1902

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

8. tammikuuta – Kiinan keisarillinen hovi siirtyi kapinan jälleen takaisin Kiellettyyn kaupunkiin, ja keisarinna otti vallan käsiinsä.
9. tammikuuta – Paraguayn presidentti Emilio Aceval syöstiin vallasta. Häntä seurasi Andrés Héctor Carvallo.
21. tammikuuta – Puolan vuoden 1863 Venäjän vastaisen "tammikuun kapinan" vuosipäivänä syntyi levottomuuksia, jotka husaarit kukistivat.
24. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus allekirjoitti sopimuksen Tanskan kanssa Tanskan Länsi-Intian luovuttamisesta Yhdysvalloille.
8. helmikuuta – Tulivuori Pelén purkaus surmasi 26 000 ihmistä Ranskan Martiniquella ja tuhosi koko Saint Pierren kaupungin.
15. helmikuuta – Berliinin metro ja sisäinen rautatie aloittivat toimintansa.
6. maaliskuuta – Espanjalainen urheiluseura Real Madrid Club de Fútbol perustettiin.
9. huhtikuuta – Lehtimies Axel Lille puhui Nylands nationin juhlassa ja esitti ensimmäisen kerran julkisesti vaatimuksen Suomen itsenäisyydestä.
9. huhtikuuta – Suomen Kansallisteatteri vihittiin. Vihkiäisissä esitettiin J. H. Erkon kirjoittama kolminäytöksinen Pohjolan häät ja illalla Aleksis Kiven Lea, pääosassa Ida Aalberg.
17. huhtikuuta – Suomalaisten laittomina pitämät kutsunnat alkoivat Helsingissä. 870:stä paikalle määrätystä vain 57 saapui paikalle. Seuraavana päivänä kutsutuista oli enää jäljellä 38 ja he joutuivat yleisön pilkkaamiksi.
18. huhtikuuta – Suomen Senaatin vastaisia mielenosoituksia Helsingissä. Väkijoukko hajaantui vasta suomalaisen Kaartinkomppanian saavuttua paikalle.
20. toukokuuta – Tomás Estrada Palmasta tuli ensimmäinen vapaan Kuuban presidentti Yhdysvaltain miehitysjoukkojen poistuttua.
31. toukokuuta – Buurisodat päättyivät Pretorian rauhaan. Tasavalloista tuli Britannian kruununsiirtomaita.
19. kesäkuuta – Annettiin asetus Suomen ja ruotsin kielien käyttämisestä tuomioistuimissa ja viroissa. Kaikkien asiakirjojen mukaan oli liitettävä venäjänkielinen käännös.
29. kesäkuuta – Saksan, Itävalta-Unkarin ja Italian kolmiliitto uudistettiin 12 vuodeksi.
10. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan asetuskokoelman alkutekstiksi määrättiin venäjän kieli, suomen ja ruotsinkielinen vain käännöksiksi.
12. heinäkuuta – Britannian pääministeri Robert Gascoyne-Cecil luopui ikäänsä vedoten tehtävistään.
9. elokuuta – Kuningas Edvard VII kruunattiin Westminster Abbeyssa.
19. syyskuuta – Unkarissa osoitettiin mieltä saksalaisia vastaan vapaustaistelija Kossuth Lajosin satavuotissyntymäpäivänä.
14. lokakuuta – Nikolai Rimski-Korsakovin oopperan Servilia ensiesitys Pietarissa.
23.–24. lokakuuta – Vanhasuomalainen puolue päätyi siihen että sotapalvelukseen kutsutut olivat velvollisia astumaan palvelukseen Venäjän armeijaan. Perustuslailliset sen sijaan päättivät salaisessa kokouksessaan marraskuussa vaatia kutsuntalakon jatkamista.
15. marraskuuta – Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti murhata Belgian kuninkaan Leopold II:n.
16. joulukuuta – Karl Goldmarkin oopperan Götz ensiesitys Budapestissa.
18. joulukuuta – Maksim Gorkin näytelmän Pohjalla ensiesitys Moskovan Taiteilijateatterissa.
30. joulukuuta – Espanja lähetti laivoja Tangeriin ja valmistautui hyökkäämään Marokkoon.