Gheton kansannousu
Wikipedia
Holokausti (Šoa) |
Taustaa |
---|
Antisemitismi · Nürnbergin lait Eutanasia · Keskitysleirit (luettelo) |
Juutalaiset |
Kansallissosialistinen Saksa |
Pogromit: Kristalliyö Jedwabne · Lviv... |
Ghetot: Varsova, Łódź, Krakova, Theresienstadt... |
Einsatzgruppen: Babi Jar, Ponary, Odessan joukkomurha... |
Lopullinen ratkaisu: Wannseen konferenssi Operaatio Reinhard |
Tuhoamisleirit Chełmno, Bełżec, Sobibór, Treblinka, Birkenau |
Vastarinta: ŻOB · ŻZW Ghettojen kansannousut |
Sodan loppu: Kuolemanmarssit Berihah |
Muut uhrit |
slaavit · romanit toisinajattelijat · kommunistit homoseksuaalit · Jehovan todistajat |
Vastuulliset osapuolet |
Natsi-Saksa: Hitler · Eichmann Himmler · SS · Gestapo |
Nürnbergin oikeudenkäynnit |
Gheton kansannousu viittaa aseelliseen taisteluun, jolla ghettoihin toisen maailmansodan aikana suljetut ihmiset pyrkivät vastustamaan gheton asukkaiden siirtämistä keskitys- tai tuhoamisleireille. Tunnetuin ja suurin kansannousu tapahtui Varsovan ghetossa huhtikuussa 1943, mutta samanlaista vastustusta oli myös muiden Puolan kaupunkien ghetoissa.
Edellytykset kapinaan ryhtymiselle ghetossa eivät useinkaan olleet hyvät, vaikka halua siihen olisi ollut. Natsit kuljettivat ghetoista tuhoamisleireille usein tuhansia ihmisiä päivässä, ja kuljetuksiin joutuneiden kohtalo oli yleensä varsin pian tiedossa gheton sisällä. Aseiden salakuljettaminen suljettuun ghettoon oli usein vaikeaa tai lähes mahdotonta, ja gheton asukkaita riivasivat nälkä ja taudit. Esimerkiksi Łódźin ghetossa juutalaisten neuvosto toivoi myöntyväisellä politiikalla voivansa pelastaa tuholta edes osan juutalaisväestöstä. Vastarintaa organisoineet järjestöt, kuten Żydowski Związek Walki ja Żydowska Organizacja Bojowa, olivat usein vähemmistönä.
[muokkaa] Ghettojen kansannousuja
- Varsovan gheton kansannousu
- Białystokin gheton kansannousu
- Częstochowa
- Mińsk Mazowiecki
- Wilno (Vilna)
- Będzin
Jossain määrin aseellista vastarintaa tehtiin myös seuraavien kaupunkien ghetoissa: