Josif Romualdovitš Grigulevitš
Wikipedia
Josif Romualdovitš Grigulevitš (ven. Иосиф Ромуальдович Григулевич, s. 5. toukokuuta 1913 – k. 2. kesäkuuta 1988) oli neuvostoliittolainen vakooja 1930- ja 1940-luvuilla. Hän murhasi Josif Stalinin vastustajia, anarkisteja ja trotskilaisia.
Grigulevitš syntyi liettuanjuutalaiseen perheenseen Vilnassa. Hänen perheensä muutti Argentiinaan kun Grigulevitš oli pieni poika. Hän oppi pieneä kaksi kieltä, jiddišin ja espanjan. Hän opiskeli jonkin aikaa Euroopassa.
Jotkut lähteet sanovat, että Grigulevitšin isä muutti Argentiinaan ja äiti jäi Puolaan, jossa hän liittyi kommunistiseen puolueeseen ja saapui Argentiinaan vasta vuonna 1934. Grigulevitš opiskeli vuonna 1933 Sorbonnen yliopistossa ja kunnes liittyi NKVD:een, koska osasi kieliä, muuan muuassa englantia, ranskaa ja venäjää.
1930-luvulla Grigulevitš lähetettiin Espanjaan jossa hän oli marxilaisten puolella ja auttoi heitä sodassa. Hän käytti salanimiä Maks ja Felipe. Vuonna 1938 hän sai siirron Moskovaan ja tammikuussa vuonna 1940 Meksikoon nimellä "Juzek", jossa hänen piti murhata Stalinin pahin vastustaja Lev Trotski, mutta epäonnistui. Meksikosta hän muutti Argentiinaan ja asui siellä koko toisen maailmansodan ajan ja organisoi antisaksalaisia sabotointa. Hän nai meksikolaissyntyisen neuvostovakoojan Laura Arayo Aguarin.
Vuonna 1949 hän sai siirron Roomaan väärällä Costa Rican passilla nimiellä Teodoro B. Castro, joka oli kuulemma kuuluisan costaricalaisen liikemiehen poika. Vuonna 1951 hänestä tuli Costa Rican suurlähettiläs Italiaan ja Jugoslaviaan. Hän oli Costa Rican YK:n delegaation jäsen. Salaa hän sai Neuvostoliiton kansalaisuuden ja NKP:n jäsenyyden.
Vuonna 1953 hän sai tehtävän salamurhata Jugoslavian johtajan Josip Broz Titon, jonka hän tapasi monta kertaa, mutta Stalinin kuoltua marraskuussa 1953 hanke hylättiin ja hänet siirrettiin takaisin kotiin.
Hän kuoli vuonna 1988. Hänen NKVD-jäsenyys tuli esille vasta, kun Neuvostoliitto romahti.
