tunisian kansainvälisiä suhteita. Islamin fundamentalismin kannatus on kasvamassa Tunisiassa. Maaliskuun 1994 pidetyissä vaaleissa Ben Ali valittiin uudelleen presidentiksi ja hänen puolueensa Rassemblent constitutionnel Democratique (RCD) sai 144 paikkaa 163-jäseniseen kansalliskokoukseen. Vuonna 2004 Ben Ali valittiin presidentiksi neljännelle kaudelle.

[muokkaa] Politiikka

Tunisia on tasavalta, jossa on voimakas presidentti ja käytännössä yhden puolueen järjestelmä. Valtion nykyinen presidentti Zine El Abidine Ben Ali on ollut virassa vuodesta 1987. Häntä edelsi Habib Bourguiba, joka oli Tunisian toinen presidentti.

Presidentti valitaan aina viideksi vuodeksi. Tällä on valta nimittää pääministeri ja hallitus. Keskusjohdolla on myös valtaa valita aluehallintoa.

Lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen parlamentti. Sen alahuoneessa on 182 edustajanpaikkaa, joista 20 % on varattu aina oppositiolle, joka on saanut noin 5 % äänistä. Laillisia oppositiopuolueita on tällä hetkellä kuusi. Alahuoneen edustajat valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Parlamentin ylähuoneessa 26 edustajaa.

[muokkaa] Turismi

Turismi on tullut suosituksi, ja monet ihmiset ovat löytäneet Tunisiasta aivan uuden ja hienon lomakohteen. Tämän seurauksena köyhyys on vähentynyt, arabian ja ranskan lisäksi englanti on yleistynyt paljon.

[muokkaa] Maantiede

Tunisian kartta.
Tunisian kartta.

Suurin osa Tunisiasta on puolikuivaa tai aavikkoa. Vain pohjoisosissa vaikuttaa Välimeren ilmasto sateisine talvineen. Pohjoisosassa on myös vuoristoja, jolla sijaitsee maan korkein kohta Jabal ash Shanabi (1 544 metriä).

[muokkaa] Talous

Tunisian talous on monipuolinen: maanviljelystä turismiin. Talous on tällä hetkellä uusiutumisprosesissa, jonka ansiosta se on ollut viimeisen vuosikymmenen selvässä kasvussa. Hallituksen vähentynyt valvonta, yksityistäminen, verotuksen yksinkertaistaminen ja parempi lähestyminen velkatilanteeseen ovat aikaansaaneet kasvun taloudessa ja inflaatiovauhdin hidastumisen. Tunisian rahayksikkö on Tunisian dinaari Tunisialla on ollut yhteistyösopimus Euroopan unionin kanssa jo vuodesta 1998. Sopimuksen mukaan Tunisia aukaisee rajojaan kaupalle EU:n kanssa seuraavan vuosikymmenen ajan. Vuonna 2008 Tunisia saa EU:ssa saman aseman kuin esimerkiksi Norjalla ja Islannilla on nyt.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestö

Tunisian väestö periytyy berbereistä ja arabeista. Eurooppalaisia ja juutalaisia on pienenä vähemmistönä. Noin 98 prosenttia on väestöstä islaminuskoisia. Djerban saarella on elänyt jo kauan vahva juutalaisyhteiskunta. Suurin osa väestöstä puhuu äidinkielenään arabiaa, mutta myös ranskan kieltä käytetään yleisesti Tunisiassa.

[muokkaa] Kulttuuri

Karthagon rauniot ovat yhä turistikohteena kiinnostavat.

Elokuvatähti Claudia Cardinale on Tunisiassa syntynyt italialaisista vanhemmista. Laulaja ja taiteilija Fatima Tabaamrant on kuuluisa ja suosittu laulaja.

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Tunisia.


Tämä Tunisiaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu