Jiang Jieshi
Wikipedia
Jiang Jieshi (myös 蔣介石, Jiǎng Jièshí, Wade-Giles, Chiang Chieh-shih, lausutaan kantonilaisittain Chiang Kai-shek, Suomessa myös Tšiang Kai-šek) (s. 31. lokakuuta 1887 – k. 5. elokuuta 1975) oli merkittävä kiinalainen poliitikko ja sotilasjohtaja.
Jiang Jieshi syntyi Xikoun kaupungissa. Hän aloitti sotilaskoulutuksensa 1906, mutta liittyi Japanin asevoimiin 1907 ja palveli sen armeijassa vuosina 1908 – 1911. Hän oli mukana kaatamassa Kiinan keisarisukua.
Vuonna 1912 Jieshistä tuli nationalistipuolue Kuomintangin perustajajäsen. Hän otti Kuomintangin johdon Sun Yat-senin kuoleman jälkeen 1925 ja johti pohjoista sotaretkeä. Tammikuussa 1927 hän liittoutui kiinalaisten kommunistien ja neuvostoliittolaisen vakoojan Mihail Borodinin kanssa ja valtasi Shanghain ja Nanjingin. 1. joulukuuta 1927 Jieshi meni naimisiin Song Meilingin kanssa ja kääntyi buddalaisuudesta kristityksi. Jieshin joukot valloittivat pääkaupungin Pekingin vuonna 1928.
Jieshistä tuli voittoisana Kiinan tasavallan johtaja. Hän johti kiinalaiset myös japanilaisia vastaan, jonka aikana hänen asemansa Kiinassa heikkeni, mutta kansainvälinen maineensa kasvoi, jolloin häntä alettiin pitää yhtenä neljästä suuresta liittoutuneiden johtajasta.
Vuonna 1931 Japani hyökkäsi Mantšuriaaan. 1936 Jieshi kidnapattiin ja pakotettiin taistelemaan kommunistien puolella. Toisen maailmansodan aikoihin Jieshi liittoutui liittoutuneiden kanssa ja taisteli Japania vastaan.
Kiinan sisällissodan (1926 – 1949) aikana hän yritti tuhota kommunistit, mutta epäonnistui lopulta ja joutui luovuttamaan vallan kommunisteille ja Mao Zedongille. Hän pakeni joukkojensa kanssa Taiwanin saarelle. 1. maaliskuuta 1950 Jieshistä tuli Kiinan tasavallan presidentti. Hän hallitsi Taiwania loppuikänsä Kiinan tasavallan presidenttinä, sillä hänet uudelleenvalittiin presidentiksi myös vuosina 1954, 1960, 1966 ja 1972.
Jieshin vanhetessa hänen terveytensä huonontui ja hän alkoi kärsiä keuhkokuumeesta ja sydänkohtauksista. Jiang Jieshi kuoli sairauteen 88-vuotiaana vuonna 1975.