Kirkonkylä (Valtimo)

Wikipedia

Valtimon kirkonkylä eli Haapakylä on Valtimon kirkonkyläksi ja keskukseksi muodostunut kylä Pohjois-Karjalassa. Kirkonkylällä asuu noin 1 700 henkeä. Kylän nimi oli vuoteen 1905 Haapajärvi. Se on vanhin Valtimon kylistä. Kylä sijaitsee kahden järven, Valtimojärven ja Haapajärven välisellä kannaksella, jossa kulkee luode-kaakko -suuntanen harjumuodostelma, Lokkiharju. Rakennukset ovat pääosin tasaisella harjukankaalla. Kannaksen ympärillä on alavampia viljelysmaita. Kirkonkylään ovat keskittyneet useimmat keskeisemmät kunnan palvelut.

[muokkaa] Nähtävyydet

kylä kokonaisuutena on valtakunnallinen kulttuuriperintökohde
Valtimon kirkko
Kuntalaisten Talo
Lokkiharju ja Lokkiharjun levähdysalue Valtatie 6:n varressa josta on kaunis näköala Valtimojärvelle, sekä kioski infopisteineen.
Hiekkalahden ortodoksinen rukoushuone

[muokkaa] Hiekkalahti

Kirkonkylän pohjoinen taajama ja teollisuusalue. Se on myös rautatieasema Joensuu-Kontiomäki-radalla. Asema on ollut merkittävä puutavaran varastointi- ja lastauspaikka. Henkilöliikenne radalla välillä Nurmes-Kontiomäki loppui v. 1992. Teollisuushalleja. Hiekkalahti on risteyspaikka: Joensuu-Kajaanin-tiestä eli valtatie 6:s erkanee tiet sekä Kuhmoon, että Rautavaaralle.

[muokkaa] Palveluja

Varsinainen kirkonkylä:

Apteekki
asiamiesposti
huoltoasema
kirjasto
kioski
kodinkoneliike
kukkakauppa
Lokkiharjun leirintäalue Valtimojärven rannalla
Osuuspankki
pankkiautomaatti
peruskoulu ja lukio
Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Valtimo
2 uimalaa Valtimojärven rannassa
2 elintarvikekauppaa
baari
ravintola
terveysasema
valmisvaateliike
valaistu pururata/hiihtolatu Lokkiharjulla
vanhainkoti
vanhusten palveluasunnot

Hiekkalahti:

Hiekkalahden Matkailutila
huoltoasema Valtatie 6:n varrella
Valtimo Components Oyj

[muokkaa] Historia

Vuonna 1618 asiakirjoissa on ensimmäinen maininta nykyisen Valtimon alueen asutuksesta, kun Haapajärvi mainitaan yksitaloisena. Talon asukkaan nimi oli Oksantei Puroinen. Nimi viittaa hänen karjalaiseen alkuperäänsä. Alueella on historiantietojen puuttuessa voinut todennäköisesti asua karjalaisia jo aikaisemminkin. Vähitellen kylästä alkoi muodostua alueen suurin. Historiankirjoissa mainittu ennen ruptuurisotaa rajan ja luterilaisen asutuksen turvaksi rakennettu puinen Nurmeksen linna on ehkä voinut sijaita täällä. Eräälle kylän kankaalle on annettu nimeksi Kastellinkangas, joka viittaa linnoitukseen. Valtimon kirkko rakennettiin kylän korkeimmalle kohdalle harjun laelle v. 1901. Valtimon kunta itsenäistyi v. 1910 ja Haapakylästä tuli sen keskus. 1930 rakennettiin kylälle Joensuu-Kontiomäki-rata ja sille Verkkoniemen seisake ja Hiekkalahden asema. V. 1970 saatiin kylälle kovan kilpailun jälkeen Metsäkonekoulu, joka koulutti metsäalan osaajia. Nykyään sen nimi on Pohjois-Karjalan Ammattiopisto. Maaseudun rakennemuutos ja maaltapako ovat vaikuttaneet suuresti Valtimon kunnan elämään. Valtimon kyliltä on asukkaat lähteneet etelään ja Ruotsiin, mutta myös kirkonkylälle, joka on kasvanut koko ajan. Muun muassa Sivakankylältä on tullut niin paljon muuttajia keskustaan, että eräs taloryhmä on saanutkin nimekseen Uusi-Sivakka. Maaseudun palvelujen väheneminen näkyy Valtimon kirkonkylälläkin: Sieltä on lakkautettu mm. Postipankki, Säästöpankki, rautatien henkilöliikenne ja nimismies. Bussiyhteyksiä sivukylille ei juuri ole enää, paitsi valtatie 6:lla. Monet palvelut ovat siirtyneet Nurmekseen tai jopa Lieksaan ja Kajaaniin saaakka. Valtimolta käydäänkin paljon asioilla Nurmeksessa