Valtimo

Wikipedia

Valtimon kunta
vaakuna sijainti
www.valtimo.fi
Sijainti	63°40′45″N, 28°48′50″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Pielisen seutukunta
Kihlakunta	[[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi	1910 Nurmeksesta
Kuntaliitokset
Pinta-ala - maa - sisävesi	838,28 km² 801,24 km² 37,04 km²
Väkiluku - väestötiheys	2 673  3,46 as/km²
Työttömyysaste	{{{työttömyys}}} %
Kunnallisvero	18,75 %
Kunnanjohtaja	Pentti Kemppinen
Kunnanvaltuusto {{{valtuusto-puolueet}}}	{{{valtuusto-koko}}} paikkaa {{{valtuusto-paikat}}}

Valtimo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 2 673 ihmistä ja sen pinta-ala on 838,28 neliökilometriä, josta 37,04 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 3,46 asukasta neliökilometriä kohden.

Sisällysluettelo 1 Maantiede 2 Historia 3 Kylät 4 Valtimon nähtävyydet 5 Tietoliikenneyhteydet 6 Tunnettuja valtimolaisia 7 Kuntayhteistyö 8 Aiheesta muualla 9 Lähteet

[muokkaa] Maantiede

Valtimon kunnan maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita sekä vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Jäämassa ei reilun kilometrin paksuudestaan huolimatta tasoittanut vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: "Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen." Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa ja sen laella on kaunis puukirkko. Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesitöön.

[muokkaa] Historia

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssisia esineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon. Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittavat nimet, kuten mm. Halme- alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi- alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946-1950 välisenä aikana 1100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä ja näitä kielentaitajia on edelleen Valtimolla.

[muokkaa] Kylät

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelojärvi, Maanselkä, Nuolijärvi, Puukari, Pajukoski, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut maisemakylät:

• Karhunpää
• Rasimäki
• Ylä-Valtimo

[muokkaa] Valtimon nähtävyydet

• Kalliokoski Puukarissa
• Kalliojärven lintujärvi ja lintutorni
• Koivuvaaran näköalapaikka Pajukoskella
• Kuntalaisten Talo,
• Murtovaaran talomuseo
• Ortodoksinen Valtimon pyhän Kolminaisuuden kirkko Hiekkalahdessa
• Rasimäen tsasouna ja raivaajamuistomerkki
• Simo Hurtan ratsutie Kokkoharjulla Rumossa
• Talonpojan taival -retkeilyreitti
• Tavikosken hierinmylly Verkkojoella
• Täyssinän rauhan rajakivi Maanselässä
• Valtimon Natura 2000 -alueet
• Valtimon kirkko
• UKK-reitti: Koli-Vuokatti.

Tapahtumat:

• Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 3-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuisena viikonloppuna.
• Praasniekat helluntaina ja juhannuksena

[muokkaa] Tietoliikenneyhteydet

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Projektin ideana on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat mm. julkaista omat Internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

[muokkaa] Tunnettuja valtimolaisia

• Valtimon Vasaman hiihdon naisjoukkue, kolmikertainen SM.
• Jarmo Kärnä, moninkertainen pituushypyn SM.

[muokkaa] Kuntayhteistyö

Lieksa, Nurmes ja Valtimo ovat päättäneet tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Samalla kunnat käynnistävät kuntaliitosselvityksen. ^[1]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Valtimon kunnan kotisivut
• Valtimon kylien sivut

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Karjalainen 16.1.2007

• Laine O.I. (toimittaja). Karjalan vaaroilta. 1963. Otava.
• Lions Club Valtimo ry. (1994): Valtimo: Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry. ISBN 952-90-6060-2.
• Vuorela, T., Kansanperinteen sanakirja. WSOY. 1971. ISBN 951-0-08803-X.