Ghetto
Wikipedia
Ghetto eli getto viittasi alun perin juutalaisten asuinalueisiin. Myöhemmin sitä on käytetty Yhdysvaltojen mustan väestön asuttamista slummeista ja nykyään usein myös kaikista urbaaneista slummeista.
Ghetto tuli alkujaan italian valimoa tarkoittavasta sanasta: vuonna 1516 Venetsian juutalaiset pakotettiin asumaan valimon alueelle. Yöksi alueen portit suljettiin ja gheton asukkaat määrättiin valvomaan niitä. Suurimmillaan 1600-luvun lopussa pienellä suljetulla asueella asui 4 000–5 000 ihmistä. Vuonna 1797 Napoleonin joukot purkivat gheton portit, joka aloitti juutalaisten emansipaation. Venetsian ghetto oli ensimmäinen suljettu alue, jonne juutalaiset eristettiin. Siitä sana 'ghetto' tuli myöhemmin viittaamaan muuallakin juutalaisten asuinalueisiin. Nämä toisaalta hakeutuivat yhteen, toisaalta etenkin Euroopassa heidät haluttiin usein eristää kristillisestä valtaväestöstä.
Aivan uuden merkityksen käsite sai toisen maailmansodan aikana, kun Saksa pakkosiirsi miehittämissään maissa juutalaisia ghettoihin välivaiheena ennen niin sanottua lopullista ratkaisua eli kuljettamista tuhoamisleireille ja siellä surmaamista. Tosin jo ghetoissakin ihmisiä kuoli nälkään ja surmattiin rangaistukseksi sattumanvaraisesti. Tunnetuin ghetoista oli Varsovan ghetto, jonka saksalaiset tuhosivat lähes kaikkine siellä piileskelleine asukkaineen kansannousussa 1943. Toinen tunnettu natsiajan ghetto oli Łódźin ghetto, josta selvisi hengissä vain muutama sata ihmistä.
Ghetto-käsitettä on sittemmin käytetty lähinnä Yhdysvaltojen mustan väestön asuttamista slummeista ja tätä kautta sillä viitataan laajemmin kaikkiin urbaaneihin slummeihin. Tällainen slummi on huonomaineinen, infrastruktuuriltaan huonokuntoinen kaupunginosa, jonne kerääntyy asumaan ennen kaikkea vähävaraista, usein moniongelmaista väkeä. Ghetoissa on usein myös paljon rikollisuutta, joskus jopa poliisit kieltäytyvät menemästä niihin. Populaarikulttuurissa ghetot on yhtäältä romantisoitu, toisaalta politisoitu esimerkiksi monissa elokuvissa ja pop-kappaleissa.
Suomessa ei ole ghettoja sanan varsinaisessa merkityksessä, vaikka esimerkiksi Helsingin Kontulaa on yritetty sellaiseksi sovittaa paremman puutteessa.